Ero sivun ”Kimolan kanava” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p linkkejä lisätty
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kimolan kanava''' on [[Kymenlaakso|Pohjois-Kymenlaaksossa]] [[Kymijoen vesistö]]ssä oleva uitto[[kanava]], joka sijaitsee [[Iitti|Iitin]] ja [[Kouvola]]n kuntien alueella.
'''Kimolan kanava''' on [[Kymenlaakso|Pohjois-Kymenlaaksossa]] [[Kymijoen vesistö]]ssä oleva uitto[[kanava]], joka sijaitsee [[Iitti|Iitin]] ja [[Kouvola]]n kuntien alueella.


Seitsemän kilometriä pitkä Kimolan kanava yhdistää [[Kymijoki|Kymijoen]] yläjuoksun [[Konnivesi|Konniveden]] ja [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärven]]. Sen länsipää on Iitin [[Vuolenkoski|Vuolenkoskella]] ja itäpää Kouvolan [[Kimola]]ssa. Kanava rakennettiin helpottamaan puutavaran [[uitto]]a [[Päijänne|Päijänteeltä]] Kymijoen varren tehtaisiin. Kanava oikaisi niin sanotun Kymijoen mutkan ja sen varrella olevat Vuolenkosken ja [[Mankala]]n voimalaitokset, ja siten lyhensi uittomatkaa lähes 30 [[kilometri]]ä. Kimolan kanavassa ei ole [[sulku]]ja, vaan vedenpinnan tasaa [[kallio]]nleikkaukseen rakennettu 12 [[metri]]ä korkea [[pato]], jonka alapuolelle [[Tukki (puu)|tukki]]niput siirrettiin suurella nosturilla. Alakanavasta tukit jatkoivat matkaansa virtauksen mukana ensin noin 20 metriä pitkän kalliotunnelin läpi ja sitten avokanavaa pitkin kohti [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärveä]]. Kanavalla on leveyttä kahden nippujonon verran.
Seitsemän kilometriä pitkä Kimolan kanava yhdistää [[Kymijoki|Kymijoen]] yläjuoksun [[Konnivesi|Konniveden]] ja [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärven]]. Sen länsipää on Iitin [[Vuolenkoski|Vuolenkoskella]] ja itäpää Kouvolan [[Kimola]]ssa. Kanava rakennettiin helpottamaan puutavaran [[uitto]]a [[Päijänne|Päijänteeltä]] Kymijoen varren tehtaisiin. Kanava oikaisi niin sanotun Kymijoen mutkan ja sen varrella olevat Vuolenkosken ja [[Mankala]]n voimalaitokset, ja siten lyhensi uittomatkaa lähes 30 [[kilometri]]ä. Kimolan kanavassa ei ole [[sulku]]ja, vaan vedenpinnan tasaa [[kallio]]nleikkaukseen rakennettu 12 [[metri]]ä korkea [[pato]], jonka alapuolelle [[Tukki (puu)|tukki]]niput siirrettiin suurella nosturilla. Alakanavasta tukit jatkoivat matkaansa virtauksen mukana ensin noin 20 metriä pitkän kalliotunnelin läpi ja sitten avokanavaa pitkin kohti [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärveä]]. Kanavalla on leveyttä kahden nippujonon verran. Kanava on kapeimmillaan noin 12 metriä leveä, mikä vastaa noin yhden nippulautan leveyttä.<ref name="kimolankanava.fi"/>


Kanavan rakentaminen aloitettiin vuonna [[1962]] ja se vihittiin käyttöön elokuussa [[1966]]. Uittopuomien ja muiden rakenteiden viimeistely jatkui kuitenkin vuoteen [[1969]] asti. Rakennuttajana oli silloinen Tie- ja vesirakennushallitus.
Kanavan rakentaminen aloitettiin vuonna [[1962]] ja se vihittiin käyttöön elokuussa [[1966]]. Uittopuomien ja muiden rakenteiden viimeistely jatkui kuitenkin vuoteen [[1969]] asti. Rakennuttajana oli silloinen Tie- ja vesirakennushallitus.<ref name="kimolankanava.fi"/>


Tukinuitto kanavassa lopetettiin suurilta osin vuonna [[1999]] ja viimeiset puut uivat Kimolan kautta 14. elokuuta [[2002]]. Vuolenkosken ja [[Jaala]]n alueen kotiseutu- ja kylätoimikunnat ovat esittäneet, että Kimolan kanava tulisi muuttaa sulkukanavaksi matkailuliikennettä palvelemaan. Tätä tarkoitusta varten perustettu Vesitieyhdistys on esittänyt myös koko Kymijoen kanavointia [[Suomenlahti|Suomenlahteen]], jolloin Kimolan kanavasta tulisi yksi reitin, [[Kymijoen kanava]]n sulkukanavista. Rakennustyöt olisivat kuitenkin erittäin haasteellisia ja kalliita. Lisäksi uittosäännön mukaan olisi huomioitava tukinuiton jatkumisen mahdollisuus. Järvi-Suomen Uittoyhdistys on ilmoittanut uiton päättyneen toistaiseksi, ei lopullisesti.
Tukinuitto kanavassa lopetettiin suurilta osin vuonna [[1999]] ja viimeiset puut uivat Kimolan kautta 14. elokuuta [[2002]]. Vuolenkosken ja [[Jaala]]n alueen kotiseutu- ja kylätoimikunnat ovat esittäneet, että Kimolan kanava tulisi muuttaa sulkukanavaksi matkailuliikennettä palvelemaan.<ref name="kimolankanava.fi"/> Tätä tarkoitusta varten perustettu Vesitieyhdistys on esittänyt myös koko Kymijoen kanavointia [[Suomenlahti|Suomenlahteen]], jolloin Kimolan kanavasta tulisi yksi reitin, [[Kymijoen kanava]]n sulkukanavista. Rakennustyöt olisivat kuitenkin erittäin haasteellisia ja kalliita. Lisäksi uittosäännön mukaan olisi huomioitava tukinuiton jatkumisen mahdollisuus. Järvi-Suomen Uittoyhdistys on ilmoittanut uiton päättyneen toistaiseksi, ei lopullisesti.


Konsulttiyritys [[Pöyry (yritys)|Pöyry Oy]] julkaisi vuonna 2011 esiselvityksen, jonka mukaan Kimolan kanavan vanhan nippunosturin ja padon purkaminen ja niiden korvaaminen sululla olisi kannattavaa. Uusi sulku olisi 35 metriä pitkä, 8 metriä leveä, 12 metriä korkea ja sen syväys olisi 3,5 metriä. Pelkkä sulun rakentaminen maksaisi 6,2 miljoonaa euroa, mikä lisäksi kanavan ylittävien teiden korottaminen maksaisi pari miljoonaa euroa. Rakentamis- ja ylläpitokustannuksista vastaisi todennäköisesti valtio. Sulun rakentaminen edistäisi alueen matkailua ja rantarakentamista, ja kanavassa voitaisiin kuljettaa myös rahtia.<ref name="ks2011">{{Lehtiviite | Tekijä= Lainesalo, Tapio| Otsikko= Pitkään haikailtu Kimolan sulku on lähellä toteutumista| Julkaisu= Kouvolan Sanomat| Ajankohta= 17.12.2011| Sivut=}}</ref><ref name="yle2011">{{Verkkoviite | Osoite= http://yle.fi/alueet/kymenlaakso/2011/12/sulku_suunnitteilla_kimolan_kanavaan_3107402.html| Nimeke= Sulku suunnitteilla Kimolan kanavaan| Tekijä= Luoma, Katariina| Julkaisu= Yle.fi/alueet|Ajankohta= 15.12.2011| Julkaisija= Yle Kymenlaakso| Viitattu= 19.12.2011}}</ref>
Konsulttiyritys [[Pöyry (yritys)|Pöyry Oy]] julkaisi vuonna 2011 esiselvityksen, jonka mukaan Kimolan kanavan vanhan nippunosturin ja padon purkaminen ja niiden korvaaminen sululla olisi kannattavaa. Uusi sulku olisi 35 metriä pitkä, 8 metriä leveä, 12 metriä korkea ja sen syväys olisi 3,5 metriä. Pelkkä sulun rakentaminen maksaisi 6,2 miljoonaa euroa, mikä lisäksi kanavan ylittävien teiden korottaminen maksaisi pari miljoonaa euroa. Rakentamis- ja ylläpitokustannuksista vastaisi todennäköisesti valtio. Sulun rakentaminen edistäisi alueen matkailua ja rantarakentamista, ja kanavassa voitaisiin kuljettaa myös rahtia.<ref name="ks2011">{{Lehtiviite | Tekijä= Lainesalo, Tapio| Otsikko= Pitkään haikailtu Kimolan sulku on lähellä toteutumista| Julkaisu= Kouvolan Sanomat| Ajankohta= 17.12.2011| Sivut=}}</ref><ref name="yle2011">{{Verkkoviite | Osoite= http://yle.fi/alueet/kymenlaakso/2011/12/sulku_suunnitteilla_kimolan_kanavaan_3107402.html| Nimeke= Sulku suunnitteilla Kimolan kanavaan| Tekijä= Luoma, Katariina| Julkaisu= Yle.fi/alueet|Ajankohta= 15.12.2011| Julkaisija= Yle Kymenlaakso| Viitattu= 19.12.2011}}</ref>
Rivi 21: Rivi 21:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="kimolankanava.fi">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.kimolankanava.fi/kimolan-kanava| Nimeke= Kimolan kanava| Tekijä= | Julkaisija= Kimolankanava.fi| Viitattu= 30.1.2014}}</ref>
}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Kimola Canal}}
{{commonscat-rivi|Kimola Canal}}
* [http://www.kimolankanava.fi/ Kimolankanava.fi]
* [http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/ovriga/kimolaf.html Suomen kanavat - Kimola]
* [http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/ovriga/kimolaf.html Suomen kanavat - Kimola]
* [http://web.archive.org/web/20071004214520/http://www.jaala.fi/jaalanakyvissa/kimola/index.php?kyla=kimola&kohde=nippunosturi Jaalan nähtävyydet - nippunosturi]
* [http://web.archive.org/web/20071004214520/http://www.jaala.fi/jaalanakyvissa/kimola/index.php?kyla=kimola&kohde=nippunosturi Jaalan nähtävyydet - nippunosturi]

Versio 30. tammikuuta 2014 kello 23.07

Kimolan kanava on Pohjois-Kymenlaaksossa Kymijoen vesistössä oleva uittokanava, joka sijaitsee Iitin ja Kouvolan kuntien alueella.

Seitsemän kilometriä pitkä Kimolan kanava yhdistää Kymijoen yläjuoksun Konniveden ja Pyhäjärven. Sen länsipää on Iitin Vuolenkoskella ja itäpää Kouvolan Kimolassa. Kanava rakennettiin helpottamaan puutavaran uittoa Päijänteeltä Kymijoen varren tehtaisiin. Kanava oikaisi niin sanotun Kymijoen mutkan ja sen varrella olevat Vuolenkosken ja Mankalan voimalaitokset, ja siten lyhensi uittomatkaa lähes 30 kilometriä. Kimolan kanavassa ei ole sulkuja, vaan vedenpinnan tasaa kallionleikkaukseen rakennettu 12 metriä korkea pato, jonka alapuolelle tukkiniput siirrettiin suurella nosturilla. Alakanavasta tukit jatkoivat matkaansa virtauksen mukana ensin noin 20 metriä pitkän kalliotunnelin läpi ja sitten avokanavaa pitkin kohti Pyhäjärveä. Kanavalla on leveyttä kahden nippujonon verran. Kanava on kapeimmillaan noin 12 metriä leveä, mikä vastaa noin yhden nippulautan leveyttä.[1]

