Ero sivun ”HL Kuru” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
höyrykone
+täyd.
Rivi 3: Rivi 3:


==Alus==
==Alus==
''Kuru'' rakennettiin vuonna 1915 liikennöimään Näsijärvellä. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikaan alus oli pakko-otettuna [[Satakunnan laivasto]]ssa, joka oli [[Venäjän keisarikunnan laivasto|Venäjän merivoimien]] joukko-osasto Näsijärvellä. Alkujaan kaksikerroksisen ''Kurun'' kansirakennelmat uusittiin vuonna 1927 kolmikerroksisiksi. Aluksen pituus oli 30,48 metriä, leveys 5,5 metriä, matkustajapaikkoja oli 214 ja siinä oli 355-[[hevosvoima]]inen [[höyrykone]]<ref name="pp">{{Lehtiviite | Tekijä =Pöntinen, Petri| Otsikko =Veden paino| Julkaisu =Suomen kuvalehti| Ajankohta =4.9.2009| Vuosikerta = | Numero =36 | Sivut =34–42 |Viitattu = 7.9.2009}}</ref>.
''Kuru'' rakennettiin Tampereella Sommers, af Hällström & Waldensin konepajalla vuonna 1915 liikennöimään Näsijärvellä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 38</ref> [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikaan alus oli pakko-otettuna [[Satakunnan laivasto]]ssa, joka oli [[Venäjän keisarikunnan laivasto|Venäjän merivoimien]] joukko-osasto Näsijärvellä. Alkujaan kaksikerroksisen ''Kurun'' kansirakennelmat uusittiin vuonna Varkauden konepajalla 1928 kolmikerroksisiksi. Aluksen pituus oli 30,48 metriä, leveys 5,58 metriä, matkustajapaikkoja oli 214 ja siinä oli 355-[[hevosvoima]]inen [[höyrykone]]<ref name="pp">{{Lehtiviite | Tekijä =Pöntinen, Petri| Otsikko =Veden paino| Julkaisu =Suomen kuvalehti| Ajankohta =4.9.2009| Vuosikerta = | Numero =36 | Sivut =34–42 |Viitattu = 7.9.2009}}</ref>.


==Uppoaminen==
==Uppoaminen==
[[Kuva:Kurun_kapteeni_Onni_Saarinen.jpg|thumb|left|200px|Kuru-laivan kapteeni Onni Saarinen]]
Uppoamattomaksi mainostetun<ref name="pp" /> ''Kurun'' uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 on [[Suomi|Suomen]] pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyneiden lukumääräksi on yleisimmin esitetty 138 henkeä, mutta [[Kuru|Kurun kunnan]] historian kirjoittanut Erkki Laitinen on hukkuneiden ja kadonneiden luetteloiden läpikäynnin jälkeen päätynyt siihen, että uhrien lukumäärä olisi 136.<ref>Laitinen, Erkki (1992). Kurun historia 1919–1985. Vanhan Ruoveden historia III:52. Kurun kunta. s. 272.</ref>
Uppoamattomaksi mainostetun<ref name="pp" /> ''Kurun'' uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 on [[Suomi|Suomen]] pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyneiden lukumääräksi on yleisimmin esitetty 138 henkeä, mutta [[Kuru|Kurun kunnan]] historian kirjoittanut Erkki Laitinen on hukkuneiden ja kadonneiden luetteloiden läpikäynnin jälkeen päätynyt siihen, että uhrien lukumäärä olisi 136.<ref>Laitinen, Erkki (1992). Kurun historia 1919–1985. Vanhan Ruoveden historia III:52. Kurun kunta. s. 272.</ref>


''Kuru'' lähti [[Mustalahti|Mustanlahden]] satamasta kello 15.15 huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 [[Boforiasteikko|boforia]] (17–20&nbsp;m/s), puuskissa jopa [[hirmumyrsky]]n voimakkuuksia. Lähtöpäätöksen teki aluksen päällikkö Onni Saarinen. ''Kurun'' edellä satamasta lähti ''[[HL Ylöjärvi]]'', ja satamaan oli juuri onnellisesti saapunut ''[[HL Ruovesi]]''. ''Ylöjärvi'' ja ''Ruovesi'' olivat ''Kurua'' pienempiä aluksia. Viisi minuuttia ''Kurun'' jälkeen satamasta lähti ''[[HL Tarjanne]]''.<ref name="pp" />
''Kuru'' lähti [[Mustalahti|Mustanlahden]] satamasta kello 15.15 huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 [[Boforiasteikko|boforia]] (17–20&nbsp;m/s), puuskissa jopa [[hirmumyrsky]]n voimakkuuksia.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 9</ref> Lähtöpäätöksen teki aluksen päällikkö Onni Saarinen. ''Kurun'' edellä satamasta lähti ''[[HL Ylöjärvi]]'', ja satamaan oli juuri onnellisesti saapunut ''[[HL Ruovesi]]''. ''Ylöjärvi'' ja ''Ruovesi'' olivat ''Kurua'' pienempiä aluksia. Viisi minuuttia ''Kurun'' jälkeen satamasta lähti ''[[HL Tarjanne]]''.<ref name="pp" /><ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 10-11 </ref>


Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uta.fi/koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru3a.htm | Nimeke =Kuru-laivan onnettomuus 7.9.1929 | Tekijä = Jouni Keskinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.10.2010 | Kieli = }}</ref>
Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uta.fi/koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru3a.htm | Nimeke =Kuru-laivan onnettomuus 7.9.1929 | Tekijä = Jouni Keskinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.10.2010 | Kieli = }}</ref>


Laiva lähti aikataulunsa mukaan kohti Kurua puskien vastatuuleen Näsijärven selällä. Alus alkoi keikkua pituussuuntaisesti voimakkaassa vasta-aallokossa, ja kun aallot alkoivat lyödä vettä kannelle, vauhtia hiljennettiin. Aluksen ehdittyä [[Siilinkari]]n luokse se joutui [[ristiaallokko]]on, ja laivalta huomattiin kolme suurta [[hyökyaalto]]a. Silminnäkijät kuvasivat niitä suurimmiksi koskaan näkemistään.
Laiva lähti aikataulunsa mukaan klo 15:15 kohti Kurua puskien vastatuuleen Näsijärven selällä. Suurin osa matkustajista oli laivan sisäosissa, välikannella ja alasalongeissa. Alkumatka Aallonmurtajalle, n. 100 metriä satamasta, sujui hyvin.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 12</ref>


Matkustajia saattaneet ihmiset katselivat laivan matkan edistymistä satamalaiturilta ja Näsikalliolta.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 12-13</ref>
⚫
Päällikkö Saarinen käski pysäyttämään koneen ensimmäisen aallon iskiessa ''Kurun'' keulaan. Aalto täytti keulakannen vedellä ja painoi keulan syvemmälle. Kun toinen aalto iski, se rikkoi matkustajatilan ovet ja vesi tulvi sisään laivan runkoon. Laiva kallistui vasemmalle, ja kun vesimassat vyöryivät vasemmalle laidalle kolmannen hyökyaallon iskiessä, ''Kuru'' kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen, minkä jälkeen laiva upposi nopeasti.

Alus alkoi keikkua pituussuuntaisesti voimakkaassa vasta-aallokossa, ja kun aallot alkoivat lyödä vettä kannelle, vauhtia hiljennettiin. ''Kuru'' oli tuntemattomasta syystä kallistunut hiukan vasemmalle. <ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 37</ref>

Aluksen ehdittyä [[Siilinkari]]n luokse se joutui [[ristiaallokko]]on, ja laivalta huomattiin kolme suurta [[hyökyaalto]]a. Silminnäkijät kuvasivat niitä suurimmiksi koskaan näkemistään.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 13</ref>

⚫
Päällikkö Saarinen käski pysäyttämään koneen ensimmäisen aallon iskiessä ''Kurun'' keulaan. Aalto täytti keulakannen vedellä ja painoi keulan syvemmälle. Kun toinen aalto iski, se rikkoi matkustajatilan ovet ja vesi tulvi sisään laivan runkoon. Laiva kallistui vasemmalle, ja kun vesimassat vyöryivät vasemmalle laidalle kolmannen hyökyaallon iskiessä, ''Kuru'' kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen, laivan hätäsignaalit kutsuivat apua, n. 40 matkustajaa odotti laivan kyljelle kavunneina pelastajia, minkä jälkeen laiva upposi nopeasti.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 13</ref>


Yksi laivan kolmesta pelastusveneestä jäi kaatuvan laivan alle ja toinen irtosi itsestään. Kolmannen veneistä irrotti päällikkö Saarinen yhdessä erään matkustajan kanssa. Veneet kuitenkin kaatuivat myrskyssä, ja vain kolme matkustajaa pelastui veneillä.
Yksi laivan kolmesta pelastusveneestä jäi kaatuvan laivan alle ja toinen irtosi itsestään. Kolmannen veneistä irrotti päällikkö Saarinen yhdessä erään matkustajan kanssa. Veneet kuitenkin kaatuivat myrskyssä, ja vain kolme matkustajaa pelastui veneillä.


==Kurun haaksirikkoisten pelastustoimet==
Onnettomuuden huomasi ensimmäisenä ''Kurun'' perässä satamasta lähteneen ''Tarjanteen'' päällikkö Niilo Karimaa. ''Tarjanne'' pelasti 15 ihmistä uppoamispaikalta. Paikalle kiiruhtivat myös [[hinaaja]] ''Näsijärvi'', joka pelasti vedestä kolme henkeä, sekä kahden nuoren [[partio]]pojan Teuvo Vaissin ja Aarre Latvan<ref>[http://wiki.partio.net/Luettelo_Sankarimerkin_saaneista_partiolaisista Partio.net]</ref> ohjaama moottorivene ''Suunta'', joka pelasti kaksi henkeä. Pojat palkittiin tästä urotyöstä partiolaisten kultaisella sankarimerkillä ja hengenpelastusmitalilla.
Onnettomuuden huomasi ensimmäisenä ''Kurun'' perässä satamasta lähteneen ''Tarjanteen'' perämies, joka huusi päällikkö Niilo Karimaalle ”Kuru on kaatunut”. Kapteeni Karimaa komensi laivan täyteen vauhtiin ja kiiruhti kohti uppoavaa ''Kurua'', joka vielä makasi aallokossa kyljellään, pelastuneita matkustajia kyljelleen kavunneina. Monet ''Tarjanteen'' matkustajina olleet naishenkilöt pyörtyivät kuullessaan haaksirikkoisten avunhuudot. ''Tarjanteen'' ehdittyä ''Kurun'' luokse, ''Kuru'' oli jo vajonnut syvyyteen.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 14-15</ref>
[[Kuva:Tarjanteen_kapteeni_Niilo_Karimaa.jpg|thumb|left|200px|Tarjanteen kapteeni Niilo Karimaa]]


Monet ''Tarjanteen'' matkustajat olivat kauhun valtaamia ja eivät pystyneet osallistumaan
⚫
''Tarjanteen'' päällikkö Niilo Karimaa menetti pelastustöissä terveytensä.
pelastustöihin, kolme kansimiestä, lastiperämies ja neljä laivan miehistöön kuulunutta naista, sekä muutamat rohkeammat matkustajat heittivät köysiä vedessä kelluvia matkustajia kohti.


