Ero sivun ”Märket” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
valtakunnanrajasta |
lisää rajanvedosta |
||
| Rivi 45: | Rivi 45: | ||
== Valtakunnanraja == |
== Valtakunnanraja == |
||
=== Vuoden 1810 rajanveto === |
|||
[[Suomen sota|Suomen sodan]] |
[[Suomen sota|Suomen sodan]] jälkeisessä [[Haminan rauha]]ssa vuonna [[1809]] sovittiin, että Venäjälle kuuluu Suomen rannikkoa ja Ahvenanmaan mannerta lähimpänä olevat saaret, kun taas Ruotsille ne, jotka ovat lähimpänä heidän rannikkoaan. Vuonna [[1810]] solmitun rajanmäärityssopimuksen perusteella rajanveto määriteltiin tarkemmin vuoden [[1811]] aikana, jolloin ruotsalais-venäläinen rajakomitea sopi valtakunnanrajan kulkevan Märketin luodon koordinaatein määritellyn keskipisteen kautta, mutta tätä pistettä ei kuitenkaan oltu merkitty maastoon.<ref name="Andersson" /> |
||
Tämä rajanveto vahvistettiin myöhemmin sekä [[Ahvenanmaan sopimus|Ahvenanmaan sopimuksessa]] vuonna [[1921]] että sopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan saarista vuonna [[1940]].<ref name="18:2006">{{Verkkoviite | Osoite = http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75992 | Nimeke = Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö | Selite = julkaisu 2006:18 | Ajankohta = 2006-10-05 | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> |
|||
| ⚫ | Majakka rakennettiin vuonna [[1885]] Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna [[1979]], kun Suomi ehdotti Ruotsille rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.<ref name="Andersson" /> Vuosina [[1981]]–[[1982]] suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa luodon keskipisteenä olevan valtakunnanrajan taitepisteen kautta. |
||
=== Vuoden 1985 rajanveto === |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Majakka rakennettiin vuonna [[1885]] Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna [[1979]], kun Suomi ehdotti Ruotsille rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.<ref name="Andersson" /> Vuosina [[1981]]–[[1982]] suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa luodon keskipisteenä olevan valtakunnanrajan taitepisteen kautta.<ref name="18:2006" /> |
||
Eduskunta hyväksyi uuden valtakunnanrajan kesäkuussa 1984.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+70/1984 | Nimeke = HE 70/1984 vp | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> Koska Ahvenanmaan sopimuksessa ja sopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan saarista valtakunnanraja oltiin määritelty kulkemaan suorana viivana eikä murtoviivana sopimusten taitepisteiden välillä, lähetti ulkoasiainministeriö sopimusten osapuolille [[Nootti|nootin]], jossa todettiin, että valtakunnanrajaa on täsmennytty Suomen ja Ruotsin yhteisymmärryksessä.<ref name="18:2006" /> |
|||
| ⚫ | |||
== Majakka == |
== Majakka == |
||
Versio 8. elokuuta 2018 kello 21.14
| Märket | |
|---|---|
 Suomen ja Ruotsin välinen raja jakaa luodon kahtia. Rajankulku on tarkistettu viimeksi vuonna 2006. |
|
| Maantiede | |
| Sijainti | |
| Merialue | Ahvenanmeri |
| Pinta-ala | 0,0329 km² |
| Valtio | |
| Valtio | |
| Kunta |
Ruotsi: Norrtälje, Östhammar Suomi: Hammarland |
| Väestö | |
| Väkiluku | 0 |
Märket on majakastaan tunnettu pieni kallioluoto Eteläkurkun itäpuolella, Ahvenanmerellä. Luodolla on pinta-alaa noin 3,3 hehtaaria, ja Suomen ja Ruotsin raja jakaa sen kahtia rusetin muotoisella rajalinjalla. Märketillä sijaitsee Suomen läntisin kiinteällä maalla sijaitseva piste.
