Saiturin saha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saiturin saha
The Miserable Mill
Alkuperäisteos
Kirjailija Lemony Snicket
(oik. Daniel Handler)
Kuvittaja Brett Helquist
Kansitaiteilija Brett Helquist
Kieli englanti
Genre seikkailu, lasten- & nuortenkirjallisuus
Kustantaja HarperCollins
Julkaistu 15.4.2000
Sivumäärä 194
ISBN 0064407691
Suomennos
Suomentaja Marja Helanen-Ahtola
Kustantaja WSOY
Julkaistu 2003
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 211
ISBN 951-0-28147-6
Sarja: Surkeiden sattumusten sarja
Edeltävä Avara akkuna
Seuraava Omituinen opinahjo
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Saiturin saha (The Miserable Mill) on neljäs kolmestatoista kirjasta yhdysvaltalaisen Lemony Snicket -nimen alla toimineen Daniel Handlerin kirjoittamassa kirjasarjassa Surkeiden sattumusten sarja.

Kirja jatkaa Baudelairen orpojen tarinaa. Tällä kertaa heidät lähetetään asumaan Vähäläntään Onnenkantamoisen sahalle.

Kirja julkaistiin 15. huhtikuuta 2000. Sen julkaisi HarperCollins ja kuvitti Brett Helquist.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Saiturin saha alkaa, kun Sunny, Klaus ja Violet matkustavat herra Poen kanssa junalla Vähäläntään lasten uuteen kotiin Onnenkantamoisen sahalle. Matkalla lapset näkevät silmän muotoisen talon.

Perille päästessään lapset saavat kuulla joutuvansa työskentelemään sahalla. Sopimukseen kuuluu kuitenkin se, että heidän uusi huoltajansa "Herra" yrittää pitää kreivi Olafin kaukana heistä. Lapset tapaavat myös Herran yhteistyökumppani Charlesin, joka näyttää sahan kolme kirjaa sisältävän kirjaston. Kirjat ovat Onnenkantamoisen sahan historia, Vähälännän perustuslaki ja sahan optikko Georgina Orwellin lahjoittama hypnoosista kertova kirja.

Heidän uusi esimiehensä Flacutono kamppaa Klausin tahallaan ja rikkoo näin hänen lasinsa. Klaus lähetetään tapaamaan tri. Orwellia. Kun Klaus palaa tunteja myöhemmin, hän käyttäytyy erittäin oudosti, kuin olisi transsissa. Seuraavana päivänä Flacutono herättää Klausin, käskee hänen mennä töihin ja seuraa sitten vierestä, kuinka Klaus tottelee vaivautumatta edes laittamaan kenkiään tai sukkiaan jalkaan. Flacutono käskee Klausin hoitaa leimauskonetta, mutta hän onnistuu aiheuttamaan onnettomuuden ja pudottamaan laitteen optimistisen Phil-nimisen työntekijän jaloille.

Flacutono sanoo kaikille tuntemattoman sanan, ja muut työntekijät kysyvät sen merkitystä. Klaus, joka on yhtäkkiä taas normaali, selittää sanan oitis. Hän sanoo myös, ettei muista mitään lasiensa rikkomisen ja sen hetken väliltä. Flacutono kaataa hänet taas ja rikkoo hänen lasinsa uudelleen. Tällä kertaa Violet ja Sunny menevät Klausin mukaan tri. Orwellin toimistolle.

Yhdessä he saapuvat silmänmuotoiselle talolle. Tri. Orwell vaikuttaa mukavalta, ja hän pyytää Violetia ja Sunnya ystävällisesti odottamaan odotushuoneessa. Siellä he huomaavat vastaanottovirkailija Shirleyn, jonka tunnistavat oitis Olafiksi valepuvussa. Violet tajuaa, että Olafin kanssa samassa juonessa oleva tri. Orwell hypnotisoi Klausia parhaillaan. He lähtevät vihdoin taas kerran transsissa olevan Klausin kanssa.

Palatessaan sahalle he löytävät viestin, jossa heidät käsketään menemään tapaamaan Herraa. Mies sanoo, että jos he vielä aiheuttavat onnettomuuksia, hän antaa heidät Shirleyn huostaan.

Violet ja Sunny laittavat Klausin nukkumaan ja menevät sitten kirjastoon. He lukevat Orwellin lahjoittaman kirjan, ja Violet saa tietää, että Klausin saa pois transsista jollain tietyllä sanalla. Sitten he kuulevat sahan koneiden aloittavan toimintansa aikaisin, ja he rientävät paikalle katsomaan, mistä on kyse.

He löytävät sahalta Charlesin sidottuna tukkiin, jota Klaus työntää kohti pyörösahaa, ja esimies Flacutonon antamassa ohjeita. Tytöt yrittävät pysäyttää heidät, mutta tajuavat Klausin olevan taas transsissa. Violet keksii sanan, jolla Klausia voi käskeä, ja hän käskee pojan vapauttaa Charlesin. Flacutono käskee hänen jatka. Shirley ja Orwell saapuvat ja käskevät Klausin olemaan kuuntelematta siskojaan. Violet muistaa, millä sanalla Klausin sai pois hypnoosista, ja sanoo sen. Sunny ja Orwell taistelevat miekalla ja hampailla, ja Orwell kaatuu pyörösahan eteen, ja hän kuolee. Flacutono ja Shirley sieppaavat Violetin, mutta Klaus onnistuu vapauttamaan Charlesin. Sillä hetkellä herra Poe ja Herra saapuvat, ja Baudelairet selittävät, mitä on tapahtunut.

Kreivi Olaf lukitaan kirjastoon, mutta hän pakenee ikkunasta. Herra häätää Baudelairet sahaltaan, ja heidät lähetetään sisäoppilaitos Vaaksavaaran valmistavaan kouluun.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Enteilyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viimeisessä kuvassa sahan ulkopuolella on parkkeerattu koulubussi, joka enteilee Omituisesta opinahjosta.
  • Muutamia kertoja kirjassa mainitaan, että Baudelairet lähtevät sahalta lähdettyään sisäoppilaitokseen.

Kulttuuri- ja kirjallisuusviittaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nimet Charles ja Phil ovat molemmat Ison-Britannian kuninkaallisessa perheessä.
  • Tri. Georgina Orwell on nimetty kirjailija George Orwellin mukaan.
  • "Sir" muistuttaa Louis Sacharin Paahde-kirjan "Mr. Sir" -nimistä miestä.

Kirja muilla kielillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]