Boforiasteikko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Bofori” ohjaa tänne. Bofori on myös televisiosarja.

Boforiasteikolla (eli Beaufortin asteikolla) kuvataan tuulen vaikutuksia. Asteikko soveltuu tuulen nopeuden silmämääräiseen arviointiin.

Boforiasteikon kehitti irlantilainen Francis Beaufort vuonna 1805 toimiessaan Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimien palveluksessa. Hänen työnsä perustui samantapaisiin mutta paljon epätarkemmin määriteltyihin varhaisempiin arviointiasteikkoihin, ja hänen versiotaan kehiteltiin myöhemmin edelleen.

Boforiasteikolla tuulen voimakkuutta ilmaistiin alun perin kokonaisluvuilla 0–12, missä jokaista lukua vastaa myös tuulen voimakkuutta sanallisesti kuvaileva nimitys.[1][2] Toisen maailmansodan jälkeen asteikkoa jatkettiin kansainvälisellä sopimuksella lukuun 17 saakka, mutta näille erittäin voimakkaille tuulille, joita esiintyy etupäässä ylemmässä troposfäärissä, ei otettu käyttöön eri nimityksiä.[2]

Yhteispohjoismaisen päätöksen mukaisesti Ilmatieteen laitos luopui boforiasteikon käytöstä ja alkoi 1. toukokuuta 1976 lähtien merisäätiedotuksissa ilmoittaa tuulen nopeuden metreinä sekunnissa.[3][4] Boforiasteikkoon vanhastaan liittyneistä erivahvuisten tuulien nimityksistäkin on nykyisin enää vain osa käytössä, kuten jäljempänä oleva taulukko osoittaa.

Boforiasteikko
Boforia Vanha nimitys[1][2][5] Nykyinen nimitys[6] Tuulen nopeus m/s Vaikutus maalla Vaikutus merellä
00 Tyyni Tyyni < 0,2 Savu nousee pystysuoraan.[7] Peilityyni meri.
01 Hiljainen tuuli Heikko tuuli 0,3–1,5 Tuulen suunnan huomaa savun liikkeestä, mutta tuuliviiri ei käänny. Meren pinnassa pieniä kareita.
02 Heikko tuuli 1,6–3,3 Tuuli tuntuu iholla; puiden lehdet kahisevat; tuuliviiri kääntyy. Pieniä, lyhyitä, selviä aaltoja, jotka eivät murru.
03 Heikonlainen tuuli Kohtalainen tuuli 3,4–5,4 Puiden lehdet ja lehvät havisevat; kevyt lippu suoristuu. Aallonharjat alkavat murtua; silloin tällöin läpinäkyvää vaahtoa aallon harjalla.
04 Kohtalainen tuuli 5,5–7,9 Maasta nousee pölyä ja irrallisia papereita; pienet oksat liikkuvat. Pitkähköjä aaltoja, joiden harjalla valkoista vaahtoa.
05 Navakka tuuli Navakka tuuli 8,0–10,7 Pienet lehtipuut heiluvat. Aallonharjat kauttaaltaan valkoisina vaahtopäinä; meri kohisee jatkuvasti.
06 Kova tuuli 10,8–13,8 Suuret oksat heiluvat; puhelinlangoissa suhisee; sateenvarjoa vaikea pidellä. Aaltojen vaahto leviää; meri kohisee kumeasti.
07 Luja tuuli Kova tuuli 13,9–17,1 Puut heiluvat; on vaikea kulkea vasten tuulta. Aaltojen huiput murtuvat, vaahto järjestyy tuulen suuntaisiksi juoviksi, kohina kuuluu kauas.
08 Myrskyinen tuuli 17,2–20,7 Puiden oksat katkeilevat; ulkona liikkuminen vaikeaa. Aallot pitkiä ja verraten korkeita, vaahto tiheinä tuulen suuntaisina juovina.
09 Myrsky Myrsky 20,8–24,4 Rakennuksiin aiheutuu pieniä vaurioita (kattotiilet ja savupiippujen hatut irtoavat) Aallot korkeita ja niiden pärske huonontaa hiukan näkyvyyttä; meri pauhaa.
10 Kova myrsky 24,5–28,4 Puut irtoavat juurineen, Rakennuksille aiheutuu huomattavaa vahinkoa. Merenpinta valkoisena vaahdosta; pauhu kovaa ja puuskittaista; pärske huonontaa näkyvyyttä.
11 Ankara myrsky 28,5–32,6 Metsää kaatuu; rakennukset siirtyilevät (erittäin harvoin sisämaassa). Näköpiirissä olleet laivat katoavat aaltovuorten taakse; koko merenpinta valkoisena.
12 Hirmumyrsky Hirmumyrsky 32,7–36,9 Perinpohjaista tuhoa. Koko merenpinta valkoisena, näkyvyys erittäin huono.
13 37,0–41,4 Tavataan vain vapaassa ilmakehässä sekä poikkeuksellisesti rajuissa pyörre- ja hirmumyrskyissä maanpinnalla[1]
14 41,5–46,1
15 46,2–50,9
16 51,0–56,0
17 ≥56,1
11 boforin tuuli.

Suomessa hyvin harvoin tavattavia hirmumyrskytuulia kuvataan usein Saffirin-Simpsonin hurrikaaniasteikkoa käyttäen, vaikka virallisesti sitä käytetään vain hurrikaanien yhteydessä.

Boforiasteikkoa on myöhemmin laajennettu vieläkin voimakkaampiin tuuliin: tässä asteikossa voimakkaimmat hurrikaanien tuulet ovat olleet luokkaa 23 ja voimakkaimmat tornadot ovat olleet luokkaa 29. Jatkuva boforiasteikko saadaan kaavasta , jossa n on boforilukema ja V = 0,8365 m/s (tuulen nopeus). Tämä ei kaikilta osin pidä yhtä julkaistujen taulukoiden kanssa. Käytännössä kaikki yli 12 boforin tuulet haittaavat ihmistoimintaa niin paljon, että laajennuksen tarkoituksenmukaisuus on kyseenalainen.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c ”Tuuliasteikot”, Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv–Öö), s. 4344–4346. Otava, 1974. ISBN 051-1-01521-4.
  2. a b c Yrjö Karilas: ”Ilmatiede, Tuulesta”, Pikku jättiläinen (19. painos), s. 705. WSOY, 1964.
  3. Juhani Kakkuri: ”Maapallon kaasukehä/Tuuli”, Planeetta Maa, s. 150-151. Helsinki: Ursa, 1991. ISBN 951 9269-56-8. suomi
  4. Navigator 1976:4 s.32
  5. Boforiasteikko Jussilanet.com. Viitattu 22.10.2018.
  6. Juhani Rinne, Jarmo Koistinen, Elena Saltikoff: ”Tuuli”, Suomalainen sääkirja: etanasta El Niñoon, s. 85. Yhtyneet kuvalehdet, 1998. ISBN 951-9435-93-X.
  7. Artturi Similä. Toivo Vuorela, Artturi Similän sääkirja, WSOY Porvoo 1981, ISBN 951-0-09848-5, sivu 44-45