Ero sivun ”Aivoinfarkti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän Baaniperse69 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 84.248.6.35 tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Aivoinfarkti''' on [[sairaus]], jossa osa [[aivokudos|aivokudoksesta]] jää ilman [[happi|happea]] ja tuhoutuu. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu [[hyytymä]]stä ahtaassa [[Valtimo (anatomia)|valtimossa]], mutta se voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta.<ref name=tk>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00062 | Nimeke = Aivoinfarkti | Julkaisu = Terveyskirjasto | Julkaisija = Duodecim | Tekijä = Tarnanen, Kirsi ym. | Ajankohta = 7.1.2011 | Viitattu = 4.5.2015}}</ref> |
'''Aivoinfarkti''' on [[sairaus]], jossa osa [[aivokudos|aivokudoksesta]] jää ilman [[happi|happea]] ja tuhoutuu. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu [[hyytymä]]stä ahtaassa [[Valtimo (anatomia)|valtimossa]], mutta se voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta.<ref name=tk>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00062 | Nimeke = Aivoinfarkti | Julkaisu = Terveyskirjasto | Julkaisija = Duodecim | Tekijä = Tarnanen, Kirsi ym. | Ajankohta = 7.1.2011 | Viitattu = 4.5.2015}}</ref> |
||
== Oireet |
== Oireet == |
||
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset [[halvaus]]oireet ja puheen tuottamisen ongelmat. |
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset [[halvaus]]oireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus. |
||
Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen, ja oireet kehittyvät nopeasti huippuunsa muutamissa minuuteissa tai harvemmin tunneissa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/suositus?id=khp00062|nimeke=Suositus - Käypä hoito|julkaisu=www.kaypahoito.fi|viitattu=2018-04-24|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. |
|||
Aivoinfarktin hoitolinjan valinta riippuu siitä, onko infarktoituneella alueella verenvuotoa. Laskimonsisäinen liuotushoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava vuodottomassa infarktissa neljän ja puolen tunnin kuluessa oireiden alusta<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Aivoinfarkti | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Julkaisija = Suomalainen Lääkäriseura Duodecim | Vuosi = 2011 | Numero = 5 | Sivut = 500–501 | www = http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99402.pdf | Viitattu = 30.10.2015}}</ref>. Aivoinfarkti ja [[aivoverenvuoto]] voivat aiheuttaa samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen [[Tietokonekerroskuvaus|tietokonetomografiaa]].<ref name=tk/> Laskimonsisäisen liuotushoidon keskeisimpiä vasta-aiheita ovat verenvuoto ja laaja-alainen infarkti. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole kaikissa [[sairaala|sairaaloissa]] etenkään virka-ajan ulkopuolella.{{lähde|4.5.2015}} Sen sijaan yliopistollisissa sairaaloissa on valmius vaativimpiinkin hoitomuotoihin kuten valtimonsisäiseen liuotukseen, leikkaukseen tai tukoksen mekaaniseen poistamiseen. |
|||
Sairastunut ei itse välttämättä edes tunnista oireitaan. Pyydä häntä: |
|||
| ⚫ | |||
* nostamaan käsivarsia (käsien tai jalkojen voimattomuus tai tunnottomuus) |
|||
Jatkohoidossa potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä pyritään ylläpitämään ja aktivoimaan esimerkiksi [[fysioterapia|fysio]]- ja [[toimintaterapia]]lla. Kerran aivoinfarktin sairastaneella on korkeahko riski sairastua uudelleen. Uusiutumista pyritään estämään esimerkiksi veren hyytymistä hidastavalla lääkityksellä. |
