Ero sivun ”Klaus Baudelaire” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
botit
38 359 muokkausta
p →‎Lähteet: Otsikkokorjailua per pyyntö using AWB
p Korjauksia
Rivi 34: Rivi 34:
'''Klaus Baudelaire''' on yksi "Lemony Snicket" -nimellä kirjoittaneen [[Daniel Handler]]in luoman suositun lasten- ja nuortenkirjasarjan ''[[Surkeiden sattumusten sarja]]'' [[protagonisti|protagonisteista]]. Klaus on Baudelairen orpojen keskimmäinen lapsi: hänellä on vanhempi sisko [[Violet Baudelaire|Violet]] ja nuorempi sisko [[Sunny Baudelaire|Sunny]].
'''Klaus Baudelaire''' on yksi "Lemony Snicket" -nimellä kirjoittaneen [[Daniel Handler]]in luoman suositun lasten- ja nuortenkirjasarjan ''[[Surkeiden sattumusten sarja]]'' [[protagonisti|protagonisteista]]. Klaus on Baudelairen orpojen keskimmäinen lapsi: hänellä on vanhempi sisko [[Violet Baudelaire|Violet]] ja nuorempi sisko [[Sunny Baudelaire|Sunny]].


Sarjan alussa Klaus on 12-vuotias, ja kirjassa ''[[Kelvoton kylä]]'' hän täyttää kolmetoista.<ref name="The Vile Village" /> Sarjan lopussa hän on neljätoista, ja luvussa neljätoista hän on viisitoista vuotta.
Sarjan alussa Klaus on 12-vuotias. Kirjassa ''[[Kelvoton kylä]]'' hän täyttää kolmetoista.<ref name="The Vile Village" /> Sarjan lopussa hän on neljätoista, ja luvussa neljätoista hän on viisitoista vuotta.


==Kiinnostuksenkohteet ja kyvyt==
==Kiinnostuksenkohteet ja kyvyt==
Klaus on innokas lukija, ja hänen lempikirjansa on ''The Water Cycle, Volume 196''. Klaus muistaa yleensä kaiken, minkä lukee, ja tämän kyvyn ansiosta hän usein onnistuukin pelastamaan Baudelairet pulasta.
Klaus on innokas lukija, ja hänen lempikirjansa on ''The Water Cycle, Volume 196''. Klaus muistaa yleensä kaiken, minkä lukee, ja tämän kyvyn ansiosta hän usein onnistuukin pelastamaan Baudelairet pulasta.


''[[Omituinen opinahjo|Omituisessa opinahjossa]]'' Klaus ja [[Quagmiren_perhe#Isadora_Quagmire|Isadora Quagmire]] vaikuttavat tuntevan kiinnostusta toisiinsa, mutta [[Synkkä syöveri|yhdennessätoista kirjassa]] Klaus saa ensisuudelmansa ja hänen sydämensä särkyy ensi kerran [[mykologia|mykologi]] [[Luettelo_kirjasarjan_Surkeiden_sattumusten_sarja_sivuhenkilöistä#Fiona|Fionan]] ansiosta.
''[[Omituinen opinahjo|Omituisessa opinahjossa]]'' Klaus ja [[Quagmiren_perhe#Isadora_Quagmire|Isadora Quagmire]] vaikuttavat tuntevan kiinnostusta toisiinsa, mutta [[Synkkä syöveri|yhdennessätoista kirjassa]] Klaus saa ensisuudelmansa ja hänen sydämensä särkyy ensimmäisen kerran [[mykologia|mykologi]] [[Luettelo_kirjasarjan_Surkeiden_sattumusten_sarja_sivuhenkilöistä#Fiona|Fionan]] ansiosta.


===Ankea alku===
===Ankea alku===
{{Pääartikkeli|[[Ankea alku]]}}
{{Pääartikkeli|[[Ankea alku]]}}
[[Ankea alku|Sarjan alussa]] Baudelairien vanhemmat [[Baudelairen_perhe#Bertrand_Baudelaire|Bertrand]] ja [[Beatrice Baudelaire]] kuolevat tulipalossa, joka tuhoaa myös heidän kotinsa, jolloin Baudelairet orpoutuvat. Pankkiiri [[Arthur Poe]], joka on Baudelairien uskottu mies ja vastuussa heidän omaisuudestaan, lähettää Baudelairet heidän julman sukulaisensa, [[kreivi Olaf]]in, luokse. Lapsille selviää pian, että Olaf tahtoo vain heidän omaisuutensa itselleen.
[[Ankea alku|Sarjan alussa]] Baudelairien vanhemmat [[Baudelairen_perhe#Bertrand_Baudelaire|Bertrand]] ja [[Beatrice Baudelaire]] kuolevat tulipalossa, joka tuhoaa myös heidän kotinsa, jolloin Baudelairet orpoutuvat. Pankkiiri [[Arthur Poe]], joka on Baudelairien uskottu mies ja vastuussa heidän omaisuudestaan, lähettää Baudelairet heidän julman sukulaisensa, [[kreivi Olaf]]in, luokse. Lapsille selviää pian, että Olaf tahtoo vain saada heidän omaisuutensa itselleen.


