Sunny Baudelaire

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sunny Baudelaire
Luoja(t) Daniel Handler
Näyttelijä(t) Kara ja Shelby Hoffman
Ensi-
esiintyminen
Ankea alku
Henkilötiedot
Sukupuoli nainen
Ikä 2
Suhteet
Vanhemmat Bertrand Baudelaire
Beatrice Baudelaire
Sisarukset Violet Baudelaire
Klaus Baudelaire
Lapset Beatrice Baudelaire (adoptoitu)
Muut sukulaiset Kreivi Olaf
Montgomery Montgomery
Josefiina Wihellys

Sunny Baudelaire on yksi Lemony Snicketin kirjasarja Surkeiden sattumusten sarjan päähenkilöistä. Sunny on kolmesta Baudelairen orvosta nuorin, ja häntä kuvaillaan suurimmassa osassa sarjaa vauvana. Vaikka Sunny ei osaa kävellä ennen seitsemättä kirjaa ja puhuu suurimmaksi osaksi jokeltaen, hän osoittaa hyviä ongelmanratkaisukykyjä, keskittymiskykyä, ymmärrystä ja älykkyyttä. Vuoden 2004 elokuvassa Lemony Snicketin surkeiden sattumuksien sarja Sunnya esittävät Kara ja Shelby Hoffman.

Sarjan alkuosissa Sunnya huomioitiin lähinnä hänen hampaidensa vahvuudesta ja koosta. Sillä välin kun hänen sisaruksensa Klaus ja Violet käyttivät kykyjään lukemiseen ja keksimiseen, Sunnya tarvittiin usein teräviä hampaita vaativissa töissä. Tarinan edetessä ja Sunnyn kasvaessa ulos vauvaiästä, hän alkaa kehittyä ruoanlaitossa, joka syrjäyttää hänen hampaidensa käytön.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunny Baudelaire on hahmo kaikissa Surkeiden sattumusten sarjan kirjoissa. Monissa niistä kuvaillaan hänen suuria, teräviä hampaitaan ja niiden käytettävyyttä. Sunny on hyvin älykäs (hän tuntee monia pitkiä sanoja ja vaikuttaa fiksummalta kuin useimmat vauvat) ja viime aikoina (yhdeksännestä kirjasta lähtien) hän on osoittanut pitävänsä kokkaamisesta. Vuoden 2004 elokuvassa Sunny kommunikoi vain ääntelemällä ja kiljahtelemalla, jotka selitetään tekstitysten avulla.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Ankea alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunny istuu Klausin ja Violetin kanssa, kun herra Poe, pankkiiri, kertoo heille, että heidän vanhempansa ovat kuolleet tulipalossa. Nyt orpoutuneet Sunny, Klaus ja Violet viedään kreivi Olafin luokse. Kreivi on julma mies, joka kehittää monia hirveitä juonia saadakseen Baudelairien omaisuuden. Sunny lukitaan lintuhäkkiin ja häntä roikotetaan Olafin tornin ikkunasta läpi kirjan loppuosan. Olaf sanoo, että jos Sunny päästettäisiin irti, hän ei ehkä selviäisi pudotuksesta. Tämä tehtiin, että Violet menisi naimisiin Olafin kanssa, mutta Violet välttyy kohtalolta allekirjoittamalla paperit vasemmalla kädellä oikean kätensä sijaan. Sunny vapautetaan esityksen päättymisen jälkeen, ja Olaf pakenee seurueensa kanssa.

Käärmekammio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunny sisaruksineen lähetetään asumaan uuden huoltajansa, ystävällisen matelijatutkija Monty-sedän, luokse, jonka kodissa on hänen rakastamansa käärmekammio. Yrittäessään suojella lapsia Monty-setä suunnittelee vievänsä heidät Peruun tutkimusmatkalle. Sunny ystävystyy Monty-sedän suurimman käärmeen, Hirmumyrkyllisen kyyn, kanssa. Kreivi Olaf palaa naamioituneena Stefanoksi, Monty-sedän uudeksi avustajaksi. Muutama päivä myöhemmin Monty löydetään kuolleena, ja hänellä on kaulassaan kaksi pistoreikää. Stefano uskottelee Hirmumyrkyllisen kyyn purreen häntä, vaikka käärme on itse asiassa täysin harmiton. Juoni paljastuu Sunnyn leikkiessä iloisesti käärmeen kanssa, kuin se olisi koiranpentu. "Stefano" karkaa paikalta, ja herra Poe vie lapset uuden huoltajan luokse.

