Ero sivun ”Sven Dufva” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh wl
tällainenkin kuva
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Albert Edelfelt - Sven Duva.jpg|thumb|200px|[[Albert Edelfelt]]in 1890-luvulla tekemä piirros Sven Dufvasta pysäyttämässä vihollisia sillalla.]]
[[Tiedosto:Albert Edelfelt - Sven Duva.jpg|thumb|upright=0.9|[[Albert Edelfelt]]in 1890-luvulla tekemä piirros Sven Dufvasta pysäyttämässä vihollisia sillalla.]]
'''Sven Dufva''' ([[Otto Manninen|Otto Mannisen]] suomennoksessa '''Sven Tuuva''') on [[J. L. Runeberg]]in kirjoittamien [[Vänrikki Stoolin tarinat|Vänrikki Stoolin tarinoiden]] ensimmäisessä kokoelmassa oleva [[Runous|runo]], joka kertoo samannimisestä [[Suomen sota]]an osallistuvasta sotilaasta. Runo kuuluu kirjan tunnetuimpiin ja suosituimpiin.
'''Sven Dufva''' ([[Otto Manninen|Otto Mannisen]] suomennoksessa '''Sven Tuuva''') on [[J. L. Runeberg]]in kirjoittamien [[Vänrikki Stoolin tarinat|Vänrikki Stoolin tarinoiden]] ensimmäisessä kokoelmassa oleva [[Runous|runo]], joka kertoo samannimisestä [[Suomen sota]]an osallistuvasta sotilaasta. Runo kuuluu kirjan tunnetuimpiin ja suosituimpiin.


Rivi 14: Rivi 14:


==Elokuvissa==
==Elokuvissa==
[[Tiedosto:Ernst Brunman.jpg|thumb|upright=0.9|Ruotsalainen näyttelijä Ernst Brunman Dufvan roolissa noin vuonna 1912.]]
Runon pohjalta on tehty vuonna 1958 [[Edvin Laine]]en ohjaama ja [[Väinö Linna]]n käsikirjoittama elokuva ''[[Sven Tuuva]]'', joka syntyi samojen tekijöiden ''[[Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)|Tuntemattoman sotilaan]]'' menestyksen vanavedessä. Päähenkilö Sven Tuuvaa näytteli [[Veikko Sinisalo]]. Elokuvan ruotsinkielinen nimi on tuntemattomasta syystä ''Sven Duva'' eikä ''Sven Dufva''.<ref>[http://www.elonet.fi/title/ek2ij7/muut Sven Tuuva (1958): Huomautukset] Elonet. Viitattu 10.12.2012.</ref> Vuonna 1926 Ruotsissa tehdyssä kaksiosaisessa mykkäelokuvassa ''[[Vänrikki Stoolin tarinat (vuoden 1926 elokuva)|Vänrikki Stoolin tarinat]]'' Dufvaa näytteli suomalainen [[Axel Slangus]].<ref>[http://www.elonet.fi/title/ek2jpf/muut Vänrikki Stoolin tarinat (1939): Huomautukset] Elonet. Viitattu 10.12.2012.</ref>
Runon pohjalta on tehty vuonna 1958 [[Edvin Laine]]en ohjaama ja [[Väinö Linna]]n käsikirjoittama elokuva ''[[Sven Tuuva]]'', joka syntyi samojen tekijöiden ''[[Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)|Tuntemattoman sotilaan]]'' menestyksen vanavedessä. Päähenkilö Sven Tuuvaa näytteli [[Veikko Sinisalo]]. Elokuvan ruotsinkielinen nimi on tuntemattomasta syystä ''Sven Duva'' eikä ''Sven Dufva''.<ref>[http://www.elonet.fi/title/ek2ij7/muut Sven Tuuva (1958): Huomautukset] Elonet. Viitattu 10.12.2012.</ref> Vuonna 1926 Ruotsissa tehdyssä kaksiosaisessa mykkäelokuvassa ''[[Vänrikki Stoolin tarinat (vuoden 1926 elokuva)|Vänrikki Stoolin tarinat]]'' Dufvaa näytteli suomalainen [[Axel Slangus]].<ref>[http://www.elonet.fi/title/ek2jpf/muut Vänrikki Stoolin tarinat (1939): Huomautukset] Elonet. Viitattu 10.12.2012.</ref>



Versio 26. helmikuuta 2018 kello 15.26

Albert Edelfeltin 1890-luvulla tekemä piirros Sven Dufvasta pysäyttämässä vihollisia sillalla.

Sven Dufva (Otto Mannisen suomennoksessa Sven Tuuva) on J. L. Runebergin kirjoittamien Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäisessä kokoelmassa oleva runo, joka kertoo samannimisestä Suomen sotaan osallistuvasta sotilaasta. Runo kuuluu kirjan tunnetuimpiin ja suosituimpiin.

