Ero sivun ”Pähkinäsaaren linna” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
1700-luvulla linna menetti sotilaallisen merkityksensä, ja sitä ryhdyttiin käyttämään poliittisten vankien säilytyspaikkana. Vankilassa viruivat mm. [[Pietari I]]:n sisar Marija Aleksejevna, hänen ensimmäinen vaimonsa Jevdokija Lopuhina sekä keisari [[Iivana VI]], joka sai surmansa vapauttamisyrityksen yhteydessä. 1800-luvulla vangittuina oli [[dekabristikapina|dekabristeja]], [[Puola]]n kapinallisia ja [[narodnikit|narodnikkeja]]. Linnoituksessa on teloitettu mm. [[Vladimir Lenin]]in vanhempi veli [[Aleksandr Uljanov]]. 1900-luvun alussa rangaistusvankilassa pidettiin [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous|vuosien 1905–07 vallankumoustapahtumien]] osanottajia, [[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|sosiaalidemokraatteja]], [[Sosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellisia]], [[anarkismi|anarkisteja]] jne.{{lähde}} |
1700-luvulla linna menetti sotilaallisen merkityksensä, ja sitä ryhdyttiin käyttämään poliittisten vankien säilytyspaikkana. Vankilassa viruivat mm. [[Pietari I]]:n sisar Marija Aleksejevna, hänen ensimmäinen vaimonsa Jevdokija Lopuhina sekä keisari [[Iivana VI]], joka sai surmansa vapauttamisyrityksen yhteydessä. 1800-luvulla vangittuina oli [[dekabristikapina|dekabristeja]], [[Puola]]n kapinallisia ja [[narodnikit|narodnikkeja]]. Linnoituksessa on teloitettu mm. [[Vladimir Lenin]]in vanhempi veli [[Aleksandr Uljanov]]. 1900-luvun alussa rangaistusvankilassa pidettiin [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous|vuosien 1905–07 vallankumoustapahtumien]] osanottajia, [[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|sosiaalidemokraatteja]], [[Sosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellisia]], [[anarkismi|anarkisteja]] jne.{{lähde}} |
||
Toisessa maailmansodassa Pähkinälinna toimi neuvostojoukkojen Leningradin rintaman etuvartiona, jota saksalaiset tulittivat voimakkaasti. Sodan jälkeen linnaa on restauroitu ja se toimii nykyään museona. Pähkinälinna on yksi [[Unesco]]n [[maailmanperintö]]kohteista.{{lähde}} |
[[Itärintama (toinen maailmansota)|Toisessa maailmansodassa]] Pähkinälinna toimi neuvostojoukkojen Leningradin rintaman etuvartiona, jota saksalaiset tulittivat voimakkaasti. Sodan jälkeen linnaa on restauroitu ja se toimii nykyään museona. Pähkinälinna on yksi [[Unesco]]n [[maailmanperintö]]kohteista.{{lähde}} |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
| ⚫ | |||
== Aiheesta muualla == |
|||
{{Commonscat|Pähkinälinna (fortress)|Pähkinälinna}} |
|||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Venäjällä]] |
[[Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Venäjällä]] |
||
Versio 11. joulukuuta 2015 kello 04.17
.JPG)
Pähkinälinna (ven. Орешек, Orešek) on keskiaikainen linna Pähkinäsaaressa Lyyssinlinnan kaupungissa Leningradin alueella, Venäjällä.
Historia
Suuriruhtinas Juri Danilovitšin johtamat novgorodilaiset perustivat 1323 linnoituksen sotilaallisesti ja kauppapoliittisesti tärkeällä paikalla sijaitsevaan Pähkinäsaareen, joka sijaitsee Laatokan ja sen laskujoen Nevan liitoskohdassa ja kontrolloi siten Nevan kautta kulkevaa liikennettä.[1] Samana vuonna 1323 siellä solmittiin Novgorodin ja Ruotsin välinen Pähkinäsaaren rauha. Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika valloitti rajalinnoituksen vuonna 1348, mutta menetti sen jo seuraavana vuonna takaisin novgorodilaisille. Vuonna 1352 saaren itäosaan rakennettiin nelikulmainen kivilinna. Länsiosaan syntyi esikaupunki, joka ympäröitiin kivimuurilla vuonna 1410.lähde?
Vuonna 1478 Pähkinälinna joutui Novgorodin mukana Moskovalle, joka pystytti paikalle uuden linnoituksen vuosina 1514–25. Puttilan paasikivestä rakennettu linnoitus oli muodoltaan 300 × 150 metrin suuruinen monikulmio, jossa oli seitsemän ulkotornia ja kolmitorninen keskuslinna. Muurien korkeus oli 12 metriä ja kolmikerroksisten tornien 14–16 metriä. Juurestaan muurit olivat 4,5 metriä paksuja. Nevan molemmin puolin sijaitsivat linnoittamattomat esikaupungit. Yhteensä asukkaita oli 1200–1500 henkeä.
Linnoitus torjui ruotsalaisten hyökkäykset vuosina 1555 ja 1579, mutta joutui antautumaan pitkällisen piirityksen jälkeen vuonna 1612. Stolbovan rauhassa alue joutui Ruotsille. Venäjä valtasi linnoituksen takaisin suuressa Pohjan sodassa vuonna 1702. Vuosina 1703–15 tornien ympärille rakennettiin maalinnakkeet, jotka myöhemmin katettiin kivellä.
1700-luvulla linna menetti sotilaallisen merkityksensä, ja sitä ryhdyttiin käyttämään poliittisten vankien säilytyspaikkana. Vankilassa viruivat mm. Pietari I:n sisar Marija Aleksejevna, hänen ensimmäinen vaimonsa Jevdokija Lopuhina sekä keisari Iivana VI, joka sai surmansa vapauttamisyrityksen yhteydessä. 1800-luvulla vangittuina oli dekabristeja, Puolan kapinallisia ja narodnikkeja. Linnoituksessa on teloitettu mm. Vladimir Leninin vanhempi veli Aleksandr Uljanov. 1900-luvun alussa rangaistusvankilassa pidettiin vuosien 1905–07 vallankumoustapahtumien osanottajia, sosiaalidemokraatteja, sosialistivallankumouksellisia, anarkisteja jne.lähde?
Toisessa maailmansodassa Pähkinälinna toimi neuvostojoukkojen Leningradin rintaman etuvartiona, jota saksalaiset tulittivat voimakkaasti. Sodan jälkeen linnaa on restauroitu ja se toimii nykyään museona. Pähkinälinna on yksi Unescon maailmanperintökohteista.lähde?
Lähteet
- ↑ Ленинградская область. Санкт-Петербург. Большой автодорожный и справочный Атлас. Масштас 1:160 000, 1:240 000, 1: 90 000. ООО "Дискус Медиа", Санкт-Петербург, 2008. ISBN 978-5-940-59043-9. (venäjäksi)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
