Ero sivun ”Jan Klenberg” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 15430887, jonka teki 188.238.176.5 (keskustelu); lähteetön
lis. lähde
Rivi 1: Rivi 1:
'''Jan Gottfrid Klenberg''' (s. [[22. lokakuuta]] [[1931]] [[Mikkeli]])<ref>Kuka kukin on 2007, Otava 2006</ref> on [[Suomalainen|suomalainen]] [[Amiraali|amiraali]] [[evp]]. Hän toimi [[Puolustusvoimain komentaja|puolustusvoimain komentajana]] 1. maaliskuuta 1990 – 1. marraskuuta 1994. Hän oli ensimmäinen meriupseeri kyseisessä virassa. Klenberg toimi myös merivoimien komentajana vuosina 1980–1983 vara-amiraalin arvossa. Klenbergin isä [[Gotthelm Klenberg|Gotthelm]] ja veli [[Bo Klenberg|Bo]] olivat myös upseereita, joista Bo toimi muun muassa merivoimien komentajana.
'''Jan Gottfrid Klenberg''' (s. [[22. lokakuuta]] [[1931]] [[Mikkeli]]) on [[Suomalainen|suomalainen]] [[Amiraali|amiraali]] [[evp]].<ref>''Kuka kukin on 2007''. Otava 2006.</ref> Hän toimi [[Puolustusvoimain komentaja|puolustusvoimain komentajana]] 1. maaliskuuta 1990 – 1. marraskuuta 1994. Hän oli ensimmäinen meriupseeri kyseisessä virassa. Klenberg toimi myös merivoimien komentajana vuosina 1980–1983 vara-amiraalin arvossa. Klenbergin isä [[Gotthelm Klenberg|Gotthelm]] ja veli [[Bo Klenberg|Bo]] olivat myös upseereita, ja Bo toimi muun muassa merivoimien komentajana.


== Ura ==
== Ura ==
Klenberg valmistui [[Merivoimat|merivoimien]] [[Upseeri|upseeriksi]] [[Merisotakoulu|Merisotakoulusta]] vuonna 1951, ja suoritti [[Sotatieteelliset yliopistotutkinnot|yleisesikuntaupseerikurssin]] vuonna 1961. Uransa alussa hän toimi 1. lippueen nuorempana upseerina 1951-1955. Vuosina 1956-59 hän palveli [[Viirikkö|viirikön]] päällikkönä merivoimissa ja moottoritykkivenelaivueen komentajana 1961-1962. Merisotakoulussa ja [[Sotakorkeakoulu]]ssa hän opetti 1963-1964. Puolustusneuvoston yleissihteerin apulaisena hän toimi 1965-1971. Puolustusvoimien virkojen lisäksi hän toimi sotilasurallaan tutkijana [[Harvardin yliopisto]]ssa vuosina 1966–1967. Silloisessa Laivastolippueessa (nyk. [[Rannikkolaivasto]]) hän toimi [[laivue (merivoimat)|vartiolaivueen]] komentajana 1971-1972.
Sukutausta vaikutti Jan Klenbergin uranvalintaan: hänen molemmat isoisänsä olivat [[merikapteeni|merikapteeneita]].<ref name="HBL2016">{{Lehtiviite | Tekijä=Gestrin-Hagner, Maria | Otsikko=Amiral Klenberg: Beslut om Nato är riksdagens sak | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=22.10.2016 | Sivut=14–15 | www=http://www.hbl.fi/artikel/amiral-jan-klenberg-natobeslut-ska-fattas-av-riksdagen/ }}</ref> Klenberg valmistui [[Merivoimat|merivoimien]] [[Upseeri|upseeriksi]] [[Merisotakoulu|Merisotakoulusta]] vuonna 1951 ja suoritti [[Sotatieteelliset yliopistotutkinnot|yleisesikuntaupseerikurssin]] vuonna 1961. Uransa alussa hän toimi 1. lippueen nuorempana upseerina 1951–1955. Vuosina 1956–1959 hän palveli [[Viirikkö|viirikön]] päällikkönä merivoimissa ja moottoritykkivenelaivueen komentajana 1961–1962. Merisotakoulussa ja [[Sotakorkeakoulu]]ssa hän opetti 1963–1964. Puolustusneuvoston yleissihteerin apulaisena hän toimi 1965–1971. Puolustusvoimien virkojen lisäksi hän toimi sotilasurallaan tutkijana [[Harvardin yliopisto]]ssa vuosina 1966–1967. Silloisessa Laivastolippueessa (nyk. [[Rannikkolaivasto]]) hän toimi [[laivue (merivoimat)|vartiolaivueen]] komentajana 1971–1972.


Sotakorkeakoulun maanpuolustuskursseja Klenberg johti 1973-1977. Pääesikunnan komento-osaston päällikkönä hän toimi 1977-1978 sekä komentopäällikkönä 1978-1979. Merivoimien puolustushaarakomentajuutta 1980-1983 seurasi vaihe pääesikunnan päällikkönä 1983-89, minkä jälkeen hän toimi puolustusvoimien komentajana 1990-1994.
Sotakorkeakoulun maanpuolustuskursseja Klenberg johti 1973–1977. Pääesikunnan komento-osaston päällikkönä hän toimi 1977–1978 sekä komentopäällikkönä 1978–1979. Merivoimien puolustushaarakomentajuutta 1980–1983 seurasi vaihe pääesikunnan päällikkönä 1983–1989, minkä jälkeen hän toimi puolustusvoimien komentajana 1990–1994.


== Ylennykset ==
== Ylennykset ==
Rivi 19: Rivi 19:


== Tunnustukset ==
== Tunnustukset ==
4. heinäkuuta 2007 tasavallan presidentti myönsi Klenbergille Vapaudenristin ritarikunnan suurristin, joka on toiseksi korkein kunniamerkki presidenteille annettavan Suomen Valkoisen ruusun suurristin ketjuineen jälkeen.
4. heinäkuuta 2007 tasavallan presidentti myönsi Klenbergille [[Vapaudenristin ritarikunta|Vapaudenristin ritarikunnan]] suurristin, joka on toiseksi korkein kunniamerkki [[Suomen tasavallan presidentti|presidenteille]] annettavan [[Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta|Suomen Valkoisen ruusun]] suurristin ketjuineen jälkeen.


== Muuta ==
== Muuta ==
Vuonna 2006 Klenberg totesi [[Ruotuväki]]-lehden haastattelussa, että Suomen tulisi harkita vakavasti liittymistä sotilasliitto [[Pohjois-Atlantin liitto|Natoon]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://web.archive.org/web/20070930183534/http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=71&aid=1122&action=read_page&pid=71&aid=1122 | Nimeke=Resurssit eivät riitä puolustusvoimille annettujen tehtävien hoitamiseen | Tekijä=Viljanen, Jussi | Julkaisu=Ruotuväki | Ajankohta=26.5.2006 | Viitattu=7.9.2009}}</ref>
Vuonna 2006 Klenberg totesi ''[[Ruotuväki]]''-lehden haastattelussa, että Suomen tulisi harkita vakavasti liittymistä sotilasliitto [[Pohjois-Atlantin liitto|Natoon]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://web.archive.org/web/20070930183534/http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=71&aid=1122&action=read_page&pid=71&aid=1122 | Nimeke=Resurssit eivät riitä puolustusvoimille annettujen tehtävien hoitamiseen | Tekijä=Viljanen, Jussi | Julkaisu=Ruotuväki | Ajankohta=26.5.2006 | Viitattu=7.9.2009}}</ref> Syksyllä 2016 hän arvioi, että idän ja lännen suhteiden huonontumisen ja [[Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016|Yhdysvaltain presidentinvaalien]] arvaamattomuuden takia asiassa on syytä odottaa ja samalla vahvistaa omaa puolustusta; Natoon olisi hänen mukaansa ollut edullisinta liittyä heti [[kylmä sota|kylmän sodan]] päätyttyä.<ref name="HBL2016" />


== Lähteet ==
== Lähteet ==
===Kirjallisuus===
* [http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/?urile=wcm:path:/SU+Puolustusvoimat.fi/Puolustusvoimat.fi/Puolustusvoimat/Perustietoa/Puolustusvoimien+historiikki/Suomen+itsenaisyyden+ajan+puolustusvoimain+komentajat/Suomen+itsenaisyyden+ajan+puolustusvoimain+komentajat Puolustusvoimat: Suomen itsenäisyyden ajan puolustusvoimain komentajat]
* [http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/?urile=wcm:path:/SU+Puolustusvoimat.fi/Puolustusvoimat.fi/Puolustusvoimat/Perustietoa/Puolustusvoimien+historiikki/Suomen+itsenaisyyden+ajan+puolustusvoimain+komentajat/Suomen+itsenaisyyden+ajan+puolustusvoimain+komentajat Puolustusvoimat: Suomen itsenäisyyden ajan puolustusvoimain komentajat]
* http://runeberg.org/kuka/1978/0400.html
* [http://runeberg.org/kuka/1978/0400.html ''Kuka kukin on 1978'', s. 400.]


