Ero sivun ”Mikonkatu (Helsinki)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:q4909529 siirrettyä kielilinkkiä |
Lisätty kuva |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:Mikaelsgatan - Gustaf Sandberg.jpg|thumb|Mikonkatu 1900-luvun alussa]] |
|||
[[Tiedosto:Mikonkaturatikka.jpg|thumb|250px|Mikonkadun kävelykatua, raitiovaunu Aleksanterinkadun ja Yliopistonkadun välillä]] |
[[Tiedosto:Mikonkaturatikka.jpg|thumb|250px|Mikonkadun kävelykatua, raitiovaunu Aleksanterinkadun ja Yliopistonkadun välillä]] |
||
[[Tiedosto:Mikonkatu_Helsinki1.jpg|thumb|250px|Mikonkatua Yliopistonkadun suunnasta Esplanadeille]] |
[[Tiedosto:Mikonkatu_Helsinki1.jpg|thumb|250px|Mikonkatua Yliopistonkadun suunnasta Esplanadeille]] |
Versio 30. lokakuuta 2014 kello 19.04
Mikonkatu (ruots. Mikaelsgatan) Helsingissä on etelä-pohjoissuuntainen Esplanadin puistosta Kaisaniemen puistoon johtava katu, joka on valtaosaltaan rakennettu kävelykaduksi vuonna 1992.
Mikonkadulle on asennettu raitiotiekiskot, jotka kulkevat Rautatientorin itäistä laitaa pitkin Kaivokadulle. Tätä Vilhonkadun-Mikonkadun reittiä raitiovaunut kulkivat molempiin suuntiin vuoteen 1950 saakka, jolloin Kaivokadulta reitti Kaisaniemen suuntaan avattiin Kaisaniemenkatua pitkin. Kaisaniemestä Kaivokadulle raitiovaunut kulkivat Vilhonkatua ja Mikonkatua pitkin vuoteen 1995 saakka, jolloin Kaisaniemenkadun raitiotie kaksisuuntaistettiin. Vilhonkadun-Mikonkadun reittiä käytetään yhä raitiovaunujen tilausajokäytössä.
Mikonkadulle välille Aleksanterinkatu-Kaivokatu valmistui alkuvuodesta 2009 kaksiraiteinen, osin limittäin kulkeva raitiotie. Helsingin keskustan huoltotunneli tulee valmistuessaan poistamaan huoltoajon Mikonkadulta.
Suunnitteilla on kattaa Mikonkadun Aleksanterinkadun ja Pohjoisesplanadin välinen osuus. [1]
Poikkikadut etelästä pohjoiseen
- Aleksanterinkatu
- Ateneuminkuja (vasemmalle)/Yliopistonkatu (oikealle)
- Kaivokatu (vasemmalle)/Kaisaniemenkatu (oikealle)
- Vilhonkatu
Rakennuksia etelästä pohjoiseen
Vakuutusyhtiö Pohjolan toimitalo (Mikonkatu 3, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui 1901, arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja Saarinen). Talon ulkoseinät ovat näyte kansallisromantiikan kiviarkkitehtuurista. Suomen kansanrunoudesta sekä eläin- ja kasvimaailmasta kertoo kuvanveistäjä Hilda Flodinin vuolukiviornamentiikka.
Lundqvistin liiketalo (Mikonkatu 5, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui 1900, arkkitehti Selim A. Lindqvist). Talossa on pitkään toiminut Aleksanterinkatu 13:sta liikenimensä muokannut Aleksi 13.
Aikatalo (Mikonkatu 8, Ateneuminkujan kulmassa; arkkitehti Eliel Muoniovaaran käsialaa vuodelta 1961). Jalankulkuyhteys sisäpihan läpi Keskuskadulle.
Rautatientori sijaitsee Mikonkadun länsipuolella Kaivokadun ja Vilhonkadun välissä.