Ollessaan Olafin luona Violet melkein joutuu menemään naimisiin hänen kanssaan, mutta onnistuu välttämään sen allekirjoittamalla paperit vasemmalla kädellään oikeansa sijasta. Lasten pelastuttua Olaf lähtee kätyreineen pakoon.<ref name="The Bad Beginning">{{cite book |last= Snicket |first= Lemony |title= Ankea alku |publisher= HarperCollins |series= Surkeiden sattumusten sarja |year= 1999 |isbn= 0064407667}}</ref>
Ollessaan Olafin luona Violet melkein joutuu menemään naimisiin hänen kanssaan, mutta onnistuu välttämään sen allekirjoittamalla paperit vasemmalla kädellään oikean sijasta. Lasten pelastuttua Olaf kätyreineen lähtee pakoon.<ref name="The Bad Beginning">{{cite book |last= Snicket |first= Lemony |title= Ankea alku |publisher= HarperCollins |series= Surkeiden sattumusten sarja |year= 1999 |isbn= 0064407667}}</ref>


===Kirjat 2 ja 3===
===Kirjat 2 ja 3===
{{Pääartikkeli|[[Käärmekammio]]|[[Avara akkuna]]}}
{{Pääartikkeli|[[Käärmekammio]]|[[Avara akkuna]]}}
Herra Poe siirtää Klausin, Violetin ja Sunnyn heidän Montgomery Montgomery -setänsä luokse asumaan, ja Klaus pääsee vihdoinkin tuntemaan, että hänen tutkijankykyjään arvostetaan, kun Monty-setä laittaa hänet tutkimaan [[Peru|perulaisia]] [[käärme]]itä. Klaus myöntää olevansa onnellinen Monty-sedän luona, mutta ikävöivänsä silti yhä vanhempiaan.<ref>{{cite book |last= Snicket |first= Lemony |others= |title= Käärmekammio |series= Surkeiden sattumusten sarja |date= 1999 |publisher= HarperCollins |isbn= 0-06-440767-5 |oclc= |page=}}</ref>
Herra Poe siirtää Klausin, Violetin ja Sunnyn heidän Montgomery Montgomery -setänsä luokse asumaan. Klaus kokee vihdoinkin, että hänen tutkijankykyjään arvostetaan, kun Monty-setä laittaa hänet tutkimaan [[Peru|perulaisia]] [[käärme]]itä. Klaus myöntää olevansa onnellinen Monty-sedän luona, mutta ikävöivänsä silti yhä vanhempiaan.<ref>{{cite book |last= Snicket |first= Lemony |others= |title= Käärmekammio |series= Surkeiden sattumusten sarja |date= 1999 |publisher= HarperCollins |isbn= 0-06-440767-5 |oclc= |page=}}</ref>