Kapteeni Karimaa ja luotsiperämies Leppänen pysyivät kaikenaikaa laivan ruorissa. <ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 15-17, 39</ref>
Onnettomuuden uhrien etsinnät lopetettiin 29. syyskuuta, jolloin kateissa oli yhä kuusi henkeä. Pelastuneita oli yhteensä 22.
[[Kuva:Mustanlahden_satama_1929.jpg|thumb|right200px|Levoton ihmisjoukko Mustanlahden satamalaiturilla Tampereella 7.9.1929.]]
''Kurun'' matkustajien avunhuudot kuuluivat Näsikallion takaisiin taloihin. Näsilinnan katolla
''Kurun'' matkaa katseli Hämeen museon johtaja Gabriel Engberg, joka ''Kurun'' kaaduttua, hälytti poliisin ja lehtimiehet paikalle.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 27</ref> Kun tieto onnettomuudesta levisi kaupungilla, väkeä alkoi kertymään runsaasti Mustanlahden satamaan ja Näsikalliolle, josta he katselivat kohti Siilinkaria. Poliisit ja palokunnan komennuskunta saapuivat satamaan, suuri yleisö vaati kovaäänisesti satamassa olevia laivoja lähtemään pelastustoimiin. Palomiehet komennettiin aallonmurtajalle ja rannoille, vastaanottamaan rantaan ajelehtivia pelastuneita. ''Tarjanteen'' sireenin kutsuessa apua väkijoukkojen vaatimukset koventuivat, pelättiin ''Tarjanteenkin'' uppoavan.


Poliisimestari selvitti satamassa olevia laivojen mahdollisuuksia osallistua pelastustöihin, useimmat laivoista olivat kuitenkin tarkoitukseen liian pieniä, Näsi-yhtiön suuremmat laivat ''Näsi I'' ja ''Näsi II'', olivat satamassa, mutta ''Näsi I'' koneisto oli poistettu korjauksen vuoksi ja ''Näsi II'' potkuriin oli takertunut köysi. Vain hinaaja ''Näsijärvi'' kelpasi pelastustöihin, mutta laivan kapteeni ja perämies olivat poissa ja höyrypannussa oli liian vähän painetta, jota alettiin välittömästi nostamaan. ''Näsijärvi'' laivaan etsittiin sopiva päällystö ja vapaaehtoisia pelastustoimiin.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 32-33</ref>
⚫
[[Kalevankankaan hautausmaa]]lle Tampereella pystytettiin vuonna 1930 Kirsti Liimataisen suunnittelema Kuru-laivan haaksirikon muistomerkki. Onnettomuuden 11-vuotispäivänä vuonna 1940 Mustanlahden sataman tuntumassa [[Näsinkallio]]lla paljastettiin toinen, [[Yrjö Liipola]]n suunnittelema muistomerkki. Onnettomuuden uhreista 38 on haudattu yhteishautaan [[Kuru]]n Tammikankaan hautausmaalle, jossa on myös onnettomuuden muistomerkki. Myös [[Ruoveden kirkko|Ruoveden kirkon]] hautausmaalle on paljastettu muistomerkki ''Kurun'' uppoamisessa menehtyneiden muistolle.
[[Kuva:Hinaaja_Nasijarvi_Kurun_pelastustoissa_1929.jpg|thumb|left|200px|Hinaaja Näsijarvi Kurun pelastustöissä 7.9.1929.]]
Hinaaja ''Näsijärvi'' lähti pelastustöihin tilapäisellä miehistöllä ja ilman päällikköä, vanhimman laivamiehen Lauri Nevasen johtamana, tilapäisinä apumiehinä olivat satamaviskaali Mäenpää ja liikemies J. A. Sulkava, mukana oli kolme laivamiestä Elo Mäkinen, Herman Kekola, Arvo Kivistö. Laivalla oli mukana myös tohtori Wass, joka antoi pelastettaville ensiavun. Hinaaja ''Näsijärvi'' veti perässään laivavenettä, jossa olivat J. A. Sulkava ja N. Saarinen, jotka pelastivat laivaveneeseen kolme ihmistä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 15-18</ref>

Hinaaja ''Näsijärven'' pelastaessa kahta pelastusveneessä ajelehtivaa ihmistä, ajautui laivan ohitse 10-15 metrin päässä tyhjän maitokannun ja pelastusvyön kannattelema vanha mies, jota ei kyetty pelastamaan.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 29-30</ref>

Pelastustöihin osallistui Purjehduspaviljongilta auttamaan tullut moottorivene ”Suunta”, jonka ohjaajina toimivat yhteiskoululainen Teuvo Vaissi ja lämmittäjä Aarne Latva, sekä pelastustehtävissä kauppias Kalle Kivinen ja johtaja Vilho Sjöblom. ''Suuntaan'' pelastettiin eräs nuori naishenkilö ja yritettiin pelastaa erästä vanhempaa naishenkilöä, joka sai otteen pelastusrenkaasta, mutta jota ei pystytty vetämään veneeseen, hänen kädessään kiinni pitämänsä ison matkalaukun vuoksi, lopulta nainen irrotti kätensä pelastusrenkaasta ja vajosi syvyyksiin. Seuraavaksi pelastettiin monttööri Varis, joka oli lauttojen ja pelastusrenkaiden varassa. Miestä joka oli takertunut aaltojen kuljettamiin tikapuihin, ei kyetty pelastamaan ''Suuntaan'', renkaan heiton epäonnistuttua, mutta hänet pelastettiin hetken päästä hinaaja ''Näsijärven'' perässä vedettävään laivaveneeseen.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 19-20, 29</ref> Kurun matkustajista saatiin pelastetuiksi vain 22 ihmistä, joista moottorivene ''Suuntaan'' pelastettiin 2 ihmistä, Hinaaja ''Näsijärveen'' 3 ihmistä ja ''Tarjanteeseen'' 15 ihmistä, kahden ihmisten ajauduttua rantaan.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 39</ref>

Pelastustöissä mukana olleet partiolaiset Teuvo Vaissi ja lämmittäjä Aarne Latva saivat 18. lokakuuta 1929 Suomen partiolaisten kultaisen sankarimerkin ja hengenpelastusmitalin.<ref>[http://wiki.partio.net/Luettelo_Sankarimerkin_saaneista_partiolaisista Partio.net]</ref>

Poliisit yrittivät lähteä pelastustöihin kolmella soutuveneellä, joista yksi murskaantui
aallonmurtajaan, jolloin yksi poliiseista vain täpärästi välttyi hukkumiselta, tämän jälkeen yrityksestä luovuttiin. Yksi Kuru laivan pelastusveneistä ajautui aallonmurtajalle, veneen reunoilla roikkui kolme ihmistä ja veneessä oli kaksi ihmistä. Yksi näistä ihmisistä kuoli aaltojen heittäessä hänet päin aallon murtajan kiviä, jolloin hänen päänsä murskautui, hänet saatiin kuolleena rannalle.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 33-34</ref>

Kaupungista riensi koko ajan lisää väkeä Mustalahden satamaan, osa saapui juosten ja osa autoilla. Kaupungin sairasautokin saapui paikalle. Tieto onnettomuudesta levisi naapuripitäjiin. Onnettomuudesta kerrottiin saman päivän aikana Berliinin ja Tukholman lehdissä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 34-35</ref>

⚫
''Tarjanteen'' päällikkö Niilo Karimaa menetti pelastustöissä terveytensä.

==Hukkuneiden nostaminen ja naaraus==
Kuru-laivan mukana hukkuneiden ihmisten nostamiseen ryhdyttiin vasta maanantaina 9.9.1929, laiva oli uponnut 15 metrin syvyyteen.
[[Kuva:Lansi-Teiskon_Kurulaivan_uhrien_yhteishautaus.jpg|thumb|right|200px|Länsi-Teiskon Kurulaivan uhrien yhteishautaus 1929.]]
Laivan läheisyydestä nostettiin 44 ruumista ylös, ruumiita kuljetettiin aluksi moottoriveneellä satamaan, mutta myöhemmin tuotiin paikalle lotja, johon ruumiit kerättiin. Kaupungin ruumishuoneelle ei mahtunut kuin 14 ruumista, muut vietiin Frenckellin tehtaan varastohuoneeseen.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 42</ref>
[[Kuva:Sukellus_Kurun_hylkyyn_1929.jpg|thumb|left|200px|Sukellus Kurun hylkyyn 1929, sukeltaja Kalle Raitanen.]]
Tiistaina oli yli 20 poliisia naaraamassa ja muutamia sukeltajia laivan läheisyydessä, tuolloin nostettiin 5 ruumista. Keskiviikkona nostettiin 29 ruumista, joista suurin osa oli Kurun välikannella. Torstaina löydettiin vielä 20 hukkunutta. Perjantaina 13 hukkunutta. Lauantaina 6 hukkunutta ja sunnuntaina 5. Maanantaina 3 ruumista. Keskiviikkona 1 ja torstaina 2 hukkunutta. Kaiken kaikkiaan löydettiin 118 ruumista.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 45</ref> Onnettomuuden uhrien etsinnät lopetettiin 29. syyskuuta, jolloin kateissa oli yhä kuusi henkeä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 47</ref> Pelastuneita oli yhteensä 22.
[[Kuva:Kurun_uhrien_hautaus_Tampereen_hautausmaalla.jpg|thumb|right|200px|Kurun uhrien hautaus Tampereen hautausmaalla 1929.]]
⚫
[[Kalevankankaan hautausmaa]]lle Tampereella pystytettiin vuonna 1930 Kirsti Liimataisen suunnittelema Kuru-laivan haaksirikon muistomerkki. Onnettomuuden 11-vuotispäivänä vuonna 1940 Mustanlahden sataman tuntumassa [[Näsikallio]]lla paljastettiin toinen, [[Yrjö Liipola]]n suunnittelema muistomerkki. Onnettomuuden uhreista 38 on haudattu yhteishautaan [[Kuru]]n Tammikankaan hautausmaalle, jossa on myös onnettomuuden muistomerkki. Myös [[Ruoveden kirkko|Ruoveden kirkon]] hautausmaalle on paljastettu muistomerkki ''Kurun'' uppoamisessa menehtyneiden muistolle.
[[Kuva:Kurun_vanha_kirkkoherra_siunaa_Kurun_uhreja.jpg|thumb|left|200px|Kurun vanha kirkkoherra siunaa Kurun uhreja 1929.]]


