Ero sivun ”Arabialainen kirjaimisto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
→Arabian kielessä: pääartikkelilinkki |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Arabialainen kirjaimisto voidaan jäljittää [[aramean kieli|aramean]] nabatealaisen murteen kirjoittamiseen käytettyyn [[nabatealainen kirjaimisto|nabatealaiseen aakkostoon]], joka puolestaan periytyi [[foinikialainen kirjaimisto|foinikialaisesta kirjaimistosta]]. [[Koraani]]n kirjoittamista edeltäneeltä ajalta arabialaisesta kirjoituksesta on säilynyt vain muutamia hajaesimerkkejä. |
Arabialainen kirjaimisto voidaan jäljittää [[aramean kieli|aramean]] nabatealaisen murteen kirjoittamiseen käytettyyn [[nabatealainen kirjaimisto|nabatealaiseen aakkostoon]], joka puolestaan periytyi [[foinikialainen kirjaimisto|foinikialaisesta kirjaimistosta]]. [[Koraani]]n kirjoittamista edeltäneeltä ajalta arabialaisesta kirjoituksesta on säilynyt vain muutamia hajaesimerkkejä. |
||
== Arabian kielessä == |
== Arabian kielessä == |
||
{{pääartikkeli|[[Arabian aakkoset]]}} |
|||
Arabian kielen kirjoittamiseen käytetään 28 aakkosta. Muiden kielien, kuten persian ja urdun kirjoittamisessa käytetään lisäkirjaimia. Arabian kielessä kirjoitukseen ei yleensä merkitä lainkaan lyhyitä vokaaleja tai kaksoiskonsonantteja, eikä monissa tietokoneohjelmissa ja matkapuhelimissa ole edes mahdollisuutta käyttää vokalisointia. Merkittävin poikkeus on [[Koraani]], jossa vokaalimerkintöjä on käytettävä. Pitkillä vokaaleilla (/a:/, /u:/ ja /i:/) on omat kirjaimensa. |
Arabian kielen kirjoittamiseen käytetään 28 aakkosta. Muiden kielien, kuten persian ja urdun kirjoittamisessa käytetään lisäkirjaimia. Arabian kielessä kirjoitukseen ei yleensä merkitä lainkaan lyhyitä vokaaleja tai kaksoiskonsonantteja, eikä monissa tietokoneohjelmissa ja matkapuhelimissa ole edes mahdollisuutta käyttää vokalisointia. Merkittävin poikkeus on [[Koraani]], jossa vokaalimerkintöjä on käytettävä. Pitkillä vokaaleilla (/a:/, /u:/ ja /i:/) on omat kirjaimensa. |
||
Versio 28. maaliskuuta 2015 kello 10.37
| Arabialaisen kirjaimiston käyttö | |
|---|---|
 | |
| → Maat joissa arabialainen aakkosto on ainut virallinen kirjaimisto | |
| → Maat joissa arabialaista kirjaimistoa käytetään muun kirjaimiston rinnalla. | |
Arabialainen kirjaimisto on kirjaimisto, jota käytetään mm. arabian ja persian kirjoittamiseen. Kirjoitussuunta on oikealta vasemmalle, ylhäältä alas. Kirjaimistossa ei ole erikseen isoja ja pieniä kirjaimia. Kirjoitus muistuttaa kaunokirjoitusta siten, että kirjaimet kirjoitetaan yhteen toisiinsa ja niiden muoto vaihtelee kirjaimen sijaintipaikan sanassa mukaan. Tämä antaa myös mahdollisuuden kalligrafisiin erikoisuuksiin.
Myös kašmiria (devanagarin rinnalla), kurdia (latinalaisten aakkosten rinnalla), pandžabia (gurmukhin ohella), paštoa, ja urdua kirjoitetaan arabialaisin aakkosin.
Ennen lokakuun vallankumousta monia Keski-Aasian kieliä (azeri, uzbekki, kirgiisi, tadžikki, kazakki, turkmeeni) kirjoitettiin myös arabialaisilla kirjaimilla, joista 1920-luvulla siirryttiin latinalaisiin kirjaimiin, 1940-luvulla kyrillisiin kirjaimiin ja osassa näistä edelleen 1990-luvulla taas latinalaisiin aakkosiin.
Turkissa siirryttiin arabialaisesta kirjaimistosta latinalaiseen kirjaimistoon Mustafa Kemal Atatürkin aloittaman laajan uudistusohjelman yhteydessä.
Historiallinen tausta
Arabialainen kirjaimisto voidaan jäljittää aramean nabatealaisen murteen kirjoittamiseen käytettyyn nabatealaiseen aakkostoon, joka puolestaan periytyi foinikialaisesta kirjaimistosta. Koraanin kirjoittamista edeltäneeltä ajalta arabialaisesta kirjoituksesta on säilynyt vain muutamia hajaesimerkkejä.
Arabian kielessä
- Pääartikkeli: Arabian aakkoset
Arabian kielen kirjoittamiseen käytetään 28 aakkosta. Muiden kielien, kuten persian ja urdun kirjoittamisessa käytetään lisäkirjaimia. Arabian kielessä kirjoitukseen ei yleensä merkitä lainkaan lyhyitä vokaaleja tai kaksoiskonsonantteja, eikä monissa tietokoneohjelmissa ja matkapuhelimissa ole edes mahdollisuutta käyttää vokalisointia. Merkittävin poikkeus on Koraani, jossa vokaalimerkintöjä on käytettävä. Pitkillä vokaaleilla (/a:/, /u:/ ja /i:/) on omat kirjaimensa.
Kirjainten ns. abjadī-järjestys on:
| أ | ب | ج | د | ه | و | ز | ح | ط | ي | ك | ل | م | ن | س | ع | ف | ص | ق | ر | ش | ت | ث | خ | ذ | ض | ظ | غ |
| ʼ | b | ǧ | d | h | w | z | ḥ | ṭ | y | k | l | m | n | s | ʻ | f | ṣ | q | r | š | t | ṯ | ḫ | ḏ | ḍ | ẓ | ġ |
Muistisääntö:
- ʼabǧad hawwaz ḥuṭṭī kalaman saʻfaṣ qarašat ṯaḫaḏ ḍaẓaġ.
tai
- ʼabuǧadin hawazin ḥuṭiya kalman saʻfaṣ qurišat ṯaḫuḏ ḍaẓuġ
Kalligrafia
_(6009410911).jpg)
Arabialaista kalligrafiaa eli kaunokirjoitustaidetta käytetään paljon islamilaisessa arkkitehtuurissa, koristelussa, kolikoissa ja Koraanissa. Kalligrafia on noussut arvostettuun asemaansa islamilaisessa maailmassa koska ihmisten piirtäminen on nähty epäjumalien palvontana. Yleisimpiä kaunokirjoitustyylejä ovat pyöreälinjainen naskh ja korkeaviivainen thuluth.[1][2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Rafiq Elmansy: Taking A Closer Look At Arabic Calligraphy 20.3.2014. Smashing Magazine. Viitattu 7.10.2014.
- ↑ Palva, Heikki; Perho, Irmeli (toim.): Islamilainen kulttuuri, s. 456–464. Otava, 2005 (kolmas painos). ISBN 951-1-13315-2.
Aiheesta muualla
- Transliteration of Arabic (englanniksi) (PDF)