Tihutöiden tivoli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tihutöiden tivoli
The Carnivorous Carnival
Alkuperäisteos
Kirjailija Lemony Snicket
(Daniel Handler)
Kuvittaja Brett Helquist
Kansitaiteilija Brett Helquist
Kieli englanti
Genre seikkailu, lasten- & nuortenkirjallisuus
Kustantaja HarperCollins
Julkaistu 28.10.2002
Sivumäärä 286
ISBN 0-06-441012-9
Suomennos
Suomentaja Marja Helanen-Ahtola
Kustantaja WSOY
Julkaistu 2005
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 304
ISBN 951-0-30214-7
Sarja: Surkeiden sattumusten sarja
Edeltävä Painajaisten parantola
Seuraava Luikurin liuku
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Tihutöiden tivoli (The Carnivorous Carnival) on yhdeksäs kirja kolmetoistaosaisessa yhdysvaltalaisen Lemony Snicket -nimen takana toimineen Daniel Handlerin kirjoittamassa lasten- ja nuortenkirjasarjassa Surkeiden sattumusten sarja.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarina alkaa, kun Baudelairet ovat yhä kreivi Olafin auton takakontissa kuuntelemassa Olafin ja hänen seurueensa jutustelua heidän suunnitelmistaan. He puhuvat myös naisesta nimeltä Madame Lulu, joka on joka kerran kertonut Olafille Baudelairien olinpaikan. Olaf pysähtyy ja Baudelairet hiipivät ulos. He huomaavat tulleensa Tivoli Tiritombaan.

Baudelairet naamioivat itsensä Olafin takakontin antimien avulla kummajaisiksi. Sunny kietoutuu valepartaan esittääkseen susilapsi Chaboa, ja Violet ja Klaus tunkeutuvat yhteen suureen paitaan ollakseen kaksipäinen ihminen, 'Beverly' ja 'Elliot'. Madame Lulu palkkaa lapset heti ja vie heidät kummajaisten luo. Colette on käärmenainen, Hugo on kyttyräselkä ja Kevin on molempikätinen.

Seuraavana aamuna he kuulevat Olafin kysyneen kristallipallolta Ovatko Baudelairen vanhemmat yhä elossa? ja sen vastanneen Kyllä, he ovat Mortmain-vuorilla. Sitten lapset menevät harjoittelemaan näytökseen. Myöhemmin Olaf saapuu leijonalauman kanssa ja ilmoittaa, että joku kummajaisista heitetään leijonakuoppaan.

Orvot menevät Lulun telttaan kuulustelemaan häntä. He löytävät pöytäliinan alta salaisen lehtiartikkelikirjaston ja selvittävät, mistä maagiset efektit tulevat. Lulu astuu sisään, murtuu, paljastaa itsensä ja myöntää olevansa vain Olivia-niminen nainen, joka haluaa antaa ihmisille haluamansa. Olivia on VPK:n jäsen, ja hän kertoo lapsille VPK:n valeasuista ja järjestössä tapahtuneesta skismasta.

Yöllä Esmé Kurjimo ilmestyy kummajaisvaunuun ja kertoo, että kuka tahansa valitaan heitettäväksi leijonien kuoppaan, hänen pitää heittää sinne sen sijaan Madame Lulu. Jos he tekevät niin, he pääsevät osaksi kreivi Olafin teatteriseuruetta. Seuraavana aamuna orvot alkavat järjestää pakoaan tivolista.

Valtava, julma yleisö saapuu paikalle, ja Olaf avaa dramaattisesti paperin, joka kertoo, kenet heitetään leijonille. Beverly ja Elliot valitaan. He pääsevät pakoon ja aikaansaavat kaoottisen vaiheen, jonka keskellä yksi Olafin kätyri ja Olivia kaatuvat leijonakuoppaan ja kuolevat.

Olaf ei vaikuta vieläkään tunnistavan Baudelaireja, ja hän liittää heidät seurueeseensa muiden kummajaisten kanssa, ja yhdessä he lähtevät vuorille, Violet ja Klaus takana olevassa asuntovaunussa, Sunny autossa. Olaf paljastaa sitten Lulun kertoneen hänelle heidän henkilöllisyytensä, jolloin vastapalkatut kummajaiset leikkaavat vaunun irti autosta.

Kulttuuri- ja kirjallisuusviittaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kyttyräselkä Hugo on viittaus Victor Hugon kirjoittamaan Notre Damen kellonsoittajaan.
  • Eräässä vaiheessa Sunny käyttää sanaa "Dragnet" viitatessaan poliisiin. Dragnet on vanha poliisisarja.

Kirja eri kielillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]