Ero sivun ”Bosnia-Hertsegovinan federaatio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti korvasi tiedoston CoA_of_the_Federation_of_Bosnia_and_Herzegovina.svg tiedostolla CoA_of_the_Federation_of_Bosnia_and_Herzegovina_(1996-2007).svg. Korvaamista pyysi käyttäjä Marcus Cyron. Syy: [[commons:COM:FR|Fi...
suositaan suomen lauseoppiin sopivaa nimeä; artikkeliin sulautettu korjattuna artikkeli Bosnia ja Hertsegovinan federaation vaakuna; lähteistystä
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee entiteettiä, Bosnia ja Hertsegovinan federaatiota. Sen ja toisen entiteetin muodostama liittovaltio on [[Bosnia ja Hertsegovina]].}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee Bosnia-Hertsegovinan federaatiota, joka yhdessä Serbitasavallan kanssa muodostaa [[Bosnia-Hertsegovina]]n valtion.}}
[[Kuva:Bosnia-Hertsegovinan federaatio.png|thumb|200px|Bosnia-Hertsegovinan federaatio (vihreällä).<br>Brčkon piiri (punaisella) kuuluu sekä Federaatioon että Serbitasavaltaan.]]
[[Kuva:Bosnia-Hertsegovinan federaatio.png|thumb|250px|Bosnia-Hertsegovinan federaatio (kartassa vihreä alue). Brčkon piiri (punainen alue) kuuluu sekä federaatioon että Serbitasavaltaan (valkoinen alue).]]
[[Kuva:CoA_of_the_Federation_of_Bosnia_and_Herzegovina_(1996-2007).svg|thumb|100px|[[Bosnia ja Hertsegovinan federaation vaakuna]]]]


'''Bosnia ja Hertsegovinan federaatio''' ([[bosnian kieli|bosniaksi]] ja {{k-hr|Federacija Bosne i Hercegovine}}, {{k-sr|Федерација Босне и Херцеговине}}) on valtaosin [[bosniakit|bosniakkien]] ja [[kroaatit|kroaattien]] asuttama entiteetti{{selvennä}}, joka muodostaa yhdessä toisen entiteetin{{selvennä}}, [[Serbitasavalta|Serbitasavallan]] kanssa [[Bosnia ja Hertsegovina|Bosnia ja Hertsegovinan]] valtion. Federaation pinta-ala on 26&nbsp;110&nbsp;km² ja asukasluku 3&nbsp;045&nbsp;000. Sen pääkaupunki on [[Sarajevo]].
'''Bosnia-Hertsegovinan federaatio'''<ref name="Hakulinen–Paikkala 2013"/> (harhaanjohtavasti myös ''Bosnia ja Hertsegovinan federaatio''; [[Bosnian kieli|bosniaksi]] ja {{k-hr|Federacija Bosne i Hercegovine}}, {{k-sr|Федерација Босне и Херцеговине}}) on valtaosin [[Bosniakit|bosniakkien]] ja [[Kroaatit|kroaattien]] asuttama poliittinen entiteetti{{selvennä}}, joka muodostaa yhdessä [[Serbitasavalta|Serbitasavallan]] kanssa [[Bosnia ja Hertsegovina|Bosnia-Hertsegovinan]] valtion. Federaation pinta-ala on 26&nbsp;110&nbsp;km² ja asukasluku 3&nbsp;045&nbsp;000. Sen pääkaupunki on [[Sarajevo]].


Federaatio jakautuu kymmeneen [[kantoni]]in, jotka ovat [[Una-Sana]], [[Posavina]], [[Tuzla (kantoni)|Tuzla]], [[Zenica-Doboj]], [[Bosnian Podrinje]], [[Keski-Bosnia]], [[Hertsegovina-Neretva]], [[Länsi-Hertsegovina]], [[Sarajevo (kantoni)|Sarajevo]] ja [[Kantoni Hertseg-Bosnia|Kantoni 10]] (paikallishallitus käyttää nimitystä [[Hertseg-Bosnia]]). Kantonien asema on hyvin itsenäinen, niillä on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimet. Kantonit on jaettu edelleen 79 kuntaan.
Federaatiolla on oma hallituksensa, lippunsa ja vaakunansa<ref>[http://www.ccbh.ba/eng/press/index.php?pid=1744&sta=3&pkat=507 38th plenary session] Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina {{en}}</ref>, presidentti, parlamentti, tullilaitos, poliisivoimat, kaksi postilaitosta ja lentoyhtiö ([[BH Airlines]]). Sillä on myös oma armeijansa, Vojska Federacije Bosne i Hercegovine, joka on tosin valtiollisen puolustusministeriön hallinnassa.


Kantoneista Una-Sana, Tuzla, Zenica-Doboj, Bosnia-Podrinje ja Sarajevo ovat bosniakkienemmistöisiä; Posavina, Länsi-Hertsegovina ja Kantoni 10 kroaattienemmistöisiä sekä Keski-Bosnia ja Hertsegovina-Neretva monietnisiä.
Federaatio jaetaan kymmeneen [[kantoni]]in, jotka ovat [[Una-Sana]], [[Posavina]], [[Tuzla (kantoni)|Tuzla]], [[Zenica-Doboj]], [[Bosnian Podrinje]], [[Keski-Bosnia]], [[Hertsegovina-Neretva]], [[Länsi-Hertsegovina]], [[Sarajevo (kantoni)|Sarajevo]] ja [[Kantoni Hertseg-Bosnia|Kantoni 10]] (paikallishallitus käyttää nimitystä [[Hertseg-Bosnia]]). Kantonien asema on hyvin itsenäinen, niillä on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimet. Kantonit on jaettu edelleen 79 kuntaan.


== Politiikka ja yhteiskunta ==
Kantoneista Una-Sana, Tuzla, Zenica-Doboj, Bosnia-Podrinje ja Sarajevo ovat bosniakkienemmistöisiä; Posavina, Länsi-Hertsegovina ja Kantoni 10 kroaattienemmistöisiä sekä Keski-Bosnia ja Hertsegovina-Neretva 'monietnisiä'.


Federaatiolla on oma hallitus, presidentti, parlamentti, tullilaitos, poliisivoimat, kaksi postilaitosta ja lentoyhtiö ([[BH Airlines]]). Sillä on myös oma armeija, ''Vojska Federacije Bosne i Hercegovine'', joka on tosin valtiollisen puolustusministeriön hallinnassa.
== Politiikka ==


Bosnia ja Hertsegovinan federaatiossa on kaksikamarinen parlamentti, parlamenttikokous. Ylähuoneessa eli Kansainhuoneessa on 58 jäsentä, joiden valitsijoina ovat kymmenen kantonin parlamentit. Jäsenistä 17 edustaa bosniakkeja, 17 kroaatteja, 17 serbejä ja 7 muita kansallisuuksia. Edustajainhuoneessa on 98 jäsentä, jotka valitaan suoraan avoimilta listoilta vaalipiireistä. Federaation presidentti on [[Živko Budimir]] (vuodesta 2011) ja pääministeri [[Nermin Nikšić]] (kesäkuusta 2011).
Bosnia-Hertsegovinan federaatiossa on kaksikamarinen parlamentti, parlamenttikokous. Ylähuoneessa eli kansainhuoneessa on 58 jäsentä, joiden valitsijoina ovat kymmenen kantonin parlamentit. Jäsenistä 17 edustaa bosniakkeja, 17 kroaatteja, 17 serbejä ja 7 muita kansallisuuksia. Edustajainhuoneessa on 98 jäsentä, jotka valitaan suoraan avoimilta listoilta vaalipiireistä. Federaation presidentti on [[Živko Budimir]] (vuodesta 2011) ja pääministeri [[Nermin Nikšić]] (kesäkuusta 2011).