== Nosto ja kunnostus ==
== Nosto ja kunnostus ==
Sunnuntaina 22.9.1929 ''Kurun'' runko nostettiin pohjasta ylös ja hinattiin lotjien avulla Lapinniemen rantaan, jossa se nostettiin pintaan. ''Kuru'' tuotiin vanhalle paikalleen Mustalahden satamaan 3.10.1929.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 47</ref>

Näsijärven pohjasta nostettu ''Kuru'' teki ensimmäisen matkansa torstaina 14. lokakuuta 1929.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 47</ref>

[[Tiedosto:Kuru-1.jpg|thumb|Höyrylaiva Kurun runko Visuvedellä syyskuussa 2010.]]
[[Tiedosto:Kuru-1.jpg|thumb|Höyrylaiva Kurun runko Visuvedellä syyskuussa 2010.]]
''Kuru'' nostettiin uppoamisen jälkeen 3. lokakuuta Näsijärven pohjasta, yläkannet purettiin ja laiva palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Se jatkoi liikennöintiä korjattuna ja muutettuna 14. marraskuuta. ''Kuru'' lopetti liikennöintinsä vuonna 1938. Alus muutettiin [[proomu]]ksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parisenkymmentä vuotta.
''Kuru'' lopetti liikennöintinsä vuonna 1938. Alus muutettiin [[proomu]]ksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parisenkymmentä vuotta.


''Kurun'' runko on edelleen reitin varrella ”raatona” maalle nostettuna<ref name="pp" />.
''Kurun'' runko on edelleen reitin varrella ”raatona” maalle nostettuna<ref name="pp" />.
Rivi 38: Rivi 80:
Onnettomuuden aikana ''Kurun'' painopiste oli entistä ylempänä, kun sen kansirakennelmia oli korotettu kysymättä suunnittelijan tai asiantuntijan neuvoa. Se ei kuitenkaan ollut keskeinen syy uppoamiseen. Laivan keulakannen reelinki oli vuotta aiemmin muutettu umpinaiseksi, eikä siinä ollut valuma-aukkoja, joista vesi olisi päässyt poistumaan. Lisäksi kapteeni käski pysäyttää koneet, mikä valuma-aukkojen puutteen ohella on todettu pääsyyksi onnettomuuteen.<ref name="pp" />.
Onnettomuuden aikana ''Kurun'' painopiste oli entistä ylempänä, kun sen kansirakennelmia oli korotettu kysymättä suunnittelijan tai asiantuntijan neuvoa. Se ei kuitenkaan ollut keskeinen syy uppoamiseen. Laivan keulakannen reelinki oli vuotta aiemmin muutettu umpinaiseksi, eikä siinä ollut valuma-aukkoja, joista vesi olisi päässyt poistumaan. Lisäksi kapteeni käski pysäyttää koneet, mikä valuma-aukkojen puutteen ohella on todettu pääsyyksi onnettomuuteen.<ref name="pp" />.


Onnettomuuden syiden tutkijat huomauttivat välikannen etuovien olevan sisäänpäin aukenevia, jonka vuoksi keulakannelle päässyt vesi pääsi valumaan laivan sisäosiin.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 38</ref>
==Lähteet==

⚫
{{Viitteet}}
==Lähdekirjat==
⚫
*Orvo Kärkönen: ''Näsijärven murhenäytelmä 7.IX.1929'', Otto Andersinin kustannusliike, 1929

⚫
==Viitteet==
{{viitteet|sarakkeet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat|Kuru (ship, 1915)}}
{{commonscat|Kuru (ship, 1915)}}
⚫
*Orvo Kärkönen, Näsijärven murhenäytelmä 7.IX.1929, Otto Andersinin kustannusliike, 1929.
*[http://www.tampereenhistoria.fi/Kuru/Kuru.html Tampereen historia -sivuston artikkeli, sisältää lähteitä]
*[http://www.tampereenhistoria.fi/Kuru/Kuru.html Tampereen historia -sivuston artikkeli, sisältää lähteitä]
*[http://www.uta.fi/koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru3a.htm Koskesta Voimaa: artikkelikokoelma, sisältää lähteitä]
*[http://www.uta.fi/koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru3a.htm Koskesta Voimaa: artikkelikokoelma, sisältää lähteitä]

Versio 5. lokakuuta 2014 kello 14.22

HL Kuru ennen onnettomuuttaan.

Höyrylaiva Kuru oli suomalainen sisävesilaiva, joka upposi Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929. Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus.

Alus

Kuru rakennettiin Tampereella Sommers, af Hällström & Waldensin konepajalla vuonna 1915 liikennöimään Näsijärvellä.[1] Ensimmäisen maailmansodan aikaan alus oli pakko-otettuna Satakunnan laivastossa, joka oli Venäjän merivoimien joukko-osasto Näsijärvellä. Alkujaan kaksikerroksisen Kurun kansirakennelmat uusittiin vuonna Varkauden konepajalla 1928 kolmikerroksisiksi. Aluksen pituus oli 30,48 metriä, leveys 5,58 metriä, matkustajapaikkoja oli 214 ja siinä oli 355-hevosvoimainen höyrykone[2].

