Ero sivun ”Greifswald” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Usp (keskustelu | muokkaukset)
20 839 muokkausta
selvennä!
Rivi 18: Rivi 18:
}}
}}


'''Greifswald''' on kaupunki [[Saksa]]ssa [[Itämeri|Itämeren]] rannalla. Kaupungissa asuu n. 55 000 asukasta ja se on parhaiten tunnettu yliopistostaan.
'''Greifswald''' on kaupunki [[Saksa]]ssa [[Itämeri|Itämeren]] rannalla. Kaupungissa asuu n. 55 000 asukasta ja se on parhaiten tunnettu [[Greifswaldin yliopisto|yliopistostaan]].


==Maantiede==
==Maantiede==
Rivi 33: Rivi 33:
[[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisen sodan]] päätteeksi vuonna [[1631]] Greifswald liitettiin [[Ruotsi]]n kuningaskuntaan. Kaupunki pysyi Ruotsin hallussa lähes 200 vuotta, kunnes [[1815]] siitä tuli osa [[Preussi]]a. Vuosina 1720–1815 Greifswald oli [[Ruotsin Pommeri]]n pääkaupunki.
[[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisen sodan]] päätteeksi vuonna [[1631]] Greifswald liitettiin [[Ruotsi]]n kuningaskuntaan. Kaupunki pysyi Ruotsin hallussa lähes 200 vuotta, kunnes [[1815]] siitä tuli osa [[Preussi]]a. Vuosina 1720–1815 Greifswald oli [[Ruotsin Pommeri]]n pääkaupunki.


Greifswald selviytyi [[Toinen maailmansota|toisesta maailmansodasta]] lähes vaurioitta, ja kaupunki antautui puna-armeijalle taisteluitta. [[Saksan demokraattinen tasavalta|DDR:n]] aikoina lähes puolet kaupungin historiallisista rakennuksista tuhoutui, syinä muun muassa entisöinnin laiminlyönti sekä vanhankaupungin osittainen purkaminen. Saksojen yhdistyttyä on rakennusten kuntoon alettu kiinnittää jälleen huomiota. Kaupungin lähellä on ydinvoimala.
Greifswald selviytyi [[Toinen maailmansota|toisesta maailmansodasta]] lähes vaurioitta, ja kaupunki antautui puna-armeijalle taisteluitta. [[Saksan demokraattinen tasavalta|DDR:n]] aikoina lähes puolet kaupungin historiallisista rakennuksista tuhoutui, syinä muun muassa entisöinnin laiminlyönti sekä vanhankaupungin osittainen purkaminen. Saksojen yhdistyttyä on rakennusten kuntoon alettu kiinnittää jälleen huomiota. Kaupungin lähellä on ydinvoimala.{{Selvennä|mikä}}


==Koulutus==
==Koulutus==

Versio 15. joulukuuta 2015 kello 10.15

Greifswald
Vaakuna Greifswaldin sijainti Saksassa
vaakuna sijainti
Sijainti 54°5′N, 13°23′E
Valtio Saksa
Osavaltio Mecklenburg-Etu-Pommeri
Perustamisvuosi 1200-luku
Väkiluku 53 281 ¹
Pinta-ala 50,50 km²
Väestötiheys 1 055 as./km²
Korkeus 5
Kaupunginjohtaja Arthur König (CDU)
Sivusto Greifswaldin virallinen sivusto
¹ vuonna 2005

Greifswald on kaupunki Saksassa Itämeren rannalla. Kaupungissa asuu n. 55 000 asukasta ja se on parhaiten tunnettu yliopistostaan.

Maantiede

Greifswald sijaitsee Koillis-Saksassa, Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa. Kaupunki rakennettiin Itämeren eteläiselle rannalle, Rügenin ja Usedomin saarten väliin. Pienet saaret Koos ja Riems ovat osa kaupunkia.

Pieni Ryck-joki virtaa vanhan kaupungin lävitse ja laskee vetensä Greifswaldinlahteen. Kokonaisuudessaan kaupungin seutu on suhteellisen tasaista, korkein kohta nousee vain 36 metriin.

Historia

Raatihuone

Ensimmäiset asukkaat Greifswaldissa olivat tanskalaisia munkkeja, jotka perustivat vuonna 1199 Eldena-luostarin. Vilkkaan suolakaupan ansiosta luostari kasvoi seudun uskonnolliseksi keskukseksi. Ensimmäiset dokumentit, jotka viittaavat kaupungin olemassaoloon ovat vuodelta 1248. Tasaisen väkiluvun kasvun vaikutuksen ansiosta Greifswald hyväksyttiin 1200-luvun lopulla ensimmäisten joukossa Hansaliittoon. Kaupankäynti toi kaupunkiin mukanaan hyvinvointia.

Greifswaldin pormestarin Heinrich Rubenow perusti vuonna 1456 kaupunkiin yliopiston, Greifswaldin yliopiston.

Kolmikymmenvuotisen sodan päätteeksi vuonna 1631 Greifswald liitettiin Ruotsin kuningaskuntaan. Kaupunki pysyi Ruotsin hallussa lähes 200 vuotta, kunnes 1815 siitä tuli osa Preussia. Vuosina 1720–1815 Greifswald oli Ruotsin Pommerin pääkaupunki.

Greifswald selviytyi toisesta maailmansodasta lähes vaurioitta, ja kaupunki antautui puna-armeijalle taisteluitta. DDR:n aikoina lähes puolet kaupungin historiallisista rakennuksista tuhoutui, syinä muun muassa entisöinnin laiminlyönti sekä vanhankaupungin osittainen purkaminen. Saksojen yhdistyttyä on rakennusten kuntoon alettu kiinnittää jälleen huomiota. Kaupungin lähellä on ydinvoimala.selvennä

Koulutus

Greifswaldin yliopiston päärakennus.

Greifswaldin yliopistossa (Ernst-Moritz-Arndt-Universität Greifswald) opiskelee noin 13 000 opiskelijaa. Yliopiston suomen kielen oppituoli on koko Saksan vanhin. Suomen kielen opiskelu tapahtuu samassa laitoksessa skandinaavisten kielten kanssa.

Ystävyyskaupungit

Tunnettuja greifswaldilaisia

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Greifswald.
Mecklenburg-Etu-Pommerin piirikunnat ja kaupunkipiirit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Greifswald&oldid=15395353”