Ero sivun ”Sorbi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti korvasi tiedoston Bautzen_Ortschild.jpg tiedostolla Bautzen_Ortsschild.jpg. Korvaamista pyysi käyttäjä JurgenNL. Syy: File renamed: error in file name. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Yläsorbin kieltä (hornjoserbšćina tai hornjoserbska rěč) käytetään Ylä-Lausitzissa nykyisessä Saksin osavaltiossa. Sitä puhuu äidinkielenään noin 15 000 henkeä. Alasorbi (dolnoserbšćina tai dolnoserbska rěc) on noin 7 000 puhujan äidinkieli, ja sitä käytetään lähinnä Ala-Lausitzissa, nykyisessä Brandenburgin osavaltiossa. Lisäksi sorbin osaajia on useita kymmeniä tuhansia, mutta heidän pääkielensä on saksa. Kaikki sorbin puhujat osaavat myös saksaa. [[Saksan kieli]] on vaikuttanut sekä sanastoon että lauseoppiin.<ref name="Uoc" /> |
Yläsorbin kieltä (hornjoserbšćina tai hornjoserbska rěč) käytetään Ylä-Lausitzissa nykyisessä Saksin osavaltiossa. Sitä puhuu äidinkielenään noin 15 000 henkeä. Alasorbi (dolnoserbšćina tai dolnoserbska rěc) on noin 7 000 puhujan äidinkieli, ja sitä käytetään lähinnä Ala-Lausitzissa, nykyisessä Brandenburgin osavaltiossa. Lisäksi sorbin osaajia on useita kymmeniä tuhansia, mutta heidän pääkielensä on saksa. Kaikki sorbin puhujat osaavat myös saksaa. [[Saksan kieli]] on vaikuttanut sekä sanastoon että lauseoppiin.<ref name="Uoc" /> |
||
[[Tšekin kieli|Tšekin]], [[puolan kieli|puolan]] ja sorbin sukulaisuus on ilmeinen, mutta |
[[Tšekin kieli|Tšekin]], [[puolan kieli|puolan]] ja sorbin välinen sukulaisuus on ilmeinen, mutta niiden keskinäinen ymmärrettävyys on silti heikko. |
||
[[Tiedosto:Bautzen_Ortsschild.jpg|thumb|left|Kaksikielinen kyltti [[Bautzen]]issa.]] |
[[Tiedosto:Bautzen_Ortsschild.jpg|thumb|left|Kaksikielinen kyltti [[Bautzen]]issa.]] |
||
Sekä ylä- että alasorbin asema vähemmistökielenä on tunnustettu Saksassa. Lausitzin eli Lužican kaksikielisyys on taattu Saksin ja Brandenburgin laeissa. Useissa kymmenissä alueen kouluissa sorbi on oppiaineena; eräissä kouluissa muutamia aineita opetetaan sorbiksi. Ylempää opetusta ei sorbiksi juuri |
Sekä ylä- että alasorbin asema vähemmistökielenä on tunnustettu Saksassa. Lausitzin eli Lužican kaksikielisyys on taattu Saksin ja Brandenburgin laeissa. Useissa kymmenissä alueen kouluissa sorbi on oppiaineena; eräissä kouluissa muutamia aineita opetetaan sorbiksi. Ylempää opetusta ei sorbiksi juuri ole tarjolla. Yliopistotasolla sorbia tutkitaan ja opetetaan ennen kaikkea [[Leipzig]]issa. |
||
Yläsorbiksi ilmestyy sanomalehti [[Serbske Nowiny]], alasorbiksi (ja saksaksi) ilmestyy viikkolehti [[Nowy Casnik]]. |
Yläsorbiksi ilmestyy sanomalehti [[Serbske Nowiny]], alasorbiksi (ja saksaksi) ilmestyy viikkolehti [[Nowy Casnik]]. |
||
Versio 22. syyskuuta 2015 kello 15.11
| sorbi (yläsorbi, alasorbi) | |
|---|---|
| Oma nimi | Serbski (hornoserbski, dolnoserbski) |
| Muu nimi | vendi (vanh.) |
| Tiedot | |
| Alue | Saksa |
| Puhujia | 80 000 |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Maćica Serbska / Maśica Serbska |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
slaavilaiset kielet länsislaavilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | wen (sorbi), hsb (yläsorbi), dsb (alasorbi) |
| ISO 639-3 | (yläsorbi), WEE (alasorbi) WEN (yläsorbi), WEE (alasorbi) |
Sorbin kieli (myös: vendin kieli) kuuluu länsislaavilaisiin kieliin. Kieltä puhutaan itäisessä Saksassa Lausitzissa eli sorbin kielellä Lužicassa, joka sijaitsee Brandenburgin ja Saksin alueella Saksan itärajalla ja sivuaa sekä Tšekkiä että Puolaa. Kieli jakaantuu ylä- ja alasorbiin, joilla molemmilla on oma kirjakielensä.[1]
Yläsorbin kieltä (hornjoserbšćina tai hornjoserbska rěč) käytetään Ylä-Lausitzissa nykyisessä Saksin osavaltiossa. Sitä puhuu äidinkielenään noin 15 000 henkeä. Alasorbi (dolnoserbšćina tai dolnoserbska rěc) on noin 7 000 puhujan äidinkieli, ja sitä käytetään lähinnä Ala-Lausitzissa, nykyisessä Brandenburgin osavaltiossa. Lisäksi sorbin osaajia on useita kymmeniä tuhansia, mutta heidän pääkielensä on saksa. Kaikki sorbin puhujat osaavat myös saksaa. Saksan kieli on vaikuttanut sekä sanastoon että lauseoppiin.[1]
Tšekin, puolan ja sorbin välinen sukulaisuus on ilmeinen, mutta niiden keskinäinen ymmärrettävyys on silti heikko.
Sekä ylä- että alasorbin asema vähemmistökielenä on tunnustettu Saksassa. Lausitzin eli Lužican kaksikielisyys on taattu Saksin ja Brandenburgin laeissa. Useissa kymmenissä alueen kouluissa sorbi on oppiaineena; eräissä kouluissa muutamia aineita opetetaan sorbiksi. Ylempää opetusta ei sorbiksi juuri ole tarjolla. Yliopistotasolla sorbia tutkitaan ja opetetaan ennen kaikkea Leipzigissa.
Yläsorbiksi ilmestyy sanomalehti Serbske Nowiny, alasorbiksi (ja saksaksi) ilmestyy viikkolehti Nowy Casnik.
Arkielämässä, kuten viranomaisten kanssa asioitaessa, sorbinkieliset käyttävät yleensä saksaa. Kielen säilyminen ei ole välittömästi uhattuna, joskin puhujamäärä saattaa olla laskussa.
Kielellä on myös jonkin verran puhujia Yhdysvalloissa Texasin Lee Countyssa, jossa ilmestyi vielä hiljattain sorbinkielinen sanomalehti.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Sorbian in Germany uoc.edu. Viitattu 4.1.2009. (englanniksi)
- Sorbiyhdistys (sorbiksi)
Aiheesta muualla