Uppoaminen

Kuru-laivan kapteeni Onni Saarinen

Uppoamattomaksi mainostetun[2] Kurun uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyneiden lukumääräksi on yleisimmin esitetty 138 henkeä, mutta Kurun kunnan historian kirjoittanut Erkki Laitinen on hukkuneiden ja kadonneiden luetteloiden läpikäynnin jälkeen päätynyt siihen, että uhrien lukumäärä olisi 136.[3]

Kuru lähti Mustanlahden satamasta kello 15.15 huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 boforia (17–20 m/s), puuskissa jopa hirmumyrskyn voimakkuuksia.[4] Lähtöpäätöksen teki aluksen päällikkö Onni Saarinen. Kurun edellä satamasta lähti HL Ylöjärvi, ja satamaan oli juuri onnellisesti saapunut HL Ruovesi. Ylöjärvi ja Ruovesi olivat Kurua pienempiä aluksia. Viisi minuuttia Kurun jälkeen satamasta lähti HL Tarjanne.[2][5]

Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö.[6]

Laiva lähti aikataulunsa mukaan klo 15:15 kohti Kurua puskien vastatuuleen Näsijärven selällä. Suurin osa matkustajista oli laivan sisäosissa, välikannella ja alasalongeissa. Alkumatka Aallonmurtajalle, n. 100 metriä satamasta, sujui hyvin.[7]

Matkustajia saattaneet ihmiset katselivat laivan matkan edistymistä satamalaiturilta ja Näsikalliolta.[8]

Alus alkoi keikkua pituussuuntaisesti voimakkaassa vasta-aallokossa, ja kun aallot alkoivat lyödä vettä kannelle, vauhtia hiljennettiin. Kuru oli tuntemattomasta syystä kallistunut hiukan vasemmalle. [9]

Aluksen ehdittyä Siilinkarin luokse se joutui ristiaallokkoon, ja laivalta huomattiin kolme suurta hyökyaaltoa. Silminnäkijät kuvasivat niitä suurimmiksi koskaan näkemistään.[10]

Päällikkö Saarinen käski pysäyttämään koneen ensimmäisen aallon iskiessä Kurun keulaan. Aalto täytti keulakannen vedellä ja painoi keulan syvemmälle. Kun toinen aalto iski, se rikkoi matkustajatilan ovet ja vesi tulvi sisään laivan runkoon. Laiva kallistui vasemmalle, ja kun vesimassat vyöryivät vasemmalle laidalle kolmannen hyökyaallon iskiessä, Kuru kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen, laivan hätäsignaalit kutsuivat apua, n. 40 matkustajaa odotti laivan kyljelle kavunneina pelastajia, minkä jälkeen laiva upposi nopeasti.[11]

Yksi laivan kolmesta pelastusveneestä jäi kaatuvan laivan alle ja toinen irtosi itsestään. Kolmannen veneistä irrotti päällikkö Saarinen yhdessä erään matkustajan kanssa. Veneet kuitenkin kaatuivat myrskyssä, ja vain kolme matkustajaa pelastui veneillä.

Kurun haaksirikkoisten pelastustoimet

Onnettomuuden huomasi ensimmäisenä Kurun perässä satamasta lähteneen Tarjanteen perämies, joka huusi päällikkö Niilo Karimaalle ”Kuru on kaatunut”. Kapteeni Karimaa komensi laivan täyteen vauhtiin ja kiiruhti kohti uppoavaa Kurua, joka vielä makasi aallokossa kyljellään, pelastuneita matkustajia kyljelleen kavunneina. Monet Tarjanteen matkustajina olleet naishenkilöt pyörtyivät kuullessaan haaksirikkoisten avunhuudot. Tarjanteen ehdittyä Kurun luokse, Kuru oli jo vajonnut syvyyteen.[12]

Tarjanteen kapteeni Niilo Karimaa

Monet Tarjanteen matkustajat olivat kauhun valtaamia ja eivät pystyneet osallistumaan pelastustöihin, kolme kansimiestä, lastiperämies ja neljä laivan miehistöön kuulunutta naista, sekä muutamat rohkeammat matkustajat heittivät köysiä vedessä kelluvia matkustajia kohti.

Kapteeni Karimaa ja luotsiperämies Leppänen pysyivät kaikenaikaa laivan ruorissa. [13]

Levoton ihmisjoukko Mustanlahden satamalaiturilla Tampereella 7.9.1929.

Kurun matkustajien avunhuudot kuuluivat Näsikallion takaisiin taloihin. Näsilinnan katolla Kurun matkaa katseli Hämeen museon johtaja Gabriel Engberg, joka Kurun kaaduttua, hälytti poliisin ja lehtimiehet paikalle.[14] Kun tieto onnettomuudesta levisi kaupungilla, väkeä alkoi kertymään runsaasti Mustanlahden satamaan ja Näsikalliolle, josta he katselivat kohti Siilinkaria. Poliisit ja palokunnan komennuskunta saapuivat satamaan, suuri yleisö vaati kovaäänisesti satamassa olevia laivoja lähtemään pelastustoimiin. Palomiehet komennettiin aallonmurtajalle ja rannoille, vastaanottamaan rantaan ajelehtivia pelastuneita. Tarjanteen sireenin kutsuessa apua väkijoukkojen vaatimukset koventuivat, pelättiin Tarjanteenkin uppoavan.

