Ero sivun ”Ritarihuone” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: seulottavat |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{tämä artikkeli|käsittelee Suomen ritarihuonetta. [[Ruotsin ritarihuone]]esta on eri artikkeli.}} |
{{tämä artikkeli|käsittelee Suomen ritarihuonetta. [[Ruotsin ritarihuone]]esta on eri artikkeli.}} |
||
{{Korjattava|Rakennus ja Ritarihuone-niminen organisaatio pitäisi käsitellä eri artikkeleissa.}} |
{{Korjattava|Rakennus ja Ritarihuone-niminen organisaatio pitäisi käsitellä eri artikkeleissa.}} |
||
{{Rakennus |
|||
[[Tiedosto:Ritarihuone.jpg|thumb|Ritarihuone.]] |
|||
| nimi = Ritarihuone |
|||
| alkuperäinen nimi = |
|||
| logo = |
|||
| kuva = Ritarihuone.jpg |
|||
| kuvateksti = Ritarihuone |
|||
| osoite = |
|||
| sijainti = |
|||
| koordinaatit = {{coord|60|10|11.4|N|24|57|22|E|type:landmark_region:FI-ES|display=inline,title}} |
|||
| rakennustyyppi = |
|||
| perustettu = |
|||
| valmistumisvuosi = |
|||
| purkuvuosi = |
|||
| tuhoutui = |
|||
| suunnittelija =Theodor von Chiewitz |
|||
| rakennuttaja = |
|||
| urakoitsija = |
|||
| omistaja = |
|||
| haltija = |
|||
| käyttäjä = |
|||
| tyylisuunta = |
|||
| runkorakenne = |
|||
| julkisivumateriaali = |
|||
| pituus = |
|||
| leveys = |
|||
| korkeus = |
|||
| kerrosala = |
|||
| bruttoala = |
|||
| kerrosluku = |
|||
| huoneistoala = |
|||
| tilavuus = |
|||
| huomautukset = |
|||
| tanssikausi = |
|||
}} |
|||
'''Suomen Ritarihuone''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Kruununhaka|Kruununhaassa]] sijaitseva [[Uusgotiikka|uusgoottilainen]] valtiopäivärakennus, joka on samannimisen [[Suomen aateli|Suomen ritaristoa ja aatelia]] edustavan organisaation käytössä. Sen on suunnitellut arkkitehti [[Georg Theodor von Chiewitz|G. T. Chiewitz]], ja se valmistui 1862 tontille, jonka ritari- ja aatelisääty oli ostanut vuonna 1857. Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin. |
'''Suomen Ritarihuone''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Kruununhaka|Kruununhaassa]] sijaitseva [[Uusgotiikka|uusgoottilainen]] valtiopäivärakennus, joka on samannimisen [[Suomen aateli|Suomen ritaristoa ja aatelia]] edustavan organisaation käytössä. Sen on suunnitellut arkkitehti [[Georg Theodor von Chiewitz|G. T. Chiewitz]], ja se valmistui 1862 tontille, jonka ritari- ja aatelisääty oli ostanut vuonna 1857. Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin. |
||
Versio 2. toukokuuta 2018 kello 21.30
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Rakennus ja Ritarihuone-niminen organisaatio pitäisi käsitellä eri artikkeleissa. |
| Ritarihuone | |
|---|---|
 Ritarihuone |
|
| Koordinaatit | |
| Suunnittelija | Theodor von Chiewitz |
 |
|
Suomen Ritarihuone on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on samannimisen Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan organisaation käytössä. Sen on suunnitellut arkkitehti G. T. Chiewitz, ja se valmistui 1862 tontille, jonka ritari- ja aatelisääty oli ostanut vuonna 1857. Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin.
Ritarihuoneen ja Aleksanterinkadun välissä sijaitsee pieni Ritarihuoneenpuistikko.
Ritarihuone toimi vuosina 1863–1906 Suomen säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä kokoontuivat vuosien 1863–1864 ja 1867 valtiopäivillä kaikki muutkin säädyt, 1872 porvaris- ja pappissäädyt ja pappissääty vielä vuosina 1877–1878.[1]
Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.[2]
Ritarihuone instituutiona
Ritarihuoneen toimintaa säätelee ritarihuonejärjestys. Ruotsin vuonna 1626 säädetty ritarihuonejärjestys oli voimassa myös Suomen suuriruhtinaskunnassa, kunnes se korvattiin vuonna 1869 omalla ritarihuonejärjestyksellä. Vaikka ritarihuone lakkasi olemasta osa Suomen lainsäädäntökoneistoa vuonna 1906, ritarihuonejärjestys jäi edelleen Suomen lainsäädäntöön, sillä se sääteli ritarihuoneen toimintaa myös muuten kuin valtiopäivien osalta. Säädyt hyväksyivät viimeisillä valtiopäivillä 1906 uuden ritarihuonejärjestyksen, jonka mukaan aatelisto kokoontuisi edelleen joka kolmas vuosi aateliskokoukseen, mutta keisari Nikolai II ei koskaan vahvistanut uutta ritarihuonejärjestystä eikä kutsunut Suomen aatelia koolle. Lopulta valtionhoitaja P. E. Svinhufvud vahvisti 12 vuotta aiemmin valtiopäivillä hyväksytyn ritarihuonejärjestyksen marraskuussa 1918. Vuoden 1918 ritarihuonejärjestys on edelleen voimassa, ja aateliskokoukset ovat kokoontuneet sen mukaisesti vuodesta 1919.[3]
Lähteet
- Aminoff-Winberg, Johanna (toim.): Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut. Minerva, Helsinki 2013. ISBN 978-952-492-781-9
Viitteet
- ↑ Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.
- ↑ Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella.
- ↑ Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut, s. 75, 108, 116–117.
Aiheesta muualla
- Ritarihuone
- Ritarihuonejärjestys Suomen Suuriruhtinanmaan Ritaristolle ja Aatelille (13/1869)
- Ritarihuonejärjestys Suomen Ritaristolle ja Aatelille (156/1918)
- Päätös ritarihuonejärjestyksen muuttamisesta (67/1919)
{{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä