Ero sivun ”Kuurinmaan kuvernementti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p (Script) File renamed: File:1821 Курляндская Губерния.jpg → File:1820 Курляндская Губерния.jpg fix date |
p Botti korvasi tiedoston Courland_Governorate_COA.gif tiedostolla Courland_Governorate_COA.png. Korvaamista pyysi käyttäjä GifTagger. Syy: Replacing GIF by exact PNG duplicate.. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva: |
[[Kuva:Courland_Governorate_COA.png|thumb|220px|right|Kuurinmaan kuvernementin vaakuna.]] |
||
[[Kuva:1820 Курляндская Губерния.jpg|thumb|right|Kuurinmaan kuvernementin kartta (n. 1821).]] |
[[Kuva:1820 Курляндская Губерния.jpg|thumb|right|Kuurinmaan kuvernementin kartta (n. 1821).]] |
||
Versio 3. joulukuuta 2014 kello 19.26
Kuurinmaan kuvernementti (ven. Курляндская губерния, Kurljandskaja gubernija, saks. Gouvernement Kurland, latv. Kurzemes guberņa) oli vuosina 1795–1918 Venäjän keisarikunnan hallintoalue (kuvernementti). Kuurinmaan kuvernementti oli yksi keisarikunnan kolmesta Baltian alueen Itämerenmaakunnasta. Se kattoi entisen Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunnan, joka muodostui Kuurinmaasta ja Zemgalesta eli Väinäjoen eteläpuolisesta osasta Latviaa. Kuvernementin pääkaupunki oli Mitau (nykyiseltä nimeltään Jelgava). Nykyään kuvernementin entinen alue kuuluu pääosin Latviaan.
Kuurinmaan kuvernementin alue siirtyi Venäjän haltuun Puolan kolmannen jaon jälkeen 1795, kun Puola-Liettua (Rzeczpospolita) oli ryhtynyt vastustamaan Venäjän armeijan läsnäoloa Puolassa mutta hävinnyt kapinan.
Venäjän vallan aikana aluetta hallitsi autonomisesti baltiansaksalainen aatelisto 1800-luvun loppupuolelle saakka.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Kuurinmaan kuvernementin alue siirtyi Saksan hallintaan, ja Brest-Litovskin rauhassa Venäjä luopui alueesta virallisesti. Latvia julistautui itsenäiseksi marraskuussa 1918.
Kuurinmaan kuvernementti jakautui kymmeneen kihlakuntaan eli ujestiin. Suluissa ovat kihlakuntien samannimiset hallintokeskukset.
- Aizputen kihlakunta (Aizpute)
- Bauskan kihlakunta (Bauska)
- Grobiņan kihlakunta (Grobiņa)
- Jaunjelgavan kihlakunta (Jaunjelgava)
- Jelgavan kihlakunta (Jelgava)
- Ilūksten kihlakunta (Ilūkste)
- Kuldīgan kihlakunta (Kuldīga)
- Talsin kihlakunta (Talsi)
- Tukumsin kihlakunta (Tukums)
- Ventspilsin kihlakunta (Ventspils)
Venäjän kielessä kihlakunnista käytettiin saksankielisiin paikannimiin pohjautuvia nimimuotoja, mutta yllä olevat nimet ovat nykyään käytössä olevia kaupunkien latviankielisiä paikannimiä.
