Ero sivun ”Verta käsissämme” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
p Elonet-tunniste päivitetty. |
||
Rivi 23: | Rivi 23: | ||
| kotisivut = |
| kotisivut = |
||
| imdb = |
| imdb = |
||
| elonet = |
| elonet = 117325 |
||
}} |
}} |
||
'''Verta käsissämme''' on suomalainen elokuva vuodelta 1958. Se perustuu [[Mika Waltari]]n pienoisromaaniin ''[[Ei koskaan huomispäivää]]''. Sensuuri kielsi elokuvan esittämisen sen alkuperäisessä muodossa. Perusteluna oli rikosten esitteleminen niitä tuomitsematta. [[Uusi Suomi]] -lehden uutisen mukaan "Ulkopolitiikalla ei elokuvan kieltämisessä ollut minkäänlaista osaa."<ref>[http://waltari.lasipalatsi.fi/verta.html Waltari Lasipalatsissa]</ref> |
'''Verta käsissämme''' on suomalainen elokuva vuodelta 1958. Se perustuu [[Mika Waltari]]n pienoisromaaniin ''[[Ei koskaan huomispäivää]]''. Sensuuri kielsi elokuvan esittämisen sen alkuperäisessä muodossa. Perusteluna oli rikosten esitteleminen niitä tuomitsematta. [[Uusi Suomi]] -lehden uutisen mukaan "Ulkopolitiikalla ei elokuvan kieltämisessä ollut minkäänlaista osaa."<ref>[http://waltari.lasipalatsi.fi/verta.html Waltari Lasipalatsissa]</ref> |
Versio 12. kesäkuuta 2018 kello 19.00
Verta käsissämme | |
---|---|
Ohjaaja | William Markus |
Käsikirjoittaja | Volodja Semitjov |
Perustuu | Mika Waltarin pienoisromaaniin "Ei koskaan huomispäivää!" (romaani,1942); ilmestyi ensin "Kevät uuden maailmansodan varjossa" -nimisenä jatkokertomuksena Kuva-lehdessä 2/1942-11/1942. |
Tuottaja | T. J. Särkkä |
Säveltäjä | Einar Englund |
Kuvaaja | Kauno Laine |
Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
Pääosat |
Elina Pohjanpää Jussi Jurkka Tauno Palo |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF |
Ensi-ilta | 1958 |
Kesto | 82 min |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Verta käsissämme on suomalainen elokuva vuodelta 1958. Se perustuu Mika Waltarin pienoisromaaniin Ei koskaan huomispäivää. Sensuuri kielsi elokuvan esittämisen sen alkuperäisessä muodossa. Perusteluna oli rikosten esitteleminen niitä tuomitsematta. Uusi Suomi -lehden uutisen mukaan "Ulkopolitiikalla ei elokuvan kieltämisessä ollut minkäänlaista osaa."[1]
Elokuva on kolmiodraama, jonka henkilöinä ovat sotavankeudesta palannut upseeri, tämän rintamatoveri ja tämän vaimo.[2]