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}
 

{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=[[Kuva:Suomen Merivoimien tunnus.svg|40px|Suomen merivoimat]]
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=[[Kuva:Suomen Merivoimien tunnus.svg|40px|Suomen merivoimat]]
|Edeltäjä=[[Jorma Haapkylä]]
|Edeltäjä=[[Jorma Haapkylä]]

Versio 22. lokakuuta 2016 kello 20.05

Jan Gottfrid Klenberg (s. 22. lokakuuta 1931 Mikkeli) on suomalainen amiraali evp.[1] Hän toimi puolustusvoimain komentajana 1. maaliskuuta 1990 – 1. marraskuuta 1994. Hän oli ensimmäinen meriupseeri kyseisessä virassa. Klenberg toimi myös merivoimien komentajana vuosina 1980–1983 vara-amiraalin arvossa. Klenbergin isä Gotthelm ja veli Bo olivat myös upseereita, ja Bo toimi muun muassa merivoimien komentajana.

Ura

Sukutausta vaikutti Jan Klenbergin uranvalintaan: hänen molemmat isoisänsä olivat merikapteeneita.[2] Klenberg valmistui merivoimien upseeriksi Merisotakoulusta vuonna 1951 ja suoritti yleisesikuntaupseerikurssin vuonna 1961. Uransa alussa hän toimi 1. lippueen nuorempana upseerina 1951–1955. Vuosina 1956–1959 hän palveli viirikön päällikkönä merivoimissa ja moottoritykkivenelaivueen komentajana 1961–1962. Merisotakoulussa ja Sotakorkeakoulussa hän opetti 1963–1964. Puolustusneuvoston yleissihteerin apulaisena hän toimi 1965–1971. Puolustusvoimien virkojen lisäksi hän toimi sotilasurallaan tutkijana Harvardin yliopistossa vuosina 1966–1967. Silloisessa Laivastolippueessa (nyk. Rannikkolaivasto) hän toimi vartiolaivueen komentajana 1971–1972.

Sotakorkeakoulun maanpuolustuskursseja Klenberg johti 1973–1977. Pääesikunnan komento-osaston päällikkönä hän toimi 1977–1978 sekä komentopäällikkönä 1978–1979. Merivoimien puolustushaarakomentajuutta 1980–1983 seurasi vaihe pääesikunnan päällikkönä 1983–1989, minkä jälkeen hän toimi puolustusvoimien komentajana 1990–1994.

Ylennykset

  • aliluutnantti 1950
  • luutnantti 1952
  • yliluutnantti 1955
  • kapteeniluutnantti 1958
  • komentajakapteeni 1964
  • komentaja 1968
  • kommodori 1973
  • kontra-amiraali 1978
  • vara-amiraali 1980
  • amiraali 1990

Tunnustukset

4. heinäkuuta 2007 tasavallan presidentti myönsi Klenbergille Vapaudenristin ritarikunnan suurristin, joka on toiseksi korkein kunniamerkki presidenteille annettavan Suomen Valkoisen ruusun suurristin ketjuineen jälkeen.

Muuta

Vuonna 2006 Klenberg totesi Ruotuväki-lehden haastattelussa, että Suomen tulisi harkita vakavasti liittymistä sotilasliitto Natoon.[3] Syksyllä 2016 hän arvioi, että idän ja lännen suhteiden huonontumisen ja Yhdysvaltain presidentinvaalien arvaamattomuuden takia asiassa on syytä odottaa ja samalla vahvistaa omaa puolustusta; Natoon olisi hänen mukaansa ollut edullisinta liittyä heti kylmän sodan päätyttyä.[2]

Lähteet

Kirjallisuus

Viitteet

  1. Kuka kukin on 2007. Otava 2006.
  2. a b Gestrin-Hagner, Maria: Amiral Klenberg: Beslut om Nato är riksdagens sak. Hufvudstadsbladet, 22.10.2016, s. 14–15. Artikkelin verkkoversio.
  3. Viljanen, Jussi: Resurssit eivät riitä puolustusvoimille annettujen tehtävien hoitamiseen Ruotuväki. 26.5.2006. Viitattu 7.9.2009.

 

Suomen merivoimat Edeltäjä:
Jorma Haapkylä
Suomen merivoimien komentaja
1980–1983
Seuraaja:
Juha Tikka