Ero sivun ”Aivoinfarkti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
p kappalejako |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:INFARCT.jpg|thumb|220px|[[Tietokonekerroskuvaus|CT-kuva]] [[iskemia|iskeemisestä]] aivoinfarktista (kuvan vasemmalla puolella).]] |
[[Tiedosto:INFARCT.jpg|thumb|220px|[[Tietokonekerroskuvaus|CT-kuva]] [[iskemia|iskeemisestä]] aivoinfarktista (kuvan vasemmalla puolella).]] |
||
'''Aivoinfarkti''' on [[sairaus]], jossa osa [[aivosolu]]ista jää ilman [[happi|happea]] ja tuhoutuu. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu [[hyytymä]]stä ahtaassa [[Valtimo (anatomia)|valtimossa]]. Tukkeuma voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta. |
'''Aivoinfarkti''' on [[sairaus]], jossa osa [[aivosolu]]ista jää ilman [[happi|happea]] ja tuhoutuu. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu [[hyytymä]]stä ahtaassa [[Valtimo (anatomia)|valtimossa]]. Tukkeuma voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta. |
||
== Oireet ja hoito == |
|||
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset [[halvaus]]oireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. [[Aivovaurio]]n asteeseen vaikuttavat [[verenkiertohäiriö]]n vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus. |
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset [[halvaus]]oireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. [[Aivovaurio]]n asteeseen vaikuttavat [[verenkiertohäiriö]]n vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus. |
||
| Rivi 10: | Rivi 12: | ||
Jatkohoidossa potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä pyritään ylläpitämään ja aktivoimaan esimerkiksi [[fysioterapia|fysio]]- ja [[toimintaterapia]]lla. Kerran aivoinfarktin sairastaneella on korkeahko riski sairastua uudelleen. Uusiutumista pyritään estämään esimerkiksi veren hyytymistä hidastavalla lääkityksellä. |
Jatkohoidossa potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä pyritään ylläpitämään ja aktivoimaan esimerkiksi [[fysioterapia|fysio]]- ja [[toimintaterapia]]lla. Kerran aivoinfarktin sairastaneella on korkeahko riski sairastua uudelleen. Uusiutumista pyritään estämään esimerkiksi veren hyytymistä hidastavalla lääkityksellä. |
||
==Syyt== |
== Syyt == |
||
Aivoinfarktin riskitekijät ovat samat kuin ohimenevän [[aivoverenkiertohäiriö]]n. Nuorilla potilailla voi syynä olla rakenteellinen poikkeama aivoverisuonissa tai verenhyytymistaipumusta lisäävä sairaus. Lisätekijöitä voivat olla [[humalatila]] tai [[elimistö]]n [[bakteeritulehdus]]. Aivovaltimon tukkiva hyytymä voi myös lähteä liikkeelle esimerkiksi [[sydän|sydämestä]], johon on syntynyt hyytymiä [[eteisvärinä]]-rytmihäiriön seurauksena. |
Aivoinfarktin riskitekijät ovat samat kuin ohimenevän [[aivoverenkiertohäiriö]]n. Nuorilla potilailla voi syynä olla rakenteellinen poikkeama aivoverisuonissa tai verenhyytymistaipumusta lisäävä sairaus. Lisätekijöitä voivat olla [[humalatila]] tai [[elimistö]]n [[bakteeritulehdus]]. Aivovaltimon tukkiva hyytymä voi myös lähteä liikkeelle esimerkiksi [[sydän|sydämestä]], johon on syntynyt hyytymiä [[eteisvärinä]]-rytmihäiriön seurauksena. |
||
Versio 21. elokuuta 2014 kello 10.11
Aivoinfarkti on sairaus, jossa osa aivosoluista jää ilman happea ja tuhoutuu. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu hyytymästä ahtaassa valtimossa. Tukkeuma voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta.
Oireet ja hoito
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset halvausoireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. Aivovaurion asteeseen vaikuttavat verenkiertohäiriön vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus.
Nykyisin aivoinfarktia on mahdollista hoitaa liuotushoidolla ensimmäisten tuntien aikana. Hoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava kolmen tunnin kuluessa oireiden alusta, joskin eräissä tutkimuksissa potilaat ovat hyötyneet pidemmälläkin viiveellä aloitetusta hoidosta. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto aiheuttavat usein samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen tietokonetomografiaa. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole kaikissa sairaaloissa etenkään virka-ajan ulkopuolella.
Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan.
Jatkohoidossa potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä pyritään ylläpitämään ja aktivoimaan esimerkiksi fysio- ja toimintaterapialla. Kerran aivoinfarktin sairastaneella on korkeahko riski sairastua uudelleen. Uusiutumista pyritään estämään esimerkiksi veren hyytymistä hidastavalla lääkityksellä.
Syyt
Aivoinfarktin riskitekijät ovat samat kuin ohimenevän aivoverenkiertohäiriön. Nuorilla potilailla voi syynä olla rakenteellinen poikkeama aivoverisuonissa tai verenhyytymistaipumusta lisäävä sairaus. Lisätekijöitä voivat olla humalatila tai elimistön bakteeritulehdus. Aivovaltimon tukkiva hyytymä voi myös lähteä liikkeelle esimerkiksi sydämestä, johon on syntynyt hyytymiä eteisvärinä-rytmihäiriön seurauksena.
Insuliiniresistenssiä on alustavasti epäilty myös aivoinfarktin, kuten sydän- ja verisuonitautienkin, riskitekijäksi.[1]
Lähteet
- ↑ Insuliiniongelmat ennustavat aivoinfarktin riskiä Yle.fi/Uutiset. Viitattu 25.10.2010.