Ero sivun ”Natsi-Saksan sotarikokset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
KLS (keskustelu | muokkaukset) kielenhuoltoa ja linkkejä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Saksan siviileihin kohdistamista rikoksista tunnetuin ja merkittävin oli holokausti. Hitler oli jo vuonna 1935 säätänyt [[Nürnbergin lait|rotulait]], jotka veivät Saksan kansalaisuuden etenkin juutalaisilta. Holokausti laitettiin toden teolla käyntiin vuonna 1940, ja lopullisesta ratkaisusta päätettiin vuoden 1941 kesäkuussa. Holokausti vaati arviolta noin kuuden miljoonan juutalaisen hengen. Eniten holokaustista kärsivät puolalaiset. Saksa myös teloitti muun muassa [[romanit|romaneita]] sekä [[kommunisti|kommunisteja]]. |
Saksan siviileihin kohdistamista rikoksista tunnetuin ja merkittävin oli holokausti. Hitler oli jo vuonna 1935 säätänyt [[Nürnbergin lait|rotulait]], jotka veivät Saksan kansalaisuuden etenkin juutalaisilta. Holokausti laitettiin toden teolla käyntiin vuonna 1940, ja lopullisesta ratkaisusta päätettiin vuoden 1941 kesäkuussa. Holokausti vaati arviolta noin kuuden miljoonan juutalaisen hengen. Eniten holokaustista kärsivät puolalaiset. Saksa myös teloitti muun muassa [[romanit|romaneita]] sekä [[kommunisti|kommunisteja]]. |
||
Korkea-arvoisimpia kansallissosialisti-sotarikollisia tuomittiin [[Nürnbergin oikeudenkäynti|Nürnbergin oikeudenkäynneissä]]. Ehkäpä kolme törkeimpiin sotarikoksiin syyllistynyttä natsijohtajaa, [[Adolf Hitler]], [[Joseph Goebbels]] ja [[Heinrich Himmler]] ehtivät murhata itsensä ennen oikeudenkäyntiä, Hitler ja Goebbels sodan vielä ollessa käynnissä. Sotarikollisia tuomittiin myös muun muassa Dachaun sotarikollisuusoikeudenkäynneissä. Sotarikollisuusoikeudenkäynneissä käytettiin osittain taannehtivaa oikeudenkäyttöä, sillä useat sotarikolliset eivät olleet rikkoneet Saksan lakia. Jotkut saivat tuomioita muun muassa rikoksista rauhaa vastaan sekä hyökkäyssodan suunnittelusta. Osa sotarikollisista pakeni muun muassa [[Argentiina]]an ja [[Espanja]]an. |
Korkea-arvoisimpia kansallissosialisti-sotarikollisia tuomittiin [[Nürnbergin oikeudenkäynti|Nürnbergin oikeudenkäynneissä]]. Ehkäpä kolme törkeimpiin sotarikoksiin syyllistynyttä natsijohtajaa, [[natsi-Saksa]]n valtakunnankansleri ja valtakunnanpresidentti, eli [[diktaattori]] [[Adolf Hitler]], sekä [[Joseph Goebbels]] ja [[Heinrich Himmler]] ehtivