Supertoonika

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Supertoonika on musiikkitermi, joka tarkoittaa duuri- ja mollisävelasteikon II asteen säveltä, joka on heti toonikan yläpuolella.[1] Suomen kielessä supertoonikasta on ainakin ennen käytetty myös nimitystä teräsävel.[2][3]

Supertoonikaa vastaa duuriasteikolla solmisaatiotavu re ja mollissa ti (si). Esimerkiksi C-duuriasteikolla supertoonika on nuotti D, a-mollissa nuotti H.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg–Ö, s. 103. Keuruu: Weilin + Göös ja Otava, 1992. ISBN 951-35-4730-2.
  2. ”Teräsävel”, Pieni tietosanakirja, 4. osa (San Remo – Öölanti), s. 752. Otava, 1928. Teoksen verkkoversio.
  3. ”Teräsävel”, Otavan iso musiikkitietosanakirja, 5. osa (Raphael – Öttingen), s. 451. (jo tämän lähteen mukaan kyseessä on ”melko vanhentunut" nimitys”). Otava, 1980. 951-1-05295-0.
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.