Ero sivun ”Dominantti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kielenhuoltoa ym. viilausta; linkki uuteen artikkeliin
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎top: Mallineesta ylimääräinen "Malline:" -teksti pois using AWB
 
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee musiikin teoriaa. Dominantti voi myös viitata genetiikassa [[dominoiva ominaisuus|dominoivaan]] ominaisuuteen tai geeniin.}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee musiikin teoriaa. Dominantti voi myös viitata genetiikassa [[dominoiva ominaisuus|dominoivaan]] ominaisuuteen tai geeniin.}}
'''Dominantti''' tarkoittaa [[sävelasteikko|sävelasteikon]] eli skaalan [[Roomalaiset numerot|V]] asteen säveltä eli ''huippusäveltä'' tai sille perustuvaa sointua. Dominanttia vastaa [[duuri]]sävellajissa [[solmisaatio]]tavu ''so'' eli ''sol'' ja [[molli]]ssa ''mi''. Intervalli [[toonika]]n ja dominantin välillä on puhdas [[kvintti]]. Sointua, johon kuuluu [[toonika]] ja [[kvintti]] (~puhdas kvintti), kutsutaan [[kitara]]nsoitossa [[voimasointu|voimasoinnuksi]]. Käänteisenä toonikan ja dominantin väli on puhdas [[kvartti]] eli dominantin sävellajissa toonika siis vastaa [[subdominantti]]a.
'''Dominantti''' tarkoittaa [[sävelasteikko|sävelasteikon]] eli skaalan [[Roomalaiset numerot|V]] asteen säveltä eli ''huippusäveltä'' tai sille perustuvaa sointua. Dominanttia vastaa [[duuri]]sävellajissa [[solmisaatio]]tavu ''so'' eli ''sol'' ja [[molli]]ssa ''mi''. Intervalli [[toonika]]n ja dominantin välillä on puhdas [[kvintti]]. Sointua, johon kuuluu [[toonika]] ja [[kvintti]] (~puhdas kvintti), kutsutaan [[kitara]]nsoitossa [[voimasointu|voimasoinnuksi]]. Käänteisenä toonikan ja dominantin väli on puhdas [[kvartti]] eli dominantin sävellajissa toonika siis vastaa [[subdominantti]]a.


'''Dominanttisointu''' on [[sointu]], jonka pohjasävelenä on [[sävellaji]]n dominantti. Yksinkertaisimmassa muodossaan se on kolmisointu. Usein siihen lisätään neljäs sävel, pohjasävelen [[septimi]], jolloin saadaan [[dominanttiseptimisointu]]. Esimerkiksi C-duurin dominanttisävel on G, dominanttikolmisointu G-H-D ja dominanttiseptimisointu G-H-D-F.
'''Dominanttisointu''' on [[sointu]], jonka pohjasävelenä on [[sävellaji]]n dominantti. Yksinkertaisimmassa muodossaan se on kolmisointu. Usein siihen lisätään neljäs sävel, pohjasävelen [[septimi]], jolloin saadaan [[dominanttiseptimisointu]]. Esimerkiksi C-duurin dominanttisävel on G, dominanttikolmisointu G-H-D ja dominanttiseptimisointu G-H-D-F.


Sävellajin dominantista alkavalla sävellajilla on omassa asteikossaan yksi ylennysmerkki enemmän tai yksi alennusmerkki vähemmän kuin alkuperäisellä sävellajilla. Esimerkiksi G-duurissa on yksi ylennysmerkki, sen dominantista eli D:stä alkavassa D-duurissa kaksi.
Sävellajin dominantista alkavalla sävellajilla on omassa asteikossaan yksi ylennysmerkki enemmän tai yksi alennusmerkki vähemmän kuin alkuperäisellä sävellajilla. Esimerkiksi G-duurissa on yksi ylennysmerkki, sen dominantista eli D:stä alkavassa D-duurissa kaksi.
Rivi 9: Rivi 9:
:Esim- I - IV - '''V7''' - I; eli esim. C - F - '''G7''' - C
:Esim- I - IV - '''V7''' - I; eli esim. C - F - '''G7''' - C


{{Malline:Sävelasteikko}}
{{Sävelasteikko}}



[[Luokka:Musiikin teoria]]
[[Luokka:Musiikin teoria]]

Nykyinen versio 2. heinäkuuta 2016 kello 20.28

Tämä artikkeli käsittelee musiikin teoriaa. Dominantti voi myös viitata genetiikassa dominoivaan ominaisuuteen tai geeniin.

Dominantti tarkoittaa sävelasteikon eli skaalan V asteen säveltä eli huippusäveltä tai sille perustuvaa sointua. Dominanttia vastaa duurisävellajissa solmisaatiotavu so eli sol ja mollissa mi. Intervalli toonikan ja dominantin välillä on puhdas kvintti. Sointua, johon kuuluu toonika ja kvintti (~puhdas kvintti), kutsutaan kitaransoitossa voimasoinnuksi. Käänteisenä toonikan ja dominantin väli on puhdas kvartti eli dominantin sävellajissa toonika siis vastaa subdominanttia.

Dominanttisointu on sointu, jonka pohjasävelenä on sävellajin dominantti. Yksinkertaisimmassa muodossaan se on kolmisointu. Usein siihen lisätään neljäs sävel, pohjasävelen septimi, jolloin saadaan dominanttiseptimisointu. Esimerkiksi C-duurin dominanttisävel on G, dominanttikolmisointu G-H-D ja dominanttiseptimisointu G-H-D-F.

Sävellajin dominantista alkavalla sävellajilla on omassa asteikossaan yksi ylennysmerkki enemmän tai yksi alennusmerkki vähemmän kuin alkuperäisellä sävellajilla. Esimerkiksi G-duurissa on yksi ylennysmerkki, sen dominantista eli D:stä alkavassa D-duurissa kaksi.

Dominanttikolmi- tai -septimisointu purkautuu tavallisesti I asteen sointuun eli toonikasointuun.

Esim- I - IV - V7 - I; eli esim. C - F - G7 - C