Ero sivun ”Gustaf Strengell” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kuva
Rivi 1: Rivi 1:
[[File:Gustaf-Strengell.jpg|thumb|right|Gustaf Strengell.]]
'''Gustaf Strengell''' ([[30. toukokuuta]] [[1878]] [[Kymi]] – [[22. elokuuta]] [[1937]] [[Helsinki]]) oli suomalainen arkkitehti ja arkkitehtuurikriitikko.
'''Gustaf Strengell''' ([[30. toukokuuta]] [[1878]] [[Kymi]] – [[22. elokuuta]] [[1937]] [[Helsinki]]) oli suomalainen arkkitehti ja arkkitehtuurikriitikko.


Rivi 8: Rivi 9:


Strengell toimi Suomen taideteollisen yhdistyksen museon intendenttinä [[1911]]–[[1918]] ja yhdistyksen sihteerinä [[1901]]–[[1918]]. Hän oli [[Suomen taideyhdistys|Suomen taideyhdistyksen]] gallerian intendenttinä [[1914]]–1918 ja hän toimi lisäksi taideteollisten tuotteiden esittelijänä ja kauppiaana. Vuonna [[1908]] perustettiin Strengellin aloitteesta ''Ab Egna hem – Oma koti Oy'' niminen yhtiö joka rakensi [[Tapanila]]ssa ja myöhemmin [[Kulosaari|Kulosaaressa]] paikallisilta maanhankintayhtiöiltä ''Puistokylä Oy'':ltä ja ''Ab Brändö Villastadilta'' ostamilleen palstoille omakotitaloja jotka myytiin sitten vähittäismaksulla ostajille.
Strengell toimi Suomen taideteollisen yhdistyksen museon intendenttinä [[1911]]–[[1918]] ja yhdistyksen sihteerinä [[1901]]–[[1918]]. Hän oli [[Suomen taideyhdistys|Suomen taideyhdistyksen]] gallerian intendenttinä [[1914]]–1918 ja hän toimi lisäksi taideteollisten tuotteiden esittelijänä ja kauppiaana. Vuonna [[1908]] perustettiin Strengellin aloitteesta ''Ab Egna hem – Oma koti Oy'' niminen yhtiö joka rakensi [[Tapanila]]ssa ja myöhemmin [[Kulosaari|Kulosaaressa]] paikallisilta maanhankintayhtiöiltä ''Puistokylä Oy'':ltä ja ''Ab Brändö Villastadilta'' ostamilleen palstoille omakotitaloja jotka myytiin sitten vähittäismaksulla ostajille.
__NOTOC__

== Rakennuksia ==
== Rakennuksia ==
* ''Villa Nissen'', toimi myöhemmin tasavallan presidentin virka-asuntona [[Tamminiemi]]-nimellä. Helsinki 1903 (yhdessä Sigurd Frosteruksen kanssa)
* ''Villa Nissen'', toimi myöhemmin tasavallan presidentin virka-asuntona [[Tamminiemi]]-nimellä. Helsinki 1903 (yhdessä Sigurd Frosteruksen kanssa)
Rivi 17: Rivi 18:


== Kirjallista tuotantoa ==
== Kirjallista tuotantoa ==
* ''Arkitektur : : en stridsskrift våra motståndare tillägnad : i anledning af stationshusfrågan några betraktelser öfver rådande förhållanden inom vår byggnadskonst''. Euterpe, Helsingfors 1904 (yhdessä Sigurd Frosteruksen kanssa)
* ''Arkitektur: En stridsskrift våra motståndare tillägnad: I anledning af stationshusfrågan några betraktelser öfver rådande förhållanden inom vår byggnadskonst''. Euterpe, Helsingfors 1904 (yhdessä Sigurd Frosteruksen kanssa).
* ''Finska mästare : : Edelfelt, Järnefelt, Galle´n : en gruppbild''. Helios, Helsingfors 1906 (suomeksi nimellä ''Suomalaisia taiteilijamestareita : Edelfelt, Galle´n, Järnefelt : ryhmäkuva'', Otava 1906)
* ''Finska mästare: Edelfelt, Järnefelt, Gallén: En gruppbild''. Helios, Helsingfors 1906.
* ''Suomalaisia taiteilijamestareita: Edelfelt, Gallén, Järnefelt: Ryhmäkuva'', Otava 1906.
* ''Staden som konstverk : en inblick i historisk stadsbyggnadskonst''. Holger Schildt, Helsingfors 1922 (suomeksi nimellä ''Kaupunki taideluomana : silmäys historialliseen kaupunkirakennustaiteeseen'', Otava 1923)
* ''Staden som konstverk: En inblick i historisk stadsbyggnadskonst''. Holger Schildt, Helsingfors 1922.
* ''Kaupunki taideluomana: silmäys historialliseen kaupunkirakennustaiteeseen''. Otava 1923.
* ''Hemmet som konstverk : en framställning av inredningskonstens grundprinciper''. Holger Schildt, Helsingfors 1923 (suomeksi nimellä ''Koti taideluomana : esitys sisustustaiteen alkuperusteista'', Otava 1923)
* ''Hemmet som konstverk: En framställning av inredningskonstens grundprinciper''. Holger Schildt, Helsingfors 1923.
* ''Koti taideluomana: Esitys sisustustaiteen alkuperusteista''. Otava 1923.
* ''Den nya annonsen : en studie av den moderna reklamens väsen''. Holger Schildt, Helsingfors 1924 (suomeksi nimellä ''Nykyajan ilmoitusreklaami : sen luonne ja vaikutuskeinot'', Otava 1924)
* ''Den nya annonsen: En studie av den moderna reklamens väsen''. Holger Schildt, Helsingfors 1924.
* ''Nykyajan ilmoitusreklaami: Sen luonne ja vaikutuskeinot''. Otava 1924.
* ''Byggnaden som konstverk : En skissering av arkitehturens uttrycksmedel''. Holger Schildt, Helsingfors 1928 (suomeksi nimellä ''Rakennus taideluomana : luonnos arkkitehtuurin ilmaisukeinoista'', Otava 1929)
* ''Byggnaden som konstverk: En skissering av arkitehturens uttrycksmedel''. Holger Schildt, Helsingfors 1928.
* ''Rakennus taideluomana: Luonnos arkkitehtuurin ilmaisukeinoista''. Otava 1929.
* ''En bok om boken''. Tilgmann, Helsingfors 1931 (suomeksi nimellä ''Kirja kirjasta'', Tilgmann Oy 1932)
* ''En bok om boken''. Tilgmann, Helsingfors 1931.
* ''Kirja kirjasta''. Tilgmann Oy 1932.
* ''Miten sisustan kotini kotimaisin esinein? : käsikirja''. WSOY 1933
* ''Miten sisustan kotini kotimaisin esinein? Käsikirja''. WSOY 1933.
* ''När jag kunnat bli artist och andra pikareska hågkomster''; teckningar av [[Signe Hammarsten-Jansson]]. Söderström 1934
* ''När jag kunnat bli artist och andra pikareska hågkomster''. Teckningar av [[Signe Hammarsten-Jansson]]. Söderström 1934.


== Lähteet ==
== Lähteet ==
⚫
* {{Kirjaviite| Tekijä=Heikinheimo, Ilmari | Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki | Sivu=721 }}

==Aiheesta muualla==
* [http://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_S Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961]
* [http://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_S Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961]
* [http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/Kokkolinna%20ja%20muut.htm Annikki Wiirilinna: Kokkolinna ja muut jugend-talot, Kokkola 22.10.1981]
* [http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/Kokkolinna%20ja%20muut.htm Annikki Wiirilinna: Kokkolinna ja muut jugend-talot, Kokkola 22.10.1981]
* [http://www.answers.com/topic/gustaf-strengell-2 Answers.com: Gustaf Strengell]
* [http://www.answers.com/topic/gustaf-strengell-2 Answers.com: Gustaf Strengell]
⚫
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 721


{{OLETUSAAKKOSTUS:Strengell, Gustaf}}
{{OLETUSAAKKOSTUS:Strengell, Gustaf}}

Versio 29. maaliskuuta 2015 kello 17.59

Gustaf Strengell.