Kreivi Olaf saapuu kuitenkin taas paikalle naamioituneena "Stefanoksi", ja Perunmatkan aamuna lapset löytävät Monty-sedän kuolleena käärmekammiostaan. Olaf puhuu itsensä pussiin Monty-sedän kuolemaa selittäessään, ja muiden tajuttua hänen henkilöllisyytensä, hän pakenee.
Kreivi Olaf saapuu kuitenkin taas paikalle naamioituneena "Stefanoksi", ja Perunmatkan aamuna lapset löytävät Monty-sedän kuolleena käärmekammiostaan. Olaf puhuu itsensä pussiin Monty-sedän kuolemaa selittäessään, ja muiden tajuttua hänen henkilöllisyytensä, hän pakenee.
Rivi 65: Rivi 65:
Baudelairet lähetetään asumaan [[Luettelo_kirjasarjan_Surkeiden_sattumusten_sarja_sivuhenkilöistä#Jerome_Kurjimo|Jerome]] ja [[Esmé Kurjimo]]n luokse <ref name="The Ersatz Elevator">{{cite book |last= Snicket |first= Lemony |title = Haamuhissi |publisher= HarperCollins |series= Surkeiden sattumusten sarja |year = 2001 |isbn = 0-06-440864-7}}</ref>. Klaus tekee kirjassa havainnon, joka paljastaa lapsille kreivi Olafin juonen: talon hissikuilu on tyhjä, ja se on todellisuudessa salainen Olafin käyttämä tunneli. He löytävät kuilusta myös Quagmiren kolmoset, mutteivät onnisut vapauttamaan näitä. Kirja päättyy, kun Jerome luovuttaa Baudelairien huoltajuuden ollessaan liian pelkuri auttaakseen heitä.
Baudelairet lähetetään asumaan [[Luettelo_kirjasarjan_Surkeiden_sattumusten_sarja_sivuhenkilöistä#Jerome_Kurjimo|Jerome]] ja [[Esmé Kurjimo]]n luokse <ref name="The Ersatz Elevator">{{cite book |last= Snicket |first= Lemony |title = Haamuhissi |publisher= HarperCollins |series= Surkeiden sattumusten sarja |year = 2001 |isbn = 0-06-440864-7}}</ref>. Klaus tekee kirjassa havainnon, joka paljastaa lapsille kreivi Olafin juonen: talon hissikuilu on tyhjä, ja se on todellisuudessa salainen Olafin käyttämä tunneli. He löytävät kuilusta myös Quagmiren kolmoset, mutteivät onnisut vapauttamaan näitä. Kirja päättyy, kun Jerome luovuttaa Baudelairien huoltajuuden ollessaan liian pelkuri auttaakseen heitä.


Kirjassa ''[[Kelvoton kylä]]'' Klaus siskoineen menevät Variksenpalvojien kylään, jossa he saavat Quagmireilta salaviestejä, joiden ansiosta he onnistuvat pelastamaan sisarukset. Heidän juonensa menee kuitenkin vikaan, ja vain Quagmiret pääsevät pakoon.<ref name="The Vile Village">{{cite book |last= Snicket |first= Lemony |title= Kelvoton kylä |publisher= HarperCollins |series= Surkeiden sattumusten sarja |year = 2001 |isbn= 978-0064408653}}</ref>
Kirjassa ''[[Kelvoton kylä]]'' Klaus siskoineen menevät Variksenpalvojien kylään, jossa he saavat Quagmireilta salaviestejä. Niiden ansiosta he onnistuvat pelastamaan sisarukset. Heidän juonensa menee kuitenkin lopulta vikaan, ja vain Quagmiret pääsevät pakoon.<ref name="The Vile Village">{{cite book |last= Snicket |first= Lemony |title= Kelvoton kylä |publisher= HarperCollins |series= Surkeiden sattumusten sarja |year = 2001 |isbn= 978-0064408653}}</ref>


===Kirjat 8 ja 9===
===Kirjat 8 ja 9===
{{Pääartikkeli|[[Painajaisten parantola]]|[[Tihutöiden tivoli]]}}
{{Pääartikkeli|[[Painajaisten parantola]]|[[Tihutöiden tivoli]]}}
Ollessaan kahdeksannen kirjan aikana Salojen sairaalassa kreivi Olaf sieppaa Violetin, ja Klaus selvittää miehen aikovan poistaa Violetin pään. Klaus ja Sunny kuitenkin naamioituvat ja onnistuvat pakenemaan sairaalasta siskonsa kanssa hengissä.<ref name="The Hostile Hospital">{{cite book |last= Snicket |first= Lemony | title= Painajaisten parantola |publisher= HarperCollins |series= Surkeiden sattumusten sarja |year= 2001 |isbn= }}</ref>
Ollessaan kahdeksannen kirjan aikana Salojen sairaalassa kreivi Olaf sieppaa Violetin, ja Klaus selvittää miehen aikovan poistaa Violetin pään. Klaus ja Sunny naamioituvat ja onnistuvat pakenemaan sairaalasta siskonsa kanssa hengissä.<ref name="The Hostile Hospital">{{cite book |last= Snicket |first= Lemony | title= Painajaisten parantola |publisher= HarperCollins |series= Surkeiden sattumusten sarja |year= 2001 |isbn= }}</ref>