== Vaakuna ja lippu ==
[[Kuva:CoA_of_the_Federation_of_Bosnia_and_Herzegovina_(1996-2007).svg|thumb|180px|Bosnia-Hertsegovinan federaation vaakuna oli käytössä vuosina 1996–2007.]]

Bosnia-Hertsegovinan federaatiolla oli oma [[vaakuna]] ja [[lippu]] vuoteen 2007 saakka.
Vuonna 2006 Bosnia-Hertsegovinan [[perustuslakituomioistuin]] päätti, että federaation ja Serbitasavallan omat vaakunat ja liput (ja [[kansallislaulu]]t) erottelivat kansanryhmiä, ja vuonna 2007 kielsi niiden käytön.<ref name="CCBH 2006"/><ref name="CCBH 2007"/><ref name="Dalje 2008"/>

Vaakunan kilpi oli jaettu kahteen osaan. Ylhäällä olevaan kenttään oli kuvattu vihreä vaakunakilpi, jossa kultainen [[Lilja (heraldiikka)|vaakunalilja]] (symboloi bosniakkeja) ja vaakunakilpi, jossa puna-valkoinen šakkiruutu-kuvio (symboloi kroaatteja). Alle olevaan siniseen kenttään oli kuvattu kymmenen hopeista tähteä, jotka symboloivat Bosnia-Hertsegovinan federaation kymmentä kantonia ja viittasivat myös [[Euroopan unioni]]in.


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet|viitteet=

<ref name="Dalje 2008">{{Verkkoviite | Osoite = http://dalje.com/en-world/muslim-outcry-over-bosnian-serbs-state-symbols/164758 | Nimeke = Muslim Outcry Over Bosnian Serbs ‘State’ Symbols | Tekijä = Kalember, Dusan | Ajankohta = 16.7.2008 | Julkaisija = Dalje.com | Viitattu = 10.6.2014}}</ref>

<ref name="Hakulinen–Paikkala 2013">{{Kirjaviite | Tekijä = Hakulinen, Kerkko – Paikkala, Sirkka | Nimeke = Pariisista Papukaijannokkaan: suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet | Vuosi = 2013 | Sivu = 32 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Tunniste = ISBN 978-952-5446-80-7}}</ref>

<ref name="CCBH 2006">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ccbh.ba/eng/press/index.php?pid=349&sta=3&pkat=507 | Nimeke = 30th plenary session | Ajankohta = 31.3.2006 | Julkaisija = Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina | Viitattu = 10.6.2014}}</ref>

<ref name="CCBH 2007">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ccbh.ba/eng/press/index.php?pid=349&sta=3&pkat=507 | Nimeke = 38th plenary session | Ajankohta = 31.3.2007 | Julkaisija = Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina | Viitattu = 10.6.2014}}</ref>


}}
<references/>


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==


* [http://www.parlamentfbih.gov.ba Bosnia ja Hertsegovinan federaation parlamentin kotisivut] (bosn.) (kroa.) (serb.)
* [http://www.parlamentfbih.gov.ba Bosnia-Hertsegovinan federaation parlamentin kotisivut] (bosn.) (kroa.) (serb.)
* [http://www.fbihvlada.gov.ba Bosnia ja Hertsegovinan federaation hallituksen kotisivut] (bosn.) (kroa.) (serb.) {{en}}
* [http://www.fbihvlada.gov.ba Bosnia-Hertsegovinan federaation hallituksen kotisivut] (bosn.) (kroa.) (serb.) {{en}}


[[Luokka:Bosnia ja Hertsegovina]]
[[Luokka:Bosnia ja Hertsegovina]]

Versio 10. kesäkuuta 2014 kello 18.25

Tämä artikkeli käsittelee Bosnia-Hertsegovinan federaatiota, joka yhdessä Serbitasavallan kanssa muodostaa Bosnia-Hertsegovinan valtion.
Bosnia-Hertsegovinan federaatio (kartassa vihreä alue). Brčkon piiri (punainen alue) kuuluu sekä federaatioon että Serbitasavaltaan (valkoinen alue).

