Ero sivun ”Eliel Aspelin-Haapkylä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
fix |
p →Aiheesta muualla: pois toimimaton am-linkki |
||
| Rivi 35: | Rivi 35: | ||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
{{Wikiaineisto}} |
{{Wikiaineisto}} |
||
*[http://www.serlachiusartmuseum.fi/eweng/h-eng1.html Hautamuistomerkki] |
|||
{{AAKKOSTUS:Aspelin-Haapkylä, Eliel}} |
{{AAKKOSTUS:Aspelin-Haapkylä, Eliel}} |
||
Versio 15. huhtikuuta 2015 kello 10.28
| Eliel Aspelin-Haapkylä | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. lokakuuta 1847 Veteli |
| Kuollut | 11. tammikuuta 1917 (69 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | professori ja kulttuurintutkija |
| Arvonimi | valtioneuvos |
Eliel Aspelin-Haapkylä (9. lokakuuta 1847 Veteli – 11. tammikuuta 1917 Helsinki[1][2]) oli suomalainen professori, valtioneuvos ja kulttuurintutkija. Hän toimi Helsingin yliopiston estetiikan professorina ja Tiedeakatemian ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän oli fennomaani, suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen ja taiteen tutkimuksen kehittäjä sekä kirjallisuuskriitikko [3].
Aspelin-Haapkylän laajin kirjallinen työ oli neliosainen Suomalaisen teatterin historia (1906–1910). Hän kirjoitti myös useita elämäkertoja ja julkaisi ensimmäisen suomenkielisen taidehistorian alan väitöskirjan. Aspelin-Haapkylä toimi myös Valvojan, Ajan ja Uuden Suomettaren avustajana.[1]
Vuonna 1890 Eliel Aspelin-Haapkylä oli mukana perustamassa kustannusosakeyhtiö Otavaa. Hän oli Aleksis Kiven henkilökohtainen tuttu ja tukija, ja toi esille myös mm. Minna Canthin ja Jalmari Finnen teoksia. Hän keräsi merkittävän kokoelman suomalaista kuvataidetta, jonka lahjoitti Ateneumin taidemuseolle.
Viitteet
- ↑ a b Saarenheimo 1997.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (2. painos). Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_aikalaisia.htm
Lähteet
- Saarenheimo, Eero: Eliel Aspelin-Haapkylä Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 1997–. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 4.1.2010.