Kanavan rakentaminen aloitettiin vuonna 1962 ja se vihittiin käyttöön elokuussa 1966. Uittopuomien ja muiden rakenteiden viimeistely jatkui kuitenkin vuoteen 1969 asti. Rakennuttajana oli silloinen Tie- ja vesirakennushallitus.[1]

Tukinuitto kanavassa lopetettiin suurilta osin vuonna 1999 ja viimeiset puut uivat Kimolan kautta 14. elokuuta 2002. Vuolenkosken ja Jaalan alueen kotiseutu- ja kylätoimikunnat ovat esittäneet, että Kimolan kanava tulisi muuttaa sulkukanavaksi matkailuliikennettä palvelemaan.[1] Tätä tarkoitusta varten perustettu Vesitieyhdistys on esittänyt myös koko Kymijoen kanavointia Suomenlahteen, jolloin Kimolan kanavasta tulisi yksi reitin, Kymijoen kanavan sulkukanavista. Rakennustyöt olisivat kuitenkin erittäin haasteellisia ja kalliita. Lisäksi uittosäännön mukaan olisi huomioitava tukinuiton jatkumisen mahdollisuus. Järvi-Suomen Uittoyhdistys on ilmoittanut uiton päättyneen toistaiseksi, ei lopullisesti.

Konsulttiyritys Pöyry Oy julkaisi vuonna 2011 esiselvityksen, jonka mukaan Kimolan kanavan vanhan nippunosturin ja padon purkaminen ja niiden korvaaminen sululla olisi kannattavaa. Uusi sulku olisi 35 metriä pitkä, 8 metriä leveä, 12 metriä korkea ja sen syväys olisi 3,5 metriä. Pelkkä sulun rakentaminen maksaisi 6,2 miljoonaa euroa, mikä lisäksi kanavan ylittävien teiden korottaminen maksaisi pari miljoonaa euroa. Rakentamis- ja ylläpitokustannuksista vastaisi todennäköisesti valtio. Sulun rakentaminen edistäisi alueen matkailua ja rantarakentamista, ja kanavassa voitaisiin kuljettaa myös rahtia.[2][3]

Nykyisin kanavanvarressa järjestetään paljon onkimiskilpailuja. SM-onkikisat on pidetty Kimolan kanavalla vuosina 1990, 2007 ja 2009. Jaalan puoleisella Kimolanlahdella vietetään vuosittain elokuussa Kanavan tulet -kylätapahtumaa.

Kuvia Kimolan kanavasta vuodelta 1987

  • Nippunosturi
    Nippunosturi
  • Tukkeja uittotunnelin suulla
    Tukkeja uittotunnelin suulla
  • Nippunosturi ja pato uittotunnelin suulta nähtynä
    Nippunosturi ja pato uittotunnelin suulta nähtynä
  • Kanavaa uittopuomeineen
    Kanavaa uittopuomeineen
  • Uitettavia tukkeja
    Uitettavia tukkeja

Lähteet

  1. ↑ a b c Kimolan kanava Kimolankanava.fi. Viitattu 30.1.2014.
  2. ↑ Lainesalo, Tapio: Pitkään haikailtu Kimolan sulku on lähellä toteutumista. Kouvolan Sanomat, 17.12.2011.
  3. ↑ Luoma, Katariina: Sulku suunnitteilla Kimolan kanavaan Yle.fi/alueet. 15.12.2011. Yle Kymenlaakso. Viitattu 19.12.2011.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kimolan_kanava&oldid=13834657”