Bosnia-Hertsegovinan federaatio[1] (harhaanjohtavasti myös Bosnia ja Hertsegovinan federaatio; bosniaksi ja kroatiaksi Federacija Bosne i Hercegovine, serb. Федерација Босне и Херцеговине) on valtaosin bosniakkien ja kroaattien asuttama poliittinen entiteettiselvennä, joka muodostaa yhdessä Serbitasavallan kanssa Bosnia-Hertsegovinan valtion. Federaation pinta-ala on 26 110 km² ja asukasluku 3 045 000. Sen pääkaupunki on Sarajevo.

Federaatio jakautuu kymmeneen kantoniin, jotka ovat Una-Sana, Posavina, Tuzla, Zenica-Doboj, Bosnian Podrinje, Keski-Bosnia, Hertsegovina-Neretva, Länsi-Hertsegovina, Sarajevo ja Kantoni 10 (paikallishallitus käyttää nimitystä Hertseg-Bosnia). Kantonien asema on hyvin itsenäinen, niillä on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimet. Kantonit on jaettu edelleen 79 kuntaan.

Kantoneista Una-Sana, Tuzla, Zenica-Doboj, Bosnia-Podrinje ja Sarajevo ovat bosniakkienemmistöisiä; Posavina, Länsi-Hertsegovina ja Kantoni 10 kroaattienemmistöisiä sekä Keski-Bosnia ja Hertsegovina-Neretva monietnisiä.

Politiikka ja yhteiskunta

Federaatiolla on oma hallitus, presidentti, parlamentti, tullilaitos, poliisivoimat, kaksi postilaitosta ja lentoyhtiö (BH Airlines). Sillä on myös oma armeija, Vojska Federacije Bosne i Hercegovine, joka on tosin valtiollisen puolustusministeriön hallinnassa.

Bosnia-Hertsegovinan federaatiossa on kaksikamarinen parlamentti, parlamenttikokous. Ylähuoneessa eli kansainhuoneessa on 58 jäsentä, joiden valitsijoina ovat kymmenen kantonin parlamentit. Jäsenistä 17 edustaa bosniakkeja, 17 kroaatteja, 17 serbejä ja 7 muita kansallisuuksia. Edustajainhuoneessa on 98 jäsentä, jotka valitaan suoraan avoimilta listoilta vaalipiireistä. Federaation presidentti on Živko Budimir (vuodesta 2011) ja pääministeri Nermin Nikšić (kesäkuusta 2011).

Vaakuna ja lippu

Bosnia-Hertsegovinan federaation vaakuna oli käytössä vuosina 1996–2007.

Bosnia-Hertsegovinan federaatiolla oli oma vaakuna ja lippu vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2006 Bosnia-Hertsegovinan perustuslakituomioistuin päätti, että federaation ja Serbitasavallan omat vaakunat ja liput (ja kansallislaulut) erottelivat kansanryhmiä, ja vuonna 2007 kielsi niiden käytön.[2][3][4]

Vaakunan kilpi oli jaettu kahteen osaan. Ylhäällä olevaan kenttään oli kuvattu vihreä vaakunakilpi, jossa kultainen vaakunalilja (symboloi bosniakkeja) ja vaakunakilpi, jossa puna-valkoinen šakkiruutu-kuvio (symboloi kroaatteja). Alle olevaan siniseen kenttään oli kuvattu kymmenen hopeista tähteä, jotka symboloivat Bosnia-Hertsegovinan federaation kymmentä kantonia ja viittasivat myös Euroopan unioniin.

Lähteet

  1. Hakulinen, Kerkko – Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan: suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet, s. 32. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.
  2. 30th plenary session 31.3.2006. Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina. Viitattu 10.6.2014.
  3. 38th plenary session 31.3.2007. Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina. Viitattu 10.6.2014.
  4. Kalember, Dusan: Muslim Outcry Over Bosnian Serbs ‘State’ Symbols 16.7.2008. Dalje.com. Viitattu 10.6.2014.

Aiheesta muualla