Toonika

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Toonika tarkoittaa sävellajin tai sävelasteikon perussäveltä eli ensimmäistä säveltä. Duuri- ja mollisävellajeja nimitetään toonikasävelen mukaan: esimerkiksi C-duurin toonika on C, a-mollin a. Toonikaa vastaa duurissa solmisaatiotavu do ja mollissa la.

Väli toonikasta toonikaan on yksi (puhdas) oktaavi. Tonaalisessa musiikissa melodia loppuu usein toonikaan.

Toonikasointu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toonikasointu eli peruskolmisointu on kussakin sävellajissa kolmisointu, jonka pohjasävelenä on toonika ja johon kuuluvat lisäksi sävelasteikon kolmas ja viides sävel. Duuri- ja mollisävellajien I asteen soinnusta käytetään nimitystä toonikasointu.

Esimerkiksi C-duurin toonikasoinnun eli C-duurisoinnun muodostavat sävelet C, E ja G, ja vastaavasti c-mollin toonikasoinnun eli c-mollisoinnun muodostavat C, Es ja G.

Normaalisti kadenssi päättyy toonikasointuun.