Yhdeksännessä kirjassa sisarukset naamioituvat kaksipäiseksi kummajaiseksi, "Beverlyksi ja Elliotiksi", sekä susilapsi Chaboksi, ja pääsevät mukaan Tivoli Tiritombaan. Kreivi Olaf keskeyttää taas heidän tutkimuksensa, ja he saavat selville, että VPK tarkoittaa vapaapalokuntaa.<ref name="The Carnivorous Carnival">{{cite book |last= Snicket |first= Lemony |title= Tihutöiden tivoli |publisher= HarperCollins |series= Surkeiden sattumusten sarja |year = 2002 |isbn= 0-06-441012-9 }}</ref>
Yhdeksännessä kirjassa sisarukset naamioituvat kaksipäiseksi kummajaiseksi, "Beverlyksi ja Elliotiksi", sekä susilapsi Chaboksi, ja pääsevät mukaan Tivoli Tiritombaan. Kreivi Olaf keskeyttää jälleen heidän tutkimuksensa, ja he saavat selville, että VPK tarkoittaa vapaapalokuntaa.<ref name="The Carnivorous Carnival">{{cite book |last= Snicket |first= Lemony |title= Tihutöiden tivoli |publisher= HarperCollins |series= Surkeiden sattumusten sarja |year = 2002 |isbn= 0-06-441012-9 }}</ref>


===Viimeinen kirja===
===Viimeinen kirja===
{{Pääartikkeli|[[Loppu (romaani)|Loppu]]}}
{{Pääartikkeli|[[Loppu (romaani)|Loppu]]}}
On mahdollista, että Klaus sisaruksineen kuolee ''Beatrice''-veneen haaksirikossa sarjan [[Loppu (romaani)|viimeisessä]] kirjassa. Kuitenkin he ovat voineet myös kadota [[Suuri tuntematon (Surkeiden sattumusten sarja)|"Suuren tuntemattoman"]] mukana.<ref name="The End">{{cite book |last= Snicket |first= Lemony | title= Loppu |publisher = HarperCollins |series= Surkeiden sattumusten sarja |year= 2006 |isbn= 0-06-441016-1 }}</ref>
On mahdollista, että Klaus sisaruksineen kuolee ''Beatrice''-veneen haaksirikossa sarjan [[Loppu (romaani)|viimeisessä]] kirjassa. He ovat voineet myös kadota [[Suuri tuntematon (Surkeiden sattumusten sarja)|"Suuren tuntemattoman"]] mukana.<ref name="The End">{{cite book |last= Snicket |first= Lemony | title= Loppu |publisher = HarperCollins |series= Surkeiden sattumusten sarja |year= 2006 |isbn= 0-06-441016-1 }}</ref>


==Valeasut==
==Valeasut==
Kirjan ''[[Kelvoton kylä]]'' lopussa [[Baudelairen perhe|Baudelaireja]] syytetään murhasta, jonka jälkeen heillä ei ole enää huoltajia, ja he joutuvat lähtemään pakoon poliiseja. Sen aikana Klaus käyttää seuraavia valepukuja:
Kirjan ''[[Kelvoton kylä]]'' lopussa [[Baudelairen perhe|Baudelaireja]] syytetään murhasta, jonka jälkeen heillä ei ole enää huoltajia. He joutuvat lähtemään pakoon poliiseja. Pakomatkan aikana Klaus käyttää seuraavia valepukuja:


*''[[Painajaisten parantola]]'' &ndash; lääkäri
*''[[Painajaisten parantola]]'' &ndash; lääkäri

Versio 14. elokuuta 2018 kello 11.21

Klaus Baudelaire
Luoja(t) Daniel Handler
Näyttelijä(t) Liam Aiken
Ensi-
esiintyminen		 Ankea alku
Henkilötiedot
Ammatti amatööritutkija
Sukupuoli mies
Ikä 13
Suhteet
Vanhemmat Beatrice Baudelaire
Bertrand Baudelaire
Sisarukset Violet Baudelaire
Sunny Baudelaire
Lapset Beatrice Baudelaire (adoptoitu)
Muut sukulaiset Kreivi Olaf
Montgomery Montgomery
Josefiina Wihellys

Klaus Baudelaire on yksi "Lemony Snicket" -nimellä kirjoittaneen Daniel Handlerin luoman suositun lasten- ja nuortenkirjasarjan Surkeiden sattumusten sarja protagonisteista. Klaus on Baudelairen orpojen keskimmäinen lapsi: hänellä on vanhempi sisko Violet ja nuorempi sisko Sunny.

Sarjan alussa Klaus on 12-vuotias. Kirjassa Kelvoton kylä hän täyttää kolmetoista.[1] Sarjan lopussa hän on neljätoista, ja luvussa neljätoista hän on viisitoista vuotta.