Avara akkuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunny ja hänen sisaruksensa lähetetään Josefiina-tädin luokse. Itkujärven Iilimadot ovat syöneet Josefiina-tädin Ike-miehen, ja hänellä on järjettömiä pelkoja muun muassa lämpöpattereista, uuneista, kiinteistönvälittäjistä, ovenkahvoista, jääkaapeista ja puhelimesta. Myöhemmin Kapteeni Kelmi (kreivi Olaf valepuvussa) pakottaa Josefiina-tädin teeskentelemään oman itsemurhansa hyppäämällä kirjaston suuresta ikkunasta. Klaus selvittää viestin koodin, joka paljastaa Josefiinan olinpaikan, Lurkkiluolan. Sunny, Klaus ja Violet löytävät hänet juuri ajoissa. Klaus kertoo tädille, että paikkaan tulee pian kiinteistönvälittäjiä, ja suostuttelee hänet lähtemään. Kun he purjehtivat takaisin maalle, Sunny huomaa banaaninkuoren. Itkujärven iilimadot tulevat ja syövät heidän veneensä, koska Josefiina-täti oli juuri syönyt banaanin eikä odottanut tuntia ennen, kuin lähti vedelle. Sinä yönä Sunny puree kapteeni Kelmin tekopuujalan poikki ja paljastaa kreivi Olafin nilkan silmätatuoinnin.

Saiturin saha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baudelairen orvot lähetetään työskentelemään Onnenkantamoisen sahalle, jossa palkat maksetaan kupongeilla ja ruokatuntisin saa purukumia. Loppujen lopuksi Sunny päätyy hammas-miekkataisteluun tohtori Orwellin kanssa sen jälkeen, kun mies on hypnotisoinut hänen veljensä Klausin. Olaf pakenee taas kerran.

Omituinen opinahjo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunny toimii sihteerinä vararehtori Neron toimistossa tekemässä kotitekoisia niittejä sillä välin kun Klaus ja Violet ovat koulussa. Ensimmäisenä päivänä lounaalla he tapaavat ilkeän, töykeän ja hemmotellun Carmelita Spatsin ja ystävälliset, fiksut kolmoset Duncan ja Isadora Quagmiren, joista tulee pian heidän parhaita ystäviään. Baudelairet joutuvat tekemään O.R.J.A.:ta kaikki yöt, mikä on kreivi Olafin ovela suunnitelma saada heidät epäonnistumaan kokeissaan. O.R.J.A.-testejä valvoo valmentaja Tsingis (kreivi Olaf), ja siinä he joutuvat juoksemaan kaikki yöt koulun kenttää ympäri. Kreivi Olaf sieppaa Duncanin ja Isadoran, koska hän näki heidät vakoilemassa Baudelairien O.R.J.A.-testejä kirjan lopussa.

Haamuhissi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunny sisaruksineen lähetetään asumaan Jerome ja Esme Squalorin kanssa. Jerome on ystävällinen, Esme ei. Hänellä on pakkomielle siitä, mikä kulloinkin on huudossa ja mikä ei. Kreivi Olaf naamioituu Guntheriksi ja toimii yhdessä Esmen kanssa yrittäessään huutokaupata Quagmireja. Esme työntää Baudelairet alas tyhjään hissikuiluun, ja Sunny käyttää hampaitaan päästäkseen takaisin ylös ja hakeakseen köyden. Sunny, Violet ja Klaus epäilevät, että Isadora ja Duncan ovat piilossa huutokaupan 50. kaupattavassa asiassa, VPK:ssa. He kuitenkin huomaavat, etteivät sisarukset ole siellä. He ovat oikeasti piilossa tuotteessa, jonka Olafin koukkukätinen kätyri ostaa ja antaa Olafille. Olaf kätyreineen pakenee taas.

Kelvoton kylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunny, Klaus ja Violed lähetetään asumaan Hectorin luo Variksenpalvojien kylään. Isadora Quagmire lähettää heille koodin, joka paljastaa heidän piilopaikkansa suihkulähteessä. Sen jälkeen Jacques Snicket saapuu kaupunkiin, ja häntä epäillään virheellisesti kreivi Olafiksi, kun Olaf on oikeasti etsivä Dupin, joka syyttää Baudelaireja Jacquesin murhasta, ja sisarukset pääsevät viettämään Klausin 13-vuotissyntymäpäiviä vankiselliin. Quagmiren kolmoset pakenevat Hectorin kanssa kuumailmapallolla, joka on suunniteltu niin, ettei se palaisi koskaan maahan.

Painajaisten parantola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piiloteltuaan poliiseilta Baudelairet kiipeävät VPK-vaunuun, joka vie heidät Heimlech-sairaalaan. Sunny ja Klaus naamioivat myöhemmin itsensä kahdeksi valkokasvoiseksi Olafin kätyriksi, jotka puolestaan ovat naamioituneet lääkäreiksi päästäkseen Violetin "kraniektonomiaan". Leikkauksen tarkoitus on irrottaa tytön pää.

Tihutöiden tivoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hypättyään pois kreivi Olafin autosta Violet ja Klaus naamioituvat kaksipäiseksi "friikiksi" ja Sunny susilapsi Chaboksi; heidän aikeensa on livahtaa mukaan tivoliin selvittämään kreivi Olafin seuraava julma juoni. Tässä kirjassa selviää, että Sunnylla on kiinnostusta ja kykyjä ruoanlaitossa, kun hän lisää kanelia kaakaoon jonka muotopuoli Hugo on tehnyt sisaruksille. Kirjan lopussa kreivi Olaf ja Esme Squalor kaappaavat Sunnyn.