Suomen puoli luodosta kuuluu Hammarlandin kuntaan Ahvenanmaan maakunnassa. Ruotsin puoli on taas jaettu kahden kunnan ja samalla kahden läänin välillä: toinen osa Ruotsin puolesta kuuluu Norrtäljen kuntaan Tukholman läänissä ja toinen Östhammarin kuntaan Uppsalan läänissä.[1]
Märketin lähialueella on ollut jopa tuhannen hylkeen yhdyskuntia,[2] ja sinne on järjestetty hyljesafareja.[3]
Märketillä on vuodesta 1977 alkaen toiminut Ilmatieteen laitoksen sääasema. Se on myös Suomen leudoimpia paikkoja; vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 1. helmikuuta [4]
Valtakunnanraja
Vuoden 1810 rajanveto
Suomen sodan jälkeisessä Haminan rauhassa vuonna 1809 sovittiin, että Venäjälle kuuluu Suomen rannikkoa ja Ahvenanmaan mannerta lähimpänä olevat saaret, kun taas Ruotsille ne, jotka ovat lähimpänä heidän rannikkoaan. Vuonna 1810 solmitun rajanmäärityssopimuksen perusteella rajanveto määriteltiin tarkemmin vuoden 1811 aikana, jolloin ruotsalais-venäläinen rajakomitea sopi valtakunnanrajan kulkevan Märketin luodon koordinaatein määritellyn keskipisteen kautta, mutta tätä pistettä ei kuitenkaan oltu merkitty maastoon.[1]
Tämä rajanveto vahvistettiin myöhemmin sekä Ahvenanmaan sopimuksessa vuonna 1921 että sopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan saarista vuonna 1940.[5]
Vuoden 1985 rajanveto
Majakka rakennettiin vuonna 1885 Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna 1979, kun Suomi ehdotti Ruotsille rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.[1] Vuosina 1981–1982 suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa luodon keskipisteenä olevan valtakunnanrajan taitepisteen kautta.[5]
Eduskunta hyväksyi uuden valtakunnanrajan kesäkuussa 1984.[6] Koska Ahvenanmaan sopimuksessa ja sopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan saarista valtakunnanraja oltiin määritelty kulkemaan suorana viivana eikä murtoviivana sopimusten taitepisteiden välillä, lähetti ulkoasiainministeriö sopimusten osapuolille nootin, jossa todettiin, että valtakunnanrajaa on täsmennytty Suomen ja Ruotsin yhteisymmärryksessä.[5]
Rajankulku luodolla tarkistettiin vuonna 2006 ja se säilyi muuttumattomana. Raja on merkitty poraamalla kallioon reikiä, sillä rajatolpat eivät kestäisi luodolle nousevia jäitä ja aaltoja.[5]
Majakka
- Pääartikkeli: Märketin majakka
Arkkitehti Georg Schreckin suunnittelema ja rakennuttama, kivestä muurattu majakka valmistui Märketille vuonna 1885. Majakkaa tarvittiin, koska Märketin kareja pelänneet laivat ohittivat luodon liian lännestä ja haaksirikkoutuivat Ruotsin rannikon matalikoille. Majakka oli osittain Ruotsin alueella, kunnes rajaa vuonna 1981 tarkistettiin.[7] Märketin majakan miehitys lopetettiin vuonna 1976 ja euraavana vuonna majakka automatisoitiin. [8] Suomen Majakkaseura vuokrasi majakan kesällä 2007 ja aloitti kunnostustyöt. Majakka on ollut vuodesta 2007 alkaen kesäisin avoinna myös turisteille. Tarjolla on ollut sekä opastusta että mahdollisuus ostaa Majakkaseuran tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.
Radioamatöörit
Radioamatöörien kiinnostus Märketiä kohtaan alkoi vuonna 1969,[9] kun ahvenanmaalainen radioamatöörikerho sai lisättyä luodon Yhdysvaltain radioamatööriliiton DXCC-maaluetteloon nimellä ”Market Reef”. Märket sai maatunnuksekseen ”OJ0”, joka on jokaisen luodolta yhteyksiä pitävän radioamatöörin kutsumerkin alussa. Koska Märketillä käy vain harvoin radioamatöörejä, on haluttua sekä pitää yhteyksiä sinne että tulla vierailemaan siellä pitääkseen yhteyksiä.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d Andersson, Jan: Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomentanut Lippu, Hilkka. Helsinki: Suomen Majakkaseura, 2015. ISBN 978-952-93-6151-9.
- ↑ Märketin alueella vähemmän hylkeitä kuin koskaan aiemmin 11.8.2011. Turun Sanomat.fi. Viitattu 13.8.2011.
- ↑ Hyljesafari Viitattu 14.8.2011
- ↑ http://www.tutiempo.net/clima/MARKET_AUT/2014/29930.htm
- ↑ a b c d Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö (julkaisu 2006:18) 5.10.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ HE 70/1984 vp Eduskunta. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Facta 2001, 11. osa, palsta 646. WSOY 1981.
- ↑ Laurell, Seppo: Suomen majakat, s. 197. Merenkulkulaitos, 1999. ISBN 952-5180-21-2.
- ↑ Holoch, Rich: The Visual History of the ARRL DXCC Program oh3ac.fi. 2016. Viitattu 8.8.2018.
Kirjallisuutta
- Andersson, Jan: Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomentanut Lippu, Hilkka. Helsinki: Suomen Majakkaseura, 2015. ISBN 978-952-93-6151-9.