Kiinnostuksenkohteet ja kyvyt

Klaus on innokas lukija, ja hänen lempikirjansa on The Water Cycle, Volume 196. Klaus muistaa yleensä kaiken, minkä lukee, ja tämän kyvyn ansiosta hän usein onnistuukin pelastamaan Baudelairet pulasta.

Omituisessa opinahjossa Klaus ja Isadora Quagmire vaikuttavat tuntevan kiinnostusta toisiinsa, mutta yhdennessätoista kirjassa Klaus saa ensisuudelmansa ja hänen sydämensä särkyy ensimmäisen kerran mykologi Fionan ansiosta.

Ankea alku

Pääartikkeli: Ankea alku

Sarjan alussa Baudelairien vanhemmat Bertrand ja Beatrice Baudelaire kuolevat tulipalossa, joka tuhoaa myös heidän kotinsa, jolloin Baudelairet orpoutuvat. Pankkiiri Arthur Poe, joka on Baudelairien uskottu mies ja vastuussa heidän omaisuudestaan, lähettää Baudelairet heidän julman sukulaisensa, kreivi Olafin, luokse. Lapsille selviää pian, että Olaf tahtoo vain saada heidän omaisuutensa itselleen.

Ollessaan Olafin luona Violet melkein joutuu menemään naimisiin hänen kanssaan, mutta onnistuu välttämään sen allekirjoittamalla paperit vasemmalla kädellään oikean sijasta. Lasten pelastuttua Olaf kätyreineen lähtee pakoon.[2]

Kirjat 2 ja 3

Pääartikkelit: Käärmekammio ja Avara akkuna

Herra Poe siirtää Klausin, Violetin ja Sunnyn heidän Montgomery Montgomery -setänsä luokse asumaan. Klaus kokee vihdoinkin, että hänen tutkijankykyjään arvostetaan, kun Monty-setä laittaa hänet tutkimaan perulaisia käärmeitä. Klaus myöntää olevansa onnellinen Monty-sedän luona, mutta ikävöivänsä silti yhä vanhempiaan.[3]

Kreivi Olaf saapuu kuitenkin taas paikalle naamioituneena "Stefanoksi", ja Perunmatkan aamuna lapset löytävät Monty-sedän kuolleena käärmekammiostaan. Olaf puhuu itsensä pussiin Monty-sedän kuolemaa selittäessään, ja muiden tajuttua hänen henkilöllisyytensä, hän pakenee.

Avarassa akkunassa herra Poe lähettää Klausin ja hänen siskonsa Josefiina Wihellyksen luokse. Kirjassa Klausilla ei ole suurta roolia, mutta hän osoittaa suurta ongelmanratkaisukykyä selvittämällä Josefiina-tädin heille jättämän salaviestin, joka tosin on naamioitu itsemurhakirjeeksi. Klausin tutkijankyvyt myös johdattavat Baudelairet Lurkkiluolaan.[4] Lasten urheudesta huolimatta kreivi Olafin onnistuu potkaista Josefiina-täti Itkujärven verenhimoisille iilimadoille.

Kirjat 4 ja 5

Pääartikkelit: Saiturin saha ja Omituinen opinahjo

Kirjassa Saiturin saha Olafin kätyri Georgina Orwell hypnotisoi Klausin. Klaus on kirjassa hypnotisoimattomana vain muutamassa osassa, ja muissa kohdissa hän on kuin transsissa. Klausin keksijänkyvyt auttavat häntä pelastamaan heidän huoltajansa Herran mukavan yhteistyökumppanin Charlesin hengen.[5]

Kirjassa Omituinen opinahjo lapset lähetetään sisäoppilaitos Vaaksavaaran valmistavaan kouluun[6], johon Olafkin ilmaantuu liikunnanopettajaksi pukeutuneena. Quagmiren kolmoset Duncan ja Isadora auttavat Baudelaireja kuitenkin jakamalla omat muistiinpanonsa heidän kanssaan, jotta orvot pääsisivät kokeistaan läpi. Baudelaireille myös selviää enemmän "VPK:ksi" kutsutusta järjestöstä. He eivät ehdi jakaa tietojaan kolmosten kanssa kuitenkaan ennen, kuin Olaf sieppaa heidät autoonsa.

