Koordinaatit: 39.5°N, 3°E

Ero sivun ”Baleaarit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lisäyksiä
p typoja
Rivi 84: Rivi 84:
Baleaarien saariryhmä on muodostunut itäisestä ja läntisestä ryhmästä. Itäiseen kuuluvat saariston pääsaari [[Mallorca]] sekä [[Minorca]] ja pieni [[Cabrera (saari)|Cabrera]]. Läntinen ryhmä tunnetaan nimellä [[Pitiusassaaret]], ja siihen kuuluvat [[Ibiza]] ja [[Formantera]]. Saariryhmän pinta-ala on 4&nbsp;992 neliökilometriä.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Balearic-Islands| Nimeke = Balearic Islands | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Ajankohta = 2018| Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc| Viitattu = 25.1.2018}}</ref>
Baleaarien saariryhmä on muodostunut itäisestä ja läntisestä ryhmästä. Itäiseen kuuluvat saariston pääsaari [[Mallorca]] sekä [[Minorca]] ja pieni [[Cabrera (saari)|Cabrera]]. Läntinen ryhmä tunnetaan nimellä [[Pitiusassaaret]], ja siihen kuuluvat [[Ibiza]] ja [[Formantera]]. Saariryhmän pinta-ala on 4&nbsp;992 neliökilometriä.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Balearic-Islands| Nimeke = Balearic Islands | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Ajankohta = 2018| Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc| Viitattu = 25.1.2018}}</ref>


Baleaarit ovat Espanjan eteläosissa olevan Baetisten kordilleerien jatke, joka ulottuu mannermaassa [[Cabo de la Nao]]n iätkärkeen asti.<ref name="britannica"/>
Baleaarit ovat Espanjan eteläosissa olevan Baetisten kordilleerien jatke, joka ulottuu mannermaassa [[Cabo de la Nao]]n itäkärkeen asti.<ref name="britannica"/>


== Historia ==
== Historia ==
Baleaarien ensimmäiset ihmiset ovat asettuneet saarille arkeologien mukaan noin vuonna 5000 eaa.<ref name="LP">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lonelyplanet.com/spain/balearic-islands/history| Nimeke = History| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lonely Planet| Viitattu = 25.1.2018 | Kieli = {{en}}</ref> Esihistoriallinen [[talaiotkulttuuri]] sai nimensä [[talaiot]]eiksi kutsuista kivitornista. Talaiotkulttuurin [[keramiikka]] oli vallitseva aina roomalaiskaudelle asti.<ref name="britannica"/>
Baleaarien ensimmäiset ihmiset ovat asettuneet saarille arkeologien mukaan noin vuonna 5000 eaa.<ref name="LP">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lonelyplanet.com/spain/balearic-islands/history| Nimeke = History| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lonely Planet| Viitattu = 25.1.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> Esihistoriallinen [[talaiotkulttuuri]] sai nimensä [[talaiot]]eiksi kutsuista kivitornista. Talaiotkulttuurin [[keramiikka]] oli vallitseva aina roomalaiskaudelle asti.<ref name="britannica"/>


[[Vandaalit]] valtasivat saaret vuonna 526 ja [[Bysantin valtakunta|Bysantti]] vuonna 534. Muslimeille en siirtyivät vuonna 903. [[Jaakko I (Aragonia)|Aragonian Jaakko I]] valtasi Mallorcan ja Ibizan vuosien 1229–1235. Minorca siirtyi 1287 Aragonialle [[Alfonso III (Aragonia)|Alfonso III:n]] vallattua sen.<ref name="britannica"/>
[[Vandaalit]] valtasivat saaret vuonna 526 ja [[Bysantin valtakunta|Bysantti]] vuonna 534. Muslimeille en siirtyivät vuonna 903. [[Jaakko I (Aragonia)|Aragonian Jaakko I]] valtasi Mallorcan ja Ibizan vuosien 1229–1235. Minorca siirtyi 1287 Aragonialle [[Alfonso III (Aragonia)|Alfonso III:n]] vallattua sen.<ref name="britannica"/>

Versio 25. tammikuuta 2018 kello 23.17

Comunitat Autònoma de les Illes Balears
Comunidad Autónoma de las Islas Baleares
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Espanja
Saarineuvostoja 4
Itsehallinto 1. maaliskuuta 1983
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Palma de Mallorca
 – Presidentti José Ramón Bauzá (PP)
Edustus Espanjan parlamentti
 – Kongressi 7 paikkaa
 – Senaatti 1 paikkaa
Pinta-ala 4 992 km² (17.)
Väkiluku (2017) 1 115 999[1] (14.)
 – väestötiheys 223,6 as./km²
Kielet katalaani ja espanja
Lyhenteet
 – ISO 3166 IB
Govern de les Illes Balears

Baleaarit (kat. Illes Balears, esp. Islas Baleares) on neljän suurehkon saaren muodostama Espanjan autonominen saariryhmä Välimerellä. Baleaarit on myös yksi Espanjan 50:sta maakunnasta. Pääkaupunki on Palma de Mallorca, ja saarilla on noin 1,1 miljoonaa asukasta.

