Ero sivun ”Vieno Kekkonen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
}} |
}} |
||
[[File:Vieno kekkonen.jpg|thumb|Vieno Kekkonen bokissaan vuonna 1960]] |
[[File:Vieno kekkonen.jpg|thumb|Vieno Kekkonen bokissaan vuonna 1960]] |
||
'''Vieno Kekkonen-Sauri''' (s. [[6. syyskuuta]] [[1934]] [[Karttula]]) on suomalainen iskelmälaulaja. Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluvat käännösiskelmät "[[Texasin keltaruusu|Preerian keltainen ruusu]]" (Yellow rose of Texas, [[1955]]), "[[Sateenkaaren tuolla puolen]]" (Over the Rainbow, [[1956]]), "Sävel rakkauden" ([[1957]]), "Hiljaa virtaa joki" ([[1959]]), "Ei koskaan sunnuntaisin" ([[1960]]), "[[Kesäyö]]" (Summertime, [[1960]]) ja "Ensimmäinen rakkaus" ([[1962]]). Tehtyään aluksi parikymmentä levytystä [[Fazer Finnlevy|Fazer]]-levy-yhtiölle Vieno Kekkonen siirtyi [[Scandia]]lle. <ref> Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman: ''Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille'', s. 201. Helsinki: Tammi, 2004. </ref> |
'''Vieno Kekkonen-Sauri''' (s. [[6. syyskuuta]] [[1934]] [[Karttula]]) on suomalainen iskelmälaulaja. Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluvat käännösiskelmät "[[Texasin keltaruusu|Preerian keltainen ruusu]]" (Yellow rose of Texas, [[1955]]), "[[Sateenkaaren tuolla puolen]]" (Over the Rainbow, [[1956]]), "Sävel rakkauden" ([[1957]]), "Hiljaa virtaa joki" ([[1959]]), "Ei koskaan sunnuntaisin" ([[1960]]), "[[Kesäyö]]" (Summertime, [[1960]]) ja "Ensimmäinen rakkaus" ([[1962]]). Tehtyään aluksi parikymmentä levytystä [[Fazer Finnlevy|Fazer]]-levy-yhtiölle Vieno Kekkonen siirtyi [[Scandia]]lle. <ref> Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman: ''Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille'', s. 201. Helsinki: Tammi, 2004. </ref> Lopullisen läpimurtonsa hän teki [[Sauvo Puhtila|Saukin]] suomeksi sanoittamalla kappaleella "Ei koskaan sunnuntaisin".<ref name="rautiainen"> Reima Rautiainen: ''Iskelmätaivaan ikitähti laulaa mielikseen''. Aamulehti 6. syyskuuta 2014, s. B8.</ref> |
||
Alun perin Vieno Kekkonen valmistui näyttelijäksi Teatterikoulusta vuonna 1956 ja ehti näytellä vuoden verran [[Lahden kaupunginteatteri]]ssa<ref name="Virkkunen">{{Kirjaviite | Tekijä = Virkkunen, Urpo (toim.) | Nimeke = Kuka on kuka TV:ssä| Suomentaja = | Vuosi = 1970| Luku = | Sivu = | |
Alun perin Vieno Kekkonen valmistui näyttelijäksi Teatterikoulusta vuonna 1956 ja ehti näytellä vuoden verran [[Lahden kaupunginteatteri]]ssa<ref name="Virkkunen">{{Kirjaviite | Tekijä = Virkkunen, Urpo (toim.) | Nimeke = Kuka on kuka TV:ssä| Suomentaja = | Vuosi = 1970| Luku = | Sivu = | |
||
Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | |
Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | |
||
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. Samalla Teatterikoulun kurssilla Kekkosen kanssa opiskelivat muiden muassa [[Heidi Krohn]], [[Tea Ista]] ja [[Ritva Valkama]].<ref name=" |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. Samalla Teatterikoulun kurssilla Kekkosen kanssa opiskelivat muiden muassa [[Heidi Krohn]], [[Tea Ista]] ja [[Ritva Valkama]].<ref name="rautiainen"/> Hän on esiintynyt näyttelijänä mm. [[Matti Kassila]]n elokuvissa [[Hilman päivät]], jossa hän esitti apteekkineidin roolin sekä [[Isän vanha ja uusi]] arkkitehti Pekanpään tyttären ystävättären Tuulan roolin. |
||
Vieno Kekkonen antautui kuitenkin musiikin vietäväksi ja on tehnyt pitkän uran iskelmälaulajana. Viihdeuraansa samoihin aikoihin aloitellut [[Spede Pasanen]] suositteli Kekkoselle osallistumista Fazer-levy-yhtiön koelaulutilaisuuteen, jossa tuotantopäällikkö [[Toivo Kärki]] mieltyi kokelaan ääneen.<ref name=" |
Vieno Kekkonen antautui kuitenkin musiikin vietäväksi ja on tehnyt pitkän uran iskelmälaulajana. Viihdeuraansa samoihin aikoihin aloitellut [[Spede Pasanen]] suositteli Kekkoselle osallistumista Fazer-levy-yhtiön koelaulutilaisuuteen, jossa tuotantopäällikkö [[Toivo Kärki]] mieltyi kokelaan ääneen.<ref name="rautiainen"/> 1960-luvulla hän esiintyi mm. [[Jaakko Salo]]n ja [[Erkki Valaste]]en orkesterien solistina<ref name="Virkkunen" />. |
||
1990-luvun lopulla hän esiintyi 1950-luvun laulajatähdistä muodostetussa laulutriossa, jonka muita jäseniä olivat [[Brita Koivunen]] ja [[Pirkko Mannola]]. Koivusen vetäydyttyä aktiiviuralta hänet korvasi triossa v. [[2005]] [[Marjatta Leppänen]]. |
1990-luvun lopulla hän esiintyi 1950-luvun laulajatähdistä muodostetussa laulutriossa, jonka muita jäseniä olivat [[Brita Koivunen]] ja [[Pirkko Mannola]]. Koivusen vetäydyttyä aktiiviuralta hänet korvasi triossa v. [[2005]] [[Marjatta Leppänen]]. |
||
Versio 6. syyskuuta 2014 kello 10.25
| Vieno Kekkonen | |
|---|---|
[[Tiedosto: |250px|]] |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. syyskuuta 1934 Karttula |
| Ammatti | Muusikko |
| Muusikko | |
| Laulukielet |
suomi englanti |
| Aktiivisena | 1950-luku– |
| Tyylilajit | iskelmä |
| Soittimet | laulu |
| Levy-yhtiöt | Warner Music Finland |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vieno Kekkonen-Sauri (s. 6. syyskuuta 1934 Karttula) on suomalainen iskelmälaulaja. Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluvat käännösiskelmät "Preerian keltainen ruusu" (Yellow rose of Texas, 1955), "Sateenkaaren tuolla puolen" (Over the Rainbow, 1956), "Sävel rakkauden" (1957), "Hiljaa virtaa joki" (1959), "Ei koskaan sunnuntaisin" (1960), "Kesäyö" (Summertime, 1960) ja "Ensimmäinen rakkaus" (1962). Tehtyään aluksi parikymmentä levytystä Fazer-levy-yhtiölle Vieno Kekkonen siirtyi Scandialle. [1] Lopullisen läpimurtonsa hän teki Saukin suomeksi sanoittamalla kappaleella "Ei koskaan sunnuntaisin".[2]
Alun perin Vieno Kekkonen valmistui näyttelijäksi Teatterikoulusta vuonna 1956 ja ehti näytellä vuoden verran Lahden kaupunginteatterissa[3]. Samalla Teatterikoulun kurssilla Kekkosen kanssa opiskelivat muiden muassa Heidi Krohn, Tea Ista ja Ritva Valkama.[2] Hän on esiintynyt näyttelijänä mm. Matti Kassilan elokuvissa Hilman päivät, jossa hän esitti apteekkineidin roolin sekä Isän vanha ja uusi arkkitehti Pekanpään tyttären ystävättären Tuulan roolin.
Vieno Kekkonen antautui kuitenkin musiikin vietäväksi ja on tehnyt pitkän uran iskelmälaulajana. Viihdeuraansa samoihin aikoihin aloitellut Spede Pasanen suositteli Kekkoselle osallistumista Fazer-levy-yhtiön koelaulutilaisuuteen, jossa tuotantopäällikkö Toivo Kärki mieltyi kokelaan ääneen.[2] 1960-luvulla hän esiintyi mm. Jaakko Salon ja Erkki Valasteen orkesterien solistina[3].
1990-luvun lopulla hän esiintyi 1950-luvun laulajatähdistä muodostetussa laulutriossa, jonka muita jäseniä olivat Brita Koivunen ja Pirkko Mannola. Koivusen vetäydyttyä aktiiviuralta hänet korvasi triossa v. 2005 Marjatta Leppänen.
Vieno Kekkonen on aviossa Sanoma Magazines Finlandin entisen kustannusjohtajan, Eero Saurin kanssa ja heillä on kaksi tytärtä. Eero Saurin jäätyä eläkkeelle, he muuttivat Helsingistä Pohjois-Ruotsin Pajalaan. [4]
Levyjä
- Vieno Kekkosta tapaamassa (1957)
- Vieno Kekkonen (1959)
- Eri esittäjiä: 16 tähteä – 16 iskelmää (1975, Finndisc)
- 50-luvun parhaita (1979, Peel Records)
- Sävelkansio (1980, Finnlevy)
- Unohtumattomat (1993, Finnlevy)
- 20 suosikkia – Kesän vihreät lehvät (1999, Warner Music)
Lähteet
- ↑ Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman: Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille, s. 201. Helsinki: Tammi, 2004.
- ↑ a b c Reima Rautiainen: Iskelmätaivaan ikitähti laulaa mielikseen. Aamulehti 6. syyskuuta 2014, s. B8.
- ↑ a b Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.
- ↑ http://www.kemi.fi/lukio/Seniorit/yhteiskunnallisiavaikuttajia/vaikuttajat/euro_sauri.html