Ero sivun ”Ateroskleroosi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
verisuonten->valtimoiden (erittäin keskeistä) |
"valtimotauti" pois |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Atherosclerosis, aorta, gross pathology PHIL 846 lores.jpg|thumb|200px|Valtimonkovettumatautia sairastaneen aortta]] |
[[Kuva:Atherosclerosis, aorta, gross pathology PHIL 846 lores.jpg|thumb|200px|Valtimonkovettumatautia sairastaneen aortta]] |
||
'''Ateroskleroosi''' |
'''Ateroskleroosi''' eli '''valtimonrasvoittumistauti''' on [[verenkiertoelimistö]]n sairaus. Sairaudelle on ominaista [[kolesteroli]]n kertyminen [[valtimo]]iden seinämiin, paikallisten kohoumien (ateroomaplakkien) muodostuminen sekä valtimon ontelon kaventuminen. Sen kliinisesti merkittävimmät ilmenemismuodot ovat [[sepelvaltimotauti]] sekä aivoverenkierron sairaudet, jotka taas voivat johtaa akuutteihin komplikaatioihin, [[sydäninfarkti]]in tai [[aivohalvaus|aivohalvaukseen]]. Ateroskleroosi aiheuttaa myös [[perifeerinen valtimotauti|perifeeristä valtimotautia]]. |
||
==Terminologia== |
==Terminologia== |
||
Versio 15. elokuuta 2013 kello 15.27
Ateroskleroosi eli valtimonrasvoittumistauti on verenkiertoelimistön sairaus. Sairaudelle on ominaista kolesterolin kertyminen valtimoiden seinämiin, paikallisten kohoumien (ateroomaplakkien) muodostuminen sekä valtimon ontelon kaventuminen. Sen kliinisesti merkittävimmät ilmenemismuodot ovat sepelvaltimotauti sekä aivoverenkierron sairaudet, jotka taas voivat johtaa akuutteihin komplikaatioihin, sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Ateroskleroosi aiheuttaa myös perifeeristä valtimotautia.
Terminologia
Ateroskleroosista käytetään suomalaista nimitystä (valtimoiden) rasvakovetustauti tai valtimonrasvoittumistauti. Arterioskleroosista puolestaan käytetään nimitystä valtimonkovetustauti. [1] Ateroskleroosista käytetään kuitenkin yleisesti nimityksiä valtimonkovettumatauti ja valtimotauti (esimerkiksi Lääkärikirja Duodecim).
Leskinen ja Saha (2006)[2] kirjoittavat: ”Itse asiassa ateroskleroosin suomenkielinen termi valtimonkovettumistauti onkin omiaan kuvaamaan juuri munuaispotilaan valtimotautia, koska se yhdistää edellä mainitut käsitteet (ahtauttavan ja verisuonia jäykistävän [=arterioskleroosi] taudin).” Valtimotauti-nimitystä he käyttävät yläkäsitteenä, niin että esimerkiksi munuaispotilaalla siihen voivat liittyä ateroskleroosi, arterioskleroosi, aterooma ja valtimoahtauma.