Maantiede

Baleaarien saariryhmä on muodostunut itäisestä ja läntisestä ryhmästä. Itäiseen kuuluvat saariston pääsaari Mallorca sekä Minorca ja pieni Cabrera. Läntinen ryhmä tunnetaan nimellä Pitiusassaaret, ja siihen kuuluvat Ibiza ja Formantera. Saariryhmän pinta-ala on 4 992 neliökilometriä.[2]

Baleaarit ovat Espanjan eteläosissa olevan Baetisten kordilleerien jatke, joka ulottuu mannermaassa Cabo de la Naon itäkärkeen asti.[2]

Historia

Baleaarien ensimmäiset ihmiset ovat asettuneet saarille arkeologien mukaan noin vuonna 5000 eaa.[3] Esihistoriallinen talaiotkulttuuri sai nimensä talaioteiksi kutsuista kivitornista. Talaiotkulttuurin keramiikka oli vallitseva aina roomalaiskaudelle asti.[2]

Vandaalit valtasivat saaret vuonna 526 ja Bysantti vuonna 534. Muslimeille en siirtyivät vuonna 903. Aragonian Jaakko I valtasi Mallorcan ja Ibizan vuosien 1229–1235. Minorca siirtyi 1287 Aragonialle Alfonso III:n vallattua sen.[2]

Baleaareilla alkoi tämän jälkeen taloudellinen nousukausi kauppakeskuksena ja katalaanien siirtokuntien ansiosta. Saaret ajautuivat kuitenkin 1400-luvulla vaikeuksiin, mihin vaikuttivat eristäytynyt sijainti, nälänhädät ja merirosvojen jatkuvat hyökkäykset. Turkkilaiset käytännössä tuhosivat 1500-luvulla Menorcan kaksi tärkeintä kaupunkia, ja Formantera hylättiin samoihin aikoihin.[3]

Menorca (englanniksi Minorca) oli brittien hallinnassa 1700-luvulla. Britit valtasivat 1708 ensin Maón kaupungin, ja koko saari luovutettiin briteille 1713 Utrechtin rauhassa. Britannialla saari oli vuoteen 1802.[2]

Baleaareista tuli vuonna 1833 maakunta. Siellä syntyi 1800-luvun lopulla regionalistista liikehdintää, mutta se ei lopulta saanut laajamittaista kannatusta. Baleaarelle ehdotettiin autonomiaa vuonna 1931, mutta itsehallintoalue siitä muodostettiin vasta 1983.[2]

Väestö ja talous

Viralliset kielet ovat katalaani ja espanja. Espanjan tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Baleaarien asukasluku oli 1 115 999.[1] Mallorca on suurin saarista, sillä siellä oli vuonna 2015 yli 850 000 asukasta. Saarten pääkaupungissa Palma de Mallorcassa asui samana vuonna 400 578 asukasta. Toiseksi suurin kunta oli Mallorcalla sijaitseva Calvià. Ibizan (asukasluku 140 964) suurin kunta oli Ibiza (49 975 asukasta) ja Menorcan (92 348 asukasta) Ciutadella de Menorca (29 098 asukasta). Formanteralla oli 11 878 asukasta.[4]

Saaristo on suosittu turistikohde espanjalaisten ja ulkomaalaisten keskuudessa.

Kuvia

  • Baleaarien hallinnolliset rajat. Saaret: Menorca (ylin), Mallorca (suurin saari), Ibiza (alavasen) ja Formentera (alin pienin).
    Baleaarien hallinnolliset rajat. Saaret: Menorca (ylin), Mallorca (suurin saari), Ibiza (alavasen) ja Formentera (alin pienin).
  • Ibiza (ylempi saari) ja Formentera satelliittikuvassa.
    Ibiza (ylempi saari) ja Formentera satelliittikuvassa.
  • Menorca
    Menorca

Viitteet

  1. ↑ a b Population by Autonomous Community and Autonomous City and sex INE. Viitattu 25.1.2018. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f Balearic Islands Encyclopædia Britannica. 2018. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 25.1.2018.
  3. ↑ a b History Lonely Planet. Viitattu 25.1.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Balearic Islands Business and Investment Guide (s. 11) 5/2016. Ministry of Labour, Commerce and Industry. Viitattu 25.1.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla


Espanja
Espanjan itsehallintoalueet
Espanja
Espanjan maakunnat

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Baleaarit&oldid=17049716”