Kirjat 6 ja 7

Pääartikkelit: Haamuhissi ja Kelvoton kylä

Baudelairet lähetetään asumaan Jerome ja Esmé Kurjimon luokse [7]. Klaus tekee kirjassa havainnon, joka paljastaa lapsille kreivi Olafin juonen: talon hissikuilu on tyhjä, ja se on todellisuudessa salainen Olafin käyttämä tunneli. He löytävät kuilusta myös Quagmiren kolmoset, mutteivät onnisut vapauttamaan näitä. Kirja päättyy, kun Jerome luovuttaa Baudelairien huoltajuuden ollessaan liian pelkuri auttaakseen heitä.

Kirjassa Kelvoton kylä Klaus siskoineen menevät Variksenpalvojien kylään, jossa he saavat Quagmireilta salaviestejä. Niiden ansiosta he onnistuvat pelastamaan sisarukset. Heidän juonensa menee kuitenkin lopulta vikaan, ja vain Quagmiret pääsevät pakoon.[1]

Kirjat 8 ja 9

Pääartikkelit: Painajaisten parantola ja Tihutöiden tivoli

Ollessaan kahdeksannen kirjan aikana Salojen sairaalassa kreivi Olaf sieppaa Violetin, ja Klaus selvittää miehen aikovan poistaa Violetin pään. Klaus ja Sunny naamioituvat ja onnistuvat pakenemaan sairaalasta siskonsa kanssa hengissä.[8]

Yhdeksännessä kirjassa sisarukset naamioituvat kaksipäiseksi kummajaiseksi, "Beverlyksi ja Elliotiksi", sekä susilapsi Chaboksi, ja pääsevät mukaan Tivoli Tiritombaan. Kreivi Olaf keskeyttää jälleen heidän tutkimuksensa, ja he saavat selville, että VPK tarkoittaa vapaapalokuntaa.[9]

Viimeinen kirja

Pääartikkeli: Loppu

On mahdollista, että Klaus sisaruksineen kuolee Beatrice-veneen haaksirikossa sarjan viimeisessä kirjassa. He ovat voineet myös kadota "Suuren tuntemattoman" mukana.[10]

Valeasut

Kirjan Kelvoton kylä lopussa Baudelaireja syytetään murhasta, jonka jälkeen heillä ei ole enää huoltajia. He joutuvat lähtemään pakoon poliiseja. Pakomatkan aikana Klaus käyttää seuraavia valepukuja:

Elokuva

Elokuvassa Klausia esittää Liam Aiken, joka ei käytä laseja muuten kuin lukiessaan, toisin kuin kirjoissa, joissa hän käyttää niitä jatkuvasti. Klausin näytetään myös olevan hyvin pessimistinen Baudelairien tilanteen suhteen, mutta elokuvan lähetessä loppuaan, hän muuttuu optimistisemmaksi.

Esiintymiset

Lähteet

 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: suomenkielisiä kirjoja on tuskin julkaissut HarperCollins, ovatko vuosiluvutkaan oikein?
  1. ↑ a b Snicket, Lemony (2001). Kelvoton kylä, Surkeiden sattumusten sarja. HarperCollins. ISBN 978-0064408653. 
  2. ↑ Snicket, Lemony (1999). Ankea alku, Surkeiden sattumusten sarja. HarperCollins. ISBN 0064407667. 
  3. ↑ Snicket, Lemony (1999). Käärmekammio, Surkeiden sattumusten sarja. HarperCollins. ISBN 0-06-440767-5. 
  4. ↑ Snicket, Lemony (2000). Avara akkuna, Surkeiden sattumusten sarja. HarperCollins. ISBN 0-06-440768-3. 
  5. ↑ Snicket, Lemony (2000). Saiturin saha, Surkeiden sattumusten sarja. HarperCollins. ISBN 0-06-440769-1. 
  6. ↑ Snicket, Lemony (2000). Omituinen opinahjo, Surkeiden sattumusten sarja. HarperCollins. ISBN 0-06-440863-9. 
  7. ↑ Snicket, Lemony (2001). Haamuhissi, Surkeiden sattumusten sarja. HarperCollins. ISBN 0-06-440864-7. 
  8. ↑ Snicket, Lemony (2001). Painajaisten parantola, Surkeiden sattumusten sarja. HarperCollins. 
  9. ↑ Snicket, Lemony (2002). Tihutöiden tivoli, Surkeiden sattumusten sarja. HarperCollins. ISBN 0-06-441012-9. 
  10. ↑ Snicket, Lemony (2006). Loppu, Surkeiden sattumusten sarja. HarperCollins. ISBN 0-06-441016-1. 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Klaus_Baudelaire&oldid=17499331”