Luikurin liuku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunny, joka on yhä vankina, pakotetaan tekemään juuri paljastuneilla kyvyillään herkullisia aterioita Olafin teatteriseurueelle. Sunny saa salaa selville VPK:n viimeisen turvapaikan sijainnin ja lähettää signaalin sisaruksilleen, jotka saavat vihdoin pelastettua sisarensa.

Synkkä syöveri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunny, Klaus ja Violet tapaavat Queequeg-sukellusveneessä kapteeni Vastakarvan, ja hänen tytärpuolensa Fionan kanssa lähtevät matkalle etsimään sokerikkoa. Matkalla Medusa mycelium -nimiset sienet myrkyttävät Sunnyn. Itiöt ovat niin vaarallisia, että Sunny pitää eristää sukelluskypärään. Hänen sisaruksensa kuitenkin selvittävät että Sunnyn myrkytykseen on vastalääke, piparjuuri. Kun he eivät löydä Queequegin keittiöstä yhtään piparjuurta, he kysyvät Sunnylta, mikä olisi samanlaista. Sunny onnistuu henkäisemään "wasabi". Violetilla ja Klausilla on syöveristä haettua wasabia, ja he pelastavat sisarensa juuri ajoissa.

Ratkaisun rajoilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunny naamioituu vastaanottovirkailijaksi ja saa lukon, jota käyttää lukitakseen pesuhuoneen oven niin, ettei kukaan saisi sokerikulhoa. Myöhemmin hän auttaa kreivi Olafia sytyttämään hotelliin tulipalon lähettääkseen viestin ystävälleen Kit Snicketille, joka kuolee myöhemmin.

Loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähdettyään hotellista Sunny, Klaus ja Violet ovat jumissa merirosvoveneessä kenen muun kuin kreivi Olafin kanssa. Veneen nimi on "Carmelita", mutta kreivi Olaf muuttaa nimen "Olafiksi". He neljä huuhtoutuvat lopulta rannikkosaarelle rajun myrskyn jälkeen. Kreivi Olaf hylätään heti. Saarelaiset hylkäävät lapset muutama päivä myöhemmin, ja he löytävät järkyttyneen, raskaana olevan Kit Snicketin. Vähän myöhemmin kaikki saavat myrkytyksen medusan myceliumista. Sunny sisaruksineen syö kuitenkin piparjuurta sisältäviä omenoita. Kitin vauva syntyy ja selviää, mutta Kit kuolee, koska hän kieltäytyy syömästä omenoita pelätessään, että muunnellut omenat vaarantavat vauvan terveyden. Hän ehti kuitenkin nimetä vauvansa Beatriceksi. Kit ja Olaf kuolevat lausuttuaan yhdessä runon "On yöllä tuhat silmää". Vuosi myöhemmin Sunny, Beatrice, Klaus ja Violet lähtevät, sillä suuri tuntematon löytää heidät. Kaikki Baudelairen orvot ja Beatrice pelastuvat.

Kuten kahdeksannessa ja viimeisessä kirjassa mainitaan, huolimatta Lemonyn kaikesta tutkimuksesta ja kovasta työstä, hän ei vieläkään tiedä Baudelairen lasten nykyistä sijaintia, asemaa tai tilannetta. Kuitenkin The Beatrice Lettersissä juliste näyttää laivan jonka Beatrice tuhosi. Se paljastaa myös, että Sunny on kasvettuaan nuoreksi naiseksi ollut usein keskustelemassa radiossa resepteistään, joten on selvää, että hän selvisi.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Puhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Sunny ei osaa puhua täydellisesti, hänen lyhyet lauseensa ja jokellus voidaan usein tulkata ilman apua, vaikka hänen sisaruksensa ymmärtävät täydellisesti aina ja osaavat aina kääntää puheen, jos joku ei ymmärrä. Myöhemmissä kirjoissa, kuten Luikurin liu'ussa, ovat usein vihjauksia, jotka viittaavat johonkin, kuten "Busheney!" joka tarkoittaa "Sinä olet ilkeä mies joka ei ollenkaan ajattele muita ihmisiä!"

Käärmekammiossa hän sanoo Ackroid ja tarkoittaa Rogeria ja viittaa Agatha Christien kirjoittamaan romaaniin.

Myöhemmissä kirjoissa Sunny kehittää puhetaitojaan. Painajaisten parantolassa hän sanoo "sheer terror", Luikurin liu'ussa hän sanoo "I'm not a baby". Kirjoissa hänen puhekykynsä ei koskaan kuitenkaan tule "täydelliseksi".

Valeasut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnyn valepukuja ovat olleet:

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]