Gustaf Strengell (30. toukokuuta 1878 Kymi – 22. elokuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja arkkitehtuurikriitikko.

Strengellin vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori, piirilääkäri Gustaf Wilhelm Strengell ja Maria Lundberg. Hän pääsi ylioppilaaksi 1896 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1899, maisteriksi 1900 ja arkkitehdiksi 1902.

Strengell toimi vuonna 1903 Charles Harrison Townsendin arkkitehtitoimiston palveluksessa Lontoossa.

Strengell oli 1900-luvun alussa yhteistyössä arkkitehti Sigurd Frosteruksen kanssa. Hän kannattivat rationalismia ja vastustivat Suomessa silloin vallinnutta kansallisromanttista suuntausta. He aikoivat osallistua yhdessä vuonna 1904 Helsingin rautatieaseman suunnittelukilpailuun, mutta Strengell ei saanut osuuttaan valmiiksi määräpäivään mennessä ja niinpä kilpailuehdotuksen jätti Frosterus yksinään. Kilpailu ratkesi kuitenkin kansallisromanttista tyyliä edustaneen Eliel Saarisen ehdotuksen voittoon.

Strengell toimi Suomen taideteollisen yhdistyksen museon intendenttinä 1911–1918 ja yhdistyksen sihteerinä 1901–1918. Hän oli Suomen taideyhdistyksen gallerian intendenttinä 1914–1918 ja hän toimi lisäksi taideteollisten tuotteiden esittelijänä ja kauppiaana. Vuonna 1908 perustettiin Strengellin aloitteesta Ab Egna hem – Oma koti Oy niminen yhtiö joka rakensi Tapanilassa ja myöhemmin Kulosaaressa paikallisilta maanhankintayhtiöiltä Puistokylä Oy:ltä ja Ab Brändö Villastadilta ostamilleen palstoille omakotitaloja jotka myytiin sitten vähittäismaksulla ostajille.

Rakennuksia

Kirjallista tuotantoa

  • Arkitektur: En stridsskrift våra motståndare tillägnad: I anledning af stationshusfrågan några betraktelser öfver rådande förhållanden inom vår byggnadskonst. Euterpe, Helsingfors 1904 (yhdessä Sigurd Frosteruksen kanssa).
  • Finska mästare: Edelfelt, Järnefelt, Gallén: En gruppbild. Helios, Helsingfors 1906.
  • Suomalaisia taiteilijamestareita: Edelfelt, Gallén, Järnefelt: Ryhmäkuva, Otava 1906.
  • Staden som konstverk: En inblick i historisk stadsbyggnadskonst. Holger Schildt, Helsingfors 1922.
  • Kaupunki taideluomana: silmäys historialliseen kaupunkirakennustaiteeseen. Otava 1923.
  • Hemmet som konstverk: En framställning av inredningskonstens grundprinciper. Holger Schildt, Helsingfors 1923.
  • Koti taideluomana: Esitys sisustustaiteen alkuperusteista. Otava 1923.
  • Den nya annonsen: En studie av den moderna reklamens väsen. Holger Schildt, Helsingfors 1924.
  • Nykyajan ilmoitusreklaami: Sen luonne ja vaikutuskeinot. Otava 1924.
  • Byggnaden som konstverk: En skissering av arkitehturens uttrycksmedel. Holger Schildt, Helsingfors 1928.
  • Rakennus taideluomana: Luonnos arkkitehtuurin ilmaisukeinoista. Otava 1929.
  • En bok om boken. Tilgmann, Helsingfors 1931.
  • Kirja kirjasta. Tilgmann Oy 1932.
  • Miten sisustan kotini kotimaisin esinein? Käsikirja. WSOY 1933.
  • När jag kunnat bli artist och andra pikareska hågkomster. Teckningar av Signe Hammarsten-Jansson. Söderström 1934.

Lähteet

  • Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 721. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gustaf_Strengell&oldid=14795983”