Poliisimestari selvitti satamassa olevia laivojen mahdollisuuksia osallistua pelastustöihin, useimmat laivoista olivat kuitenkin tarkoitukseen liian pieniä, Näsi-yhtiön suuremmat laivat Näsi I ja Näsi II, olivat satamassa, mutta Näsi I koneisto oli poistettu korjauksen vuoksi ja Näsi II potkuriin oli takertunut köysi. Vain hinaaja Näsijärvi kelpasi pelastustöihin, mutta laivan kapteeni ja perämies olivat poissa ja höyrypannussa oli liian vähän painetta, jota alettiin välittömästi nostamaan. Näsijärvi laivaan etsittiin sopiva päällystö ja vapaaehtoisia pelastustoimiin.[15]

Hinaaja Näsijarvi Kurun pelastustöissä 7.9.1929.

Hinaaja Näsijärvi lähti pelastustöihin tilapäisellä miehistöllä ja ilman päällikköä, vanhimman laivamiehen Lauri Nevasen johtamana, tilapäisinä apumiehinä olivat satamaviskaali Mäenpää ja liikemies J. A. Sulkava, mukana oli kolme laivamiestä Elo Mäkinen, Herman Kekola, Arvo Kivistö. Laivalla oli mukana myös tohtori Wass, joka antoi pelastettaville ensiavun. Hinaaja Näsijärvi veti perässään laivavenettä, jossa olivat J. A. Sulkava ja N. Saarinen, jotka pelastivat laivaveneeseen kolme ihmistä.[16]

Hinaaja Näsijärven pelastaessa kahta pelastusveneessä ajelehtivaa ihmistä, ajautui laivan ohitse 10-15 metrin päässä tyhjän maitokannun ja pelastusvyön kannattelema vanha mies, jota ei kyetty pelastamaan.[17]

Pelastustöihin osallistui Purjehduspaviljongilta auttamaan tullut moottorivene ”Suunta”, jonka ohjaajina toimivat yhteiskoululainen Teuvo Vaissi ja lämmittäjä Aarne Latva, sekä pelastustehtävissä kauppias Kalle Kivinen ja johtaja Vilho Sjöblom. Suuntaan pelastettiin eräs nuori naishenkilö ja yritettiin pelastaa erästä vanhempaa naishenkilöä, joka sai otteen pelastusrenkaasta, mutta jota ei pystytty vetämään veneeseen, hänen kädessään kiinni pitämänsä ison matkalaukun vuoksi, lopulta nainen irrotti kätensä pelastusrenkaasta ja vajosi syvyyksiin. Seuraavaksi pelastettiin monttööri Varis, joka oli lauttojen ja pelastusrenkaiden varassa. Miestä joka oli takertunut aaltojen kuljettamiin tikapuihin, ei kyetty pelastamaan Suuntaan, renkaan heiton epäonnistuttua, mutta hänet pelastettiin hetken päästä hinaaja Näsijärven perässä vedettävään laivaveneeseen.[18] Kurun matkustajista saatiin pelastetuiksi vain 22 ihmistä, joista moottorivene Suuntaan pelastettiin 2 ihmistä, Hinaaja Näsijärveen 3 ihmistä ja Tarjanteeseen 15 ihmistä, kahden ihmisten ajauduttua rantaan.[19]

Pelastustöissä mukana olleet partiolaiset Teuvo Vaissi ja lämmittäjä Aarne Latva saivat 18. lokakuuta 1929 Suomen partiolaisten kultaisen sankarimerkin ja hengenpelastusmitalin.[20]

Poliisit yrittivät lähteä pelastustöihin kolmella soutuveneellä, joista yksi murskaantui aallonmurtajaan, jolloin yksi poliiseista vain täpärästi välttyi hukkumiselta, tämän jälkeen yrityksestä luovuttiin. Yksi Kuru laivan pelastusveneistä ajautui aallonmurtajalle, veneen reunoilla roikkui kolme ihmistä ja veneessä oli kaksi ihmistä. Yksi näistä ihmisistä kuoli aaltojen heittäessä hänet päin aallon murtajan kiviä, jolloin hänen päänsä murskautui, hänet saatiin kuolleena rannalle.[21]

Kaupungista riensi koko ajan lisää väkeä Mustalahden satamaan, osa saapui juosten ja osa autoilla. Kaupungin sairasautokin saapui paikalle. Tieto onnettomuudesta levisi naapuripitäjiin. Onnettomuudesta kerrottiin saman päivän aikana Berliinin ja Tukholman lehdissä.[22]

Tarjanteen päällikkö Niilo Karimaa menetti pelastustöissä terveytensä.

Hukkuneiden nostaminen ja naaraus

Kuru-laivan mukana hukkuneiden ihmisten nostamiseen ryhdyttiin vasta maanantaina 9.9.1929, laiva oli uponnut 15 metrin syvyyteen.

Länsi-Teiskon Kurulaivan uhrien yhteishautaus 1929.