Syntyminen
LDL-lipoproteiinit kuljettavat kolesterolia soluille rakennusaineiksi. Tämän seurauksena verisuonten endoteelin alla olevaan intimaan kertyy vähitellen LDL-hiukkasia. Solujen muokkaustoiminta muuttaa ne suuriksi rasvapisaroiksi. Paikalle tulevat makrofagit fagosytoivat pisarat sisäänsä ja makrofagin solulima täyttyy LDL:n kolesterolista. Makrofagi muuttuu vaahtosoluksi, joiden kertyminen aiheuttaa verisuonten seinämään kellertäviä raitoja eli rasvajuosteita. Ne voivat kehittyä kohoumiksi eli plakeiksi.[3]
Veren suurentunut LDL-pitoisuus edistää rasvajuosteen kehittymistä plakiksi. Plakkien olemassaolo on tunnusomaista ateroskleroosille, joka voi ajan kuluessa johtaa esimerkiksi sepelvaltimoissa verenvirtausta ja sydänlihaksen hapensaantia heikentävään suonen seinämien paksuuntumiseen. Seurauksena on sepelvaltimotauti.[3]
Diabetekseen kuuluva hyperglykemia edistää ateroskleroosin kehittymistä.[4]
Esiintyminen
Ateroskleroosia on löydetty muumioista eri aikakausilta ja erilaisia ruokavalioita ja elämäntapoja noudattavilta kansoilta. The Lancet -lehden vuonna 2013 julkaisemassa tutkimuksessa CT-kuvattiin 137 eri puolilta maailmaa peräisin ollutta muumiota, joista vanhimmat olivat yli 4000 vuoden ikäisiä. Ateroskleroosia löydettiin niin Muinaisen Egyptin, Perun ja Pohjois-Amerikan pueblojen maanviljelijäväestöjen kuin Alaskan metsästäjä-keräilijöiden aleuttienkin muumioista. Tutkjoiden mukaan tämä viittaa siihen, että ateroskleroosi on luontainen osa ihmisen vanhenemista, eikä sen esiintyminen ole yhteydessä mihinkään ajanjaksoon, elämäntapaan tai ruokavalioon.[5][6]
Altistavat tekijät
Valtimonkovettumataudin synnyssä on huomattava merkitys kolesterolien aineenvaihdunnalla, sekä geneettisesti että dietäärisesti. Erityisen haitallisina pidetään elektroforeesissa kevyitä LDL-kolesteroleja. Siksi LDL-lipoproteiinia kutsutaan usein "pahaksi kolesteroliksi". Kolesterolilääkityksellä voidaan alentaa koholla olevaa LDL-kolesterolia.
Suomalaiseen tautiperimään kuuluu myös geenivirheitä, joiden vuoksi eräissä suvuissa esiintyy vaikeaa korkeaa kolesterolipitoisuutta. Diabetes ja kohonnut verenpaine ovat riskitekijöitä, samoin veren pieni HDL-pitoisuus.[3]
Myös elintavoilla, esimerkiksi liikunnan määrällä ja ravinnon rasvojen laadulla ja määrällä on merkitystä valtimonkovettumataudin ehkäisyssä. Lihavuus ja tupakointi suurentavat ateroskleroosin riskiä.[3]
Tulehdusten merkitys
Tulehduksella on suuri merkitys valtimonkovettumataudin kehityksessä ja on ilmeistä, että bakteerit osallistuvat tulehduksen syntyyn. Ateroomaplakissa vallitsee krooninen tulehdus, joka vaikuttaa aterooman kasvumekanismeissa ja repeämisessä. Repeämälle alttiissa plakeissa on ohut sidekudoskatto ja usein paljon tulehdussoluja, jotka erittävät sidekudoskattoa heikentäviä matriksin metalloproteinaaseja (MMP). valtimonkovettumatautiin liittyvistä bakteereista tunnetuimpia ovat keuhkoklamydia ja kariesia aiheuttavat bakteerit. Ihmisen elinaikanaan sairastamien infektioiden kokonaismäärä lisää valtimonkovettumataudin riskiä. Valtimon seinämän tulehdus ja mahdollisesti myös bakteeri-infektiot ovat yhteydessä valtimonkovettumataudin kehitykseen [7].[8].
Valtimonkovettumatautia voi olla missä tahansa valtimoissa, mutta erityisen hankalaa se on aivo- ja sepelvaltimoissa, joihin ei ole korvaavia reittejä hapen tuomiseksi.
APO A-1 Milano proteiinin on havaittu ehkäisevän valtimonkovettumistautia.
Viitteet
- ↑ MOT Lääketiede 2.0
- ↑ Suomen Lääkärilehti 2006;61(44):4579-4584
- ↑ a b c d Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 457. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2.
- ↑ http://www.cardiab.com/content/1/1/1
- ↑ Atherosclerosis across 4000 years of human history: the Horus study of four ancient populations 6–12.4.2013. The Lancet (Sciencedirect.com). Viitattu 7.8.2013.
- ↑ Joy Y. Kiddie: The Paleo Diet – Did it Ever Prevent Hardening of the Arteries? 10.4.2013. Team Works Health Clinic. Viitattu 10.8.2013.
- ↑ Jaana Renko (2008) Bacterial DNA Signatures in Arterial Inflammation. Tampereen yliopisto
- ↑ Infektiot lisäävät valtimoiden kovettumisen riskiä