Ero sivun ”Innovaatiopolitiikka” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ihan varma ei ole onko tämä tarpeen |
Lisätty innovaatiopolitiikan käsitteitä ja kirjallisuutta |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Pitkällä aikavälillä [[innovaatio]]t ja teknologinen kehitys ovat [[talouskasvu]]n tärkeimmät osatekijät<ref>[http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/dp1185.pdf Takalo, T. 2009. Rationales and instruments for public innovation policies. ETLA Discussion paper 1185]</ref>. Julkisen vallan aktiivinen innovaatiopolitiikka on perusteltua, koska muuten [[yksityinen sektori]] investoisi innovaatiotoimintaan vähemmän kuin olisi yhteiskunnan kannalta toivottavaa<ref>[http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2014/10/KAK32014Takalo.pdf Takalo, T. 2014. Innovaatiopolitiikan haasteet. Kansantaloudellinen aikakauskirja 110(3), 381-390.]</ref>. Tämä on seurausta innovaatiotoiminnan positiivisista [[ulkoisvaikutus|ulkoisvaikutuksista]] ja [[rahoitusmarkkinat|rahoitusmarkkinoiden]] epätäydellisyyksistä<ref>[http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2014/10/KAK32014Takalo.pdf Takalo, T. 2014. Innovaatiopolitiikan haasteet. Kansantaloudellinen aikakauskirja 110(3), 381-390.]</ref>. |
Pitkällä aikavälillä [[innovaatio]]t ja teknologinen kehitys ovat [[talouskasvu]]n tärkeimmät osatekijät<ref>[http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/dp1185.pdf Takalo, T. 2009. Rationales and instruments for public innovation policies. ETLA Discussion paper 1185]</ref>. Julkisen vallan aktiivinen innovaatiopolitiikka on perusteltua, koska muuten [[yksityinen sektori]] investoisi innovaatiotoimintaan vähemmän kuin olisi yhteiskunnan kannalta toivottavaa<ref>[http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2014/10/KAK32014Takalo.pdf Takalo, T. 2014. Innovaatiopolitiikan haasteet. Kansantaloudellinen aikakauskirja 110(3), 381-390.]</ref>. Tämä on seurausta innovaatiotoiminnan positiivisista [[ulkoisvaikutus|ulkoisvaikutuksista]] ja [[rahoitusmarkkinat|rahoitusmarkkinoiden]] epätäydellisyyksistä<ref>[http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2014/10/KAK32014Takalo.pdf Takalo, T. 2014. Innovaatiopolitiikan haasteet. Kansantaloudellinen aikakauskirja 110(3), 381-390.]</ref>. |
||
==Innovaatiopolitiikan käsitteitä== |
|||
*[[Aineeton pääoma]] |
|||
*[[Immateriaalioikeus|Aineettomat oikeudet]] |
|||
*[[Avoin innovaatio]] |
|||
*[[Innovaatio]] |
|||
*[[Innovaatiojärjestelmä]] |
|||
*[[Luova tuho]] |
|||
*Positiivinen [[ulkoisvaikutus]] |
|||
*[[Sosiaalinen innovaatio]] |
|||
*Teknologinen [[työttömyys]] |
|||
*[[Tuotekehitys]] |
|||
==Innovaatiopolitiikka Suomessa== |
==Innovaatiopolitiikka Suomessa== |
||
Suomessa [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö|työ- ja elinkeinoministeriö]] vastaa suuresta osasta innovaatiopolitiikkaa koskevista päätöksistä ja innovaatiojärjestelmämme kehittämistä koordinoi pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto<ref>[https://www.tem.fi/innovaatiot/tutkimus-_ja_innovaationeuvosto Tutkimus- ja innovaationeuvoston esittely (TEM)]</ref><ref>[http://www.minedu.fi/OPM/Tiede/tutkimus-_ja_innovaationeuvosto/?lang=fi Tutkimus- ja innovaationeuvosto (OKM)]</ref>. Tutkimus- ja innovaationeuvosto hyväksyi marraskuussa 2014 tutkimus- ja innovaatiopoliittisen linjaraportin vuosiksi 2015 - 2020<ref>[https://www.tem.fi/files/41903/Tutkimus-_ja_innovaatiopolitiikan_suunta_2015_-_2020.pdf Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta vuosiksi 2015-2020]</ref>. |