Laivan läheisyydestä nostettiin 44 ruumista ylös, ruumiita kuljetettiin aluksi moottoriveneellä satamaan, mutta myöhemmin tuotiin paikalle lotja, johon ruumiit kerättiin. Kaupungin ruumishuoneelle ei mahtunut kuin 14 ruumista, muut vietiin Frenckellin tehtaan varastohuoneeseen.[23]

Sukellus Kurun hylkyyn 1929, sukeltaja Kalle Raitanen.

Tiistaina oli yli 20 poliisia naaraamassa ja muutamia sukeltajia laivan läheisyydessä, tuolloin nostettiin 5 ruumista. Keskiviikkona nostettiin 29 ruumista, joista suurin osa oli Kurun välikannella. Torstaina löydettiin vielä 20 hukkunutta. Perjantaina 13 hukkunutta. Lauantaina 6 hukkunutta ja sunnuntaina 5. Maanantaina 3 ruumista. Keskiviikkona 1 ja torstaina 2 hukkunutta. Kaiken kaikkiaan löydettiin 118 ruumista.[24] Onnettomuuden uhrien etsinnät lopetettiin 29. syyskuuta, jolloin kateissa oli yhä kuusi henkeä.[25] Pelastuneita oli yhteensä 22.

Kurun uhrien hautaus Tampereen hautausmaalla 1929.

Kalevankankaan hautausmaalle Tampereella pystytettiin vuonna 1930 Kirsti Liimataisen suunnittelema Kuru-laivan haaksirikon muistomerkki. Onnettomuuden 11-vuotispäivänä vuonna 1940 Mustanlahden sataman tuntumassa Näsikalliolla paljastettiin toinen, Yrjö Liipolan suunnittelema muistomerkki. Onnettomuuden uhreista 38 on haudattu yhteishautaan Kurun Tammikankaan hautausmaalle, jossa on myös onnettomuuden muistomerkki. Myös Ruoveden kirkon hautausmaalle on paljastettu muistomerkki Kurun uppoamisessa menehtyneiden muistolle.

Kurun vanha kirkkoherra siunaa Kurun uhreja 1929.

Nosto ja kunnostus

Sunnuntaina 22.9.1929 Kurun runko nostettiin pohjasta ylös ja hinattiin lotjien avulla Lapinniemen rantaan, jossa se nostettiin pintaan. Kuru tuotiin vanhalle paikalleen Mustalahden satamaan 3.10.1929.[26]

Näsijärven pohjasta nostettu Kuru teki ensimmäisen matkansa torstaina 14. lokakuuta 1929.[27]

Höyrylaiva Kurun runko Visuvedellä syyskuussa 2010.

Kuru lopetti liikennöintinsä vuonna 1938. Alus muutettiin proomuksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parisenkymmentä vuotta.

Kurun runko on edelleen reitin varrella ”raatona” maalle nostettuna[2].

Höyrykone

Kun laiva oli muutettu proomuksi, niin sen höyrykone myytiin Turengin sahalle voimanlähteeksi. Sieltä sen tie kulki 1940-luvulla Länkipohjan sahalle ja 1960-luvulla Alavuden puunjalostustehtaalle. Alavudelta höyrykone lahjoitettiin Tampereen museoille vuonna 1992. Höyrykone kunnostettiin ja asetettiin näytteille Mustanlahden satamaan vuonna 2013.[28]

Onnettomuuden syyt

Onnettomuuden aikana Kurun painopiste oli entistä ylempänä, kun sen kansirakennelmia oli korotettu kysymättä suunnittelijan tai asiantuntijan neuvoa. Se ei kuitenkaan ollut keskeinen syy uppoamiseen. Laivan keulakannen reelinki oli vuotta aiemmin muutettu umpinaiseksi, eikä siinä ollut valuma-aukkoja, joista vesi olisi päässyt poistumaan. Lisäksi kapteeni käski pysäyttää koneet, mikä valuma-aukkojen puutteen ohella on todettu pääsyyksi onnettomuuteen.[2].

Onnettomuuden syiden tutkijat huomauttivat välikannen etuovien olevan sisäänpäin aukenevia, jonka vuoksi keulakannelle päässyt vesi pääsi valumaan laivan sisäosiin.[29]

Lähdekirjat

  • Orvo Kärkönen: Näsijärven murhenäytelmä 7.IX.1929, Otto Andersinin kustannusliike, 1929

Viitteet

  1. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 38
  2. ↑ a b c d e Pöntinen, Petri: Veden paino. Suomen kuvalehti, 4.9.2009, nro 36, s. 34–42.
  3. ↑ Laitinen, Erkki (1992). Kurun historia 1919–1985. Vanhan Ruoveden historia III:52. Kurun kunta. s. 272.
  4. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 9
  5. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 10-11
  6. ↑ Jouni Keskinen: Kuru-laivan onnettomuus 7.9.1929 uta.fi. Viitattu 3.10.2010.
  7. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 12
  8. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 12-13
  9. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 37
  10. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 13
  11. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 13
  12. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 14-15
  13. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 15-17, 39
  14. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 27
  15. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 32-33
  16. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 15-18
  17. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 29-30
  18. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 19-20, 29
  19. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 39
  20. ↑ Partio.net
  21. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 33-34
  22. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 34-35
  23. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 42
  24. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 45
  25. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 47
  26. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 47
  27. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 47
  28. ↑ Tuomas Macgilleon: Nässyn Titanicin mylly palasi. Aamulehti Moro, 4.7.2013, s. 12.
  29. ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 38

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HL Kuru.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=HL_Kuru&oldid=14353366”