Sven Dufva on yksinkertainen, mutta urhea sotamies, joka kuolee sankarina pysäytettyään ylivoimaisen vihollisen hyökkäyksen taistelussa, jonka on katsottu kuvaavan Koljonvirran taistelua. Runossa esiintyy myös kenraali Johan August Sandels.

Runeberg lienee kirjoittanut runon Vänrikki Stoolin tarinoiden tekemisen varhaisessa vaiheessa talvella tai keväällä 1846, samoihin aikoihin useiden muiden ensimmäisen osan avainrunojen kanssa, sillä sen luonnoksia oli samoilla paperiarkeilla kuin Otto von Fieandt, Viapori ja Maamme -runojen. Runo julkaistiin ensi kerran jo marraskuussa 1846 Necken-kalenterissa, kaksi vuotta ennen runokokoelman lopullista ilmestymistä.[1]

Mahdolliset esikuvat

Oskar Rancken väitti vuonna 1864 julkaisemassaan kirjassa Fänrik Ståls hjeltar, että Sven Dufvalla olisi ollut todellinen esikuva, Koljonvirran taisteluun osallistunut ruotusotamies Johan Zacharias Bång (1782–1845). Tämä uskomus vakiintui sittemmin pitkäksi aikaa.[2] Bång syntyi Lohjan seurakunnassa 19. huhtikuuta 1782[3] ja palveli sotilaana Korsholms skarppskytte batallion -joukkueessa. Hän selvisi hengissä Koljonvirran taistelusta ja sai siitä kunniamitalin. Myöhemmin hän sai toisenkin kunniamitalin.

Sodan jälkeen Bång asettui Pohjois-Ruotsiin ja siirtyi siviiliin. Hän toimi ensin pitäjänsuutarina Lyckselessä ja uudistalollisena Fjällbobergissä, jossa myös kuoli. Bångin sotamuistot kirjattiin muistiin hänen poikansa välityksellä kahdestikin. Hän kertoi olleensa Koljonvirran taistelun sankari ja tyhjentäneen sillan kolmesti venäläisistä kartesseilla. Vuonna 1908 Sandelsin pojanpoika, kenraali Gustaf Sandels pystytti Bångin haudalle Lyckseleen muistomerkin, jossa Bångin annetaan ymmärtää olevan ”todellinen” Sven Dufva.[2]

Myöhemmin tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet sen, oliko Dufvalla todellista esikuvaa tai kertooko runo ylipäätään Koljonvirran taistelusta. Lisäksi Rancken ilmeisesti sekoitti sotamies Bångin toiseen samannimiseen henkilöön. Runebergin innoittajana on arveltu olleen todennäköisemmin Liviuksen kuvaus myyttisestä roomalaisesta sotasankarista Horatius Cocleesta, joka vuonna 507 eaa. käydyssä sodassa pidätteli yksinään Tiber-joen ylittävällä sillalla kokonaista etruskiarmeijaa.[4][2]

Elokuvissa

Ruotsalainen näyttelijä Ernst Brunman Dufvan roolissa noin vuonna 1912.

Runon pohjalta on tehty vuonna 1958 Edvin Laineen ohjaama ja Väinö Linnan käsikirjoittama elokuva Sven Tuuva, joka syntyi samojen tekijöiden Tuntemattoman sotilaan menestyksen vanavedessä. Päähenkilö Sven Tuuvaa näytteli Veikko Sinisalo. Elokuvan ruotsinkielinen nimi on tuntemattomasta syystä Sven Duva eikä Sven Dufva.[5] Vuonna 1926 Ruotsissa tehdyssä kaksiosaisessa mykkäelokuvassa Vänrikki Stoolin tarinat Dufvaa näytteli suomalainen Axel Slangus.[6]

Matti Kassilan vuonna 1968 ohjaaman elokuvan Äl' yli päästä perhanaa nimi on otettu Sven Dufva -runosta, jossa se on eräs Sandelsin repliikki. Elokuvassa kuvataan humoristisesti Koljonvirran taistelua, mutta Dufvan hahmo ei esiinny siinä.

Lähteet

  • Johan Wrede: Se kansa meidän kansa on: Runeberg, vänrikki ja kansakunta (suom. Timo Hämäläinen ja Risto Hannula). Gummerus, Helsinki 1988. ISBN 951-20-3278-3

Viitteet

  1. Wrede 1988, s. 41–42, 46.
  2. a b c Kari Tarkiainen: Bång, Johan Zacharias (1782–1845) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 1.3.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Sama teksti luettavissa myös: Bång, Johan Zacharias (1782–1845) Vänrikki Stoolin henkilöhahmojen elämäkerrat Kansallisbiografiassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Draamatarinat: Runebergin elämä ja teokset: Kuka oli Sven Dufva? Porvoo. Viitattu 23.9.2011.
  4. Wrede 1988, s. 87.
  5. Sven Tuuva (1958): Huomautukset Elonet. Viitattu 10.12.2012.
  6. Vänrikki Stoolin tarinat (1939): Huomautukset Elonet. Viitattu 10.12.2012.

Aiheesta muualla