Suomessa [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö|työ- ja elinkeinoministeriö]] vastaa suuresta osasta innovaatiopolitiikkaa koskevista päätöksistä ja innovaatiojärjestelmämme kehittämistä koordinoi pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto<ref>[https://www.tem.fi/innovaatiot/tutkimus-_ja_innovaationeuvosto Tutkimus- ja innovaationeuvoston esittely (TEM)]</ref><ref>[http://www.minedu.fi/OPM/Tiede/tutkimus-_ja_innovaationeuvosto/?lang=fi Tutkimus- ja innovaationeuvosto (OKM)]</ref>. Tutkimus- ja innovaationeuvosto hyväksyi marraskuussa 2014 tutkimus- ja innovaatiopoliittisen linjaraportin vuosiksi 2015 - 2020<ref>[https://www.tem.fi/files/41903/Tutkimus-_ja_innovaatiopolitiikan_suunta_2015_-_2020.pdf Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta vuosiksi 2015-2020]</ref>. |
||
==Kirjallisuutta== |
|||
*Chesbrough, H (toim.). 2003. Open innovation: The new imperative for creating and profiting from technology. HBS Press. |
|||
*Lemola, T. & Honkanen, P (toim.). 2004. Innovaatiopolitiikka: Kenen hyväksi, kenen ehdoilla? Gaudeamus, Helsinki. |
|||
*Mazzucato, M. 2013. The entrepreneurial state: Debunking public vs. private myths. Anthem Press, London. |
|||
*Nelson, R (toim.). 1993. National innovation systems: A comparative analysis. Oxford University Press, New York. |
|||
*Scotchmer, S. 2004. Innovation and incentives. MIT Press. |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 31. maaliskuuta 2015 kello 08.54
Innovaatiopolitiikka tarkoittaa niitä päätöksiä, joilla innovaatiojärjestelmää kehitetään[1].
Pitkällä aikavälillä innovaatiot ja teknologinen kehitys ovat talouskasvun tärkeimmät osatekijät[2]. Julkisen vallan aktiivinen innovaatiopolitiikka on perusteltua, koska muuten yksityinen sektori investoisi innovaatiotoimintaan vähemmän kuin olisi yhteiskunnan kannalta toivottavaa[3]. Tämä on seurausta innovaatiotoiminnan positiivisista ulkoisvaikutuksista ja rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksistä[4].
Innovaatiopolitiikan käsitteitä
- Aineeton pääoma
- Aineettomat oikeudet
- Avoin innovaatio
- Innovaatio
- Innovaatiojärjestelmä
- Luova tuho
- Positiivinen ulkoisvaikutus
- Sosiaalinen innovaatio
- Teknologinen työttömyys
- Tuotekehitys
Innovaatiopolitiikka Suomessa
Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö vastaa suuresta osasta innovaatiopolitiikkaa koskevista päätöksistä ja innovaatiojärjestelmämme kehittämistä koordinoi pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto[5][6]. Tutkimus- ja innovaationeuvosto hyväksyi marraskuussa 2014 tutkimus- ja innovaatiopoliittisen linjaraportin vuosiksi 2015 - 2020[7].
Kirjallisuutta
- Chesbrough, H (toim.). 2003. Open innovation: The new imperative for creating and profiting from technology. HBS Press.
- Lemola, T. & Honkanen, P (toim.). 2004. Innovaatiopolitiikka: Kenen hyväksi, kenen ehdoilla? Gaudeamus, Helsinki.
- Mazzucato, M. 2013. The entrepreneurial state: Debunking public vs. private myths. Anthem Press, London.
- Nelson, R (toim.). 1993. National innovation systems: A comparative analysis. Oxford University Press, New York.
- Scotchmer, S. 2004. Innovation and incentives. MIT Press.
Lähteet
- ↑ Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikka-sivu
- ↑ Takalo, T. 2009. Rationales and instruments for public innovation policies. ETLA Discussion paper 1185
- ↑ Takalo, T. 2014. Innovaatiopolitiikan haasteet. Kansantaloudellinen aikakauskirja 110(3), 381-390.
- ↑ Takalo, T. 2014. Innovaatiopolitiikan haasteet. Kansantaloudellinen aikakauskirja 110(3), 381-390.
- ↑ Tutkimus- ja innovaationeuvoston esittely (TEM)
- ↑ Tutkimus- ja innovaationeuvosto (OKM)
- ↑ Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta vuosiksi 2015-2020