|||
* toistamaan yksinkertainen lause (epäselvä puhe tai puhumisen vaikeus) tai |
|||
* hymyilemään (roikkuuko potilaan toinen suupieli, jääkö hymy toispuoleiseksi). |
|||
Mikäli jokin näistä ei onnistu, sairaalan päivystykseen on hakeuduttava välittömästi. Muista merkitä ylös myös kellon aika, jolloin oireet ilmaantuivat. |
|||
| ⚫ | |||
Aivoinfarktin riskitekijät ovat samat kuin ohimenevän [[aivoverenkiertohäiriö]]n. Nuorilla potilailla voi syynä olla rakenteellinen poikkeama aivoverisuonissa tai verenhyytymistaipumusta lisäävä sairaus. Lisätekijöitä voivat olla [[humalatila]] tai [[elimistö]]n [[bakteeritulehdus]].{{lähde|4.5.2015}} Aivovaltimon tukkiva hyytymä voi myös lähteä liikkeelle esimerkiksi [[sydän|sydämestä]], johon on syntynyt hyytymiä [[eteisvärinä]]-rytmihäiriön seurauksena. |
|||
| ⚫ | Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa [[hätänumero]]on 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Aivoinfarkti ja [[aivoverenvuoto]] voivat aiheuttaa samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttääkin aivojen kuvantamista, esimerkiksi [[Tietokonekerroskuvaus|tietokonetomografiaa]].<ref name="tk" /> |
||
| ⚫ | [[Insuliiniresistenssi]]ä on alustavasti epäilty myös aivoinfarktin, kuten sydän- ja verisuonitautienkin, riskitekijäksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/insuliiniongelmat_ennustavat_aivoinfarktin_riskia/2085838 | Nimeke = Insuliiniongelmat ennustavat aivoinfarktin riskiä | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 25.10.2010 | Viitattu = 4.5.2015}}</ref> |
||
| ⚫ | |||
Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan. Verihyytymän tukkima verisuoni avataan liuotushoidolla, jos aivoinfarktin oireiden alkamisesta on kulunut alle 4,5 tuntia. Verisuoni voidaan myös onnistua avaamaan valtimonsisäisellä katetrihoidolla, jos kuvantamistutkimuksissa havaitaan kyseessä olevan suuren verisuonen tukos. Parhaan lopputuloksen varmistamiseksi sairaalassa aivoinfarktin sairastanutta hoidetaan useimmiten aivoverenkiertohäiriöyksikössä, joka on näiden sairauksien akuuttihoitoon ja varhaiskuntoutukseen erikoistunut yksikkö. |
|||
Laskimonsisäisen liuotushoidon keskeisimpiä vasta-aiheita ovat verenvuoto ja laaja-alainen infarkti. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole kaikissa [[sairaala|sairaaloissa]] etenkään virka-ajan ulkopuolella.{{lähde|4.5.2015}} Sen sijaan yliopistollisissa sairaaloissa on valmius vaativimpiinkin hoitomuotoihin kuten valtimonsisäiseen liuotukseen, leikkaukseen tai tukoksen mekaaniseen poistamiseen. |
|||
Aivoinfarktista kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. [[Aivovaurio]]n asteeseen vaikuttavat [[verenkiertohäiriö]]n vaikeusaste, sijainti ja kesto. Kolmen kuukauden kuluttua aivoinfarktista noin 50–70 % on toipunut päivittäisissä toimissaan itsenäisiksi<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50051#NaN|nimeke=Suositus - Käypä hoito|julkaisu=www.kaypahoito.fi|viitattu=2018-04-24|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. |
|||
Kerran aivoinfarktin sairastaneella on korkeahko riski sairastua uudelleen. Kaikille sairastuneille aloitetaan uusien tukkeutumien ehkäisy joko veritulpan syntyä estävillä tai veren hyytymistaipumusta vähentävillä lääkkeillä. Jatkohoidossa potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä pyritään ylläpitämään ja aktivoimaan esimerkiksi [[fysioterapia|fysioterapialla]], [[Puheterapia|puheterapialla]] ja [[toimintaterapia]]lla. |
|||
== Riskitekijät == |
|||
Aivoinfarktin riski suurenee iän myötä <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50051#NaN|nimeke=Suositus - Käypä hoito|julkaisu=www.kaypahoito.fi|viitattu=2018-04-24|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Muita riskitekijöitä ovat esimerkiksi tupakointi, alkoholin ja huumeiden käyttö, epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta sekä henkinen kuormitus. Nuorilla potilailla voi syynä olla rakenteellinen poikkeama aivoverisuonissa tai verenhyytymistaipumusta lisäävä sairaus. Aivovaltimon tukkiva hyytymä voi myös lähteä liikkeelle esimerkiksi [[sydän|sydämestä]], johon on syntynyt hyytymiä [[eteisvärinä]]-rytmihäiriön seurauksena. |
|||
| ⚫ | [[Insuliiniresistenssi]]ä on alustavasti epäilty myös aivoinfarktin, kuten sydän- ja verisuonitautienkin, riskitekijäksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/insuliiniongelmat_ennustavat_aivoinfarktin_riskia/2085838 | Nimeke = Insuliiniongelmat ennustavat aivoinfarktin riskiä | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 25.10.2010 | Viitattu = 4.5.2015}}</ref> Kohonnut verenpaine on tärkein yksittäinen, hoidettavissa oleva riskitekijä. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
| Rivi 28: | Rivi 43: | ||
* [http://yle.fi/teos/ihmeellisetaivot/artikkeli.php?id=124429&title=juhan-kaksi-elamaa-kuinka-massiivisesta-aivoinfarktista-palataan-elamaan Juhan kaksi elämää: Kuinka massiivisesta aivoinfarktista palataan elämään?] Ihmeelliset aivot -sivusto. Yle.fi. |
* [http://yle.fi/teos/ihmeellisetaivot/artikkeli.php?id=124429&title=juhan-kaksi-elamaa-kuinka-massiivisesta-aivoinfarktista-palataan-elamaan Juhan kaksi elämää: Kuinka massiivisesta aivoinfarktista palataan elämään?] Ihmeelliset aivot -sivusto. Yle.fi. |
||
* [http://yle.fi/teos/ihmeellisetaivot/artikkeli.php?id=124643&title=voiko-musiikki-auttaa-aivoinfarktista-toipuvaa- Voiko musiikki auttaa aivoinfarktista toipuvaa?] Ihmeelliset aivot -sivusto. Yle.fi. |
* [http://yle.fi/teos/ihmeellisetaivot/artikkeli.php?id=124643&title=voiko-musiikki-auttaa-aivoinfarktista-toipuvaa- Voiko musiikki auttaa aivoinfarktista toipuvaa?] Ihmeelliset aivot -sivusto. Yle.fi. |
||
* [https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio_(avh)/perustietoa_avh_sta Perustietoa Aivoverenkiertohäiriöistä] - Aivoliitto. |
|||
Versio 24. huhtikuuta 2018 kello 14.13
Aivoinfarkti on sairaus, jossa osa aivokudoksesta jää ilman happea ja tuhoutuu. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu hyytymästä ahtaassa valtimossa, mutta se voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta.[1]
Oireet
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset halvausoireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus.
Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen, ja oireet kehittyvät nopeasti huippuunsa muutamissa minuuteissa tai harvemmin tunneissa[2].
Sairastunut ei itse välttämättä edes tunnista oireitaan. Pyydä häntä:
- nostamaan käsivarsia (käsien tai jalkojen voimattomuus tai tunnottomuus)
- toistamaan yksinkertainen lause (epäselvä puhe tai puhumisen vaikeus) tai
- hymyilemään (roikkuuko potilaan toinen suupieli, jääkö hymy toispuoleiseksi).
Mikäli jokin näistä ei onnistu, sairaalan päivystykseen on hakeuduttava välittömästi. Muista merkitä ylös myös kellon aika, jolloin oireet ilmaantuivat.
Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto voivat aiheuttaa samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttääkin aivojen kuvantamista, esimerkiksi tietokonetomografiaa.[1]
Hoito
Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan. Verihyytymän tukkima verisuoni avataan liuotushoidolla, jos aivoinfarktin oireiden alkamisesta on kulunut alle 4,5 tuntia. Verisuoni voidaan myös onnistua avaamaan valtimonsisäisellä katetrihoidolla, jos kuvantamistutkimuksissa havaitaan kyseessä olevan suuren verisuonen tukos. Parhaan lopputuloksen varmistamiseksi sairaalassa aivoinfarktin sairastanutta hoidetaan useimmiten aivoverenkiertohäiriöyksikössä, joka on näiden sairauksien akuuttihoitoon ja varhaiskuntoutukseen erikoistunut yksikkö.
Laskimonsisäisen liuotushoidon keskeisimpiä vasta-aiheita ovat verenvuoto ja laaja-alainen infarkti. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole kaikissa sairaaloissa etenkään virka-ajan ulkopuolella. Sen sijaan yliopistollisissa sairaaloissa on valmius vaativimpiinkin hoitomuotoihin kuten valtimonsisäiseen liuotukseen, leikkaukseen tai tukoksen mekaaniseen poistamiseen.
Aivoinfarktista kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. Aivovaurion asteeseen vaikuttavat verenkiertohäiriön vaikeusaste, sijainti ja kesto. Kolmen kuukauden kuluttua aivoinfarktista noin 50–70 % on toipunut päivittäisissä toimissaan itsenäisiksi[3].
Kerran aivoinfarktin sairastaneella on korkeahko riski sairastua uudelleen. Kaikille sairastuneille aloitetaan uusien tukkeutumien ehkäisy joko veritulpan syntyä estävillä tai veren hyytymistaipumusta vähentävillä lääkkeillä. Jatkohoidossa potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä pyritään ylläpitämään ja aktivoimaan esimerkiksi fysioterapialla, puheterapialla ja toimintaterapialla.
Riskitekijät
Aivoinfarktin riski suurenee iän myötä [4]. Muita riskitekijöitä ovat esimerkiksi tupakointi, alkoholin ja huumeiden käyttö, epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta sekä henkinen kuormitus. Nuorilla potilailla voi syynä olla rakenteellinen poikkeama aivoverisuonissa tai verenhyytymistaipumusta lisäävä sairaus. Aivovaltimon tukkiva hyytymä voi myös lähteä liikkeelle esimerkiksi sydämestä, johon on syntynyt hyytymiä eteisvärinä-rytmihäiriön seurauksena.
Insuliiniresistenssiä on alustavasti epäilty myös aivoinfarktin, kuten sydän- ja verisuonitautienkin, riskitekijäksi.[5] Kohonnut verenpaine on tärkein yksittäinen, hoidettavissa oleva riskitekijä.
Lähteet
- ↑ a b Tarnanen, Kirsi ym.: Aivoinfarkti Terveyskirjasto. 7.1.2011. Duodecim. Viitattu 4.5.2015.
- ↑ Suositus - Käypä hoito www.kaypahoito.fi. Viitattu 24.4.2018.
- ↑ Suositus - Käypä hoito www.kaypahoito.fi. Viitattu 24.4.2018.
- ↑ Suositus - Käypä hoito www.kaypahoito.fi. Viitattu 24.4.2018.
- ↑ Insuliiniongelmat ennustavat aivoinfarktin riskiä Yle Uutiset. 25.10.2010. Viitattu 4.5.2015.
Aiheesta muualla
- Aivoinfarkti Ihmeelliset aivot -sivusto. Yle.fi.
- Juhan kaksi elämää: Kuinka massiivisesta aivoinfarktista palataan elämään? Ihmeelliset aivot -sivusto. Yle.fi.
- Voiko musiikki auttaa aivoinfarktista toipuvaa? Ihmeelliset aivot -sivusto. Yle.fi.
- Perustietoa Aivoverenkiertohäiriöistä - Aivoliitto.