Kelvoton kylä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kelvoton kylä
The Vile Village
Alkuperäisteos
Kirjailija Lemony Snicket
(oik. Daniel Handler)
Kuvittaja Brett Helquist
Kansitaiteilija Brett Helquist
Kieli englanti
Genre seikkailu, lasten- & nuortenkirjallisuus
Kustantaja HarperCollins
Julkaistu toukokuu 2001
Sivumäärä 256
ISBN 978-0064408653
Suomennos
Suomentaja Marja Helanen-Ahtola
Kustantaja WSOY
Julkaistu 2004
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 274
ISBN 951-0-29450-0
Edeltävä Haamuhissi
Seuraava Painajaisten parantola
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kelvoton kylä (The Vile Village) on seitsemäs kirja kolmetoistaosaisessa yhdysvaltalaisen Lemony Snicket -nimen takana toimineen Daniel Handlerin kirjoittamassa kirjasarjassa Surkeiden sattumusten sarja

Paettuaan kreivi Olafilta taas kerran Baudelairet viedään kylään, jonka kaikki asukkaat yhdessä ovat heidän huoltajiaan.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja alkaa, kun Baudelairet ovat herra Poen toimistossa katsomassa Päivän pilkunviilaaja -roskalehteä. Sen jälkeen Poe vie heidät Variksenpalvojien kylään, jossa jokainen kylän asukas on yhdessä heidän huoltajansa.

Variksenpalvojien kylään saavuttuaan Baudelairet joutuvat kylän vanhimpien eteen. Vanhimmat ilmoittavat, että Baudelairet tekevät kaikkien asukkaiden kotityöt, mutta asuvat korjausmies Hectorin luona.

Hector vie heidät kotiinsa, jossa näyttää talonsa, latonsa ja suuren puunsa, jossa varikset nukkuvat yönsä. Hevtor näyttää Baudelaireille puun luota lyötämänsä säeparin, jonka Baudelairet epäilevät olevan Isadora Quagmiren kirjoittama. He saavat tietää, että Hector on rikkonut monia kaupungin sääntöjä pitämällä salaista kirjastoa ja rakentamalla kuumailmapalloa ladossaan. Baudelairet menevät vielä ulos ja löytävät toisen säeparin.

Kaksi vanhimpien neuvoston jäsentä saapuvat ja kertovat kreivi Olafin jääneen kiinni, ja että Baudelairien pitää mennä välittömästi kaupungintalolle. Baudelairet huomaavat, ettei Olaf ole jäänyt kiinni, vaan Jacques-niminen mies. Lapset sanovat, ettei hän ole Olaf, mutta kylän väki ei kuuntele heitä. Seuraavana päivänä Jacques aiotaan polttaa roviossa.

Sinä yönä Sunny tarkkailee puuta nähdäkseen mistä säeparit tulevat, Klaus tutkii VPK:n sääntöjä löytääkseen jotain, mikä auttaisi Jacquesin pulasta, ja Violet auttaa Hectoria hänen kuumailmapallonsa kanssa.

Violet korjaa kuumailmapallon, Klaus löytää Jacquesia auttavan säännön ja Sunny huomaa, että varikset tuovat säepareja. Hän löytää myös yhden uuden.

Lapset juoksevat vankilalle, jolla saavat kuulla, että Jacques on "kuollut". Etsivä Dupiniksi naamioitunut Olaf ilmoittaa Jacquesin kuolleen ja syyttää tapauksesta Baudelaireja. Hän väittää, että linssi Klausin laseista ja Violetin hiusnauha löydettiin rikospaikalta, ja lisäksi ruumiissa on Sunnyn hampaanjäljet. Ihmisiä ei kiinnosta tietää, että lapsilla on alibit, ja heidät lukitaan selliin.

Vankilassa Klaus huomaa, että on hänen 13. syntymäpäivänsä. Samalla konstaapeli Luciana saapuu paikalle tuomaan heille vettä ja leipää. Violet käyttää niitä murtaakseen sellin kiviseinän. Aamun koittaessa Hector tulee sanomaan lapsille, että jos he karkaavat, hänen kuumailmapallonsa on valmiina. Lisäksi hänellä on päivittäinen säepari mukanaan.

Lapset pakenevat vankilasta ja lukevat viestit järjestyksessä. He huomaavat, että säkeiden ensimmäiset kirjaimet muodostavat sanan "putous". He ryntäävät varisputoukselle, avaavat variksen nokan ja löytävät ystävänsä.

Baudelairet ja Quagmiret juoksevat Hectorin talolle ja Quagmiret sanovat, että kuollut mies on Lemony Snicketin veli. Heitä takaa-ajava ihmisjoukko lähestyy heitä karjuen, ja he saavuttavat viimein Hectorin. Quagmiret pääsevät kyytiin, mutta Baudelairet eivät. Quagmiret heittävät muistikirjansa Baudelaireille, mutta konstaapeli Luciana lyö niitä, ja paperit lentävät yltympäriinsä.

Kirja loppuu, kun paljastetut kreivi Olaf ja Esmé Kurjimo (konstaapeli Luciana) pakenevat moottoripyörällä ja Baudelairet juoksevat pois. Päivän pilkunviilaaja taas on jo ehtinyt kertoa kaikille, että he ovat tappaneet Jacquesin.

Kulttuuri- ja kirjallisuusviittaukset.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alussa herra Poe saa puhelinsoiton herra Faginilta, joka on hahmo Charles Dickensin Oliver Twistissä. Fagin sanoo, ettei tahdo lapsia, koska heistä koituu harmia. Se on ironista, sillä Oliver Twistissä Faginilla oli taskuvarasjengi.
  • "Etsivä Dupin", Olafin valeasu, saattaa olla viittaus Edgar Allan Poen luomaan etsivään C. Auguste Dupiniin.
  • Säepareja kirjoittanut runoilija Ogden Nash mainitaan kirjassa.

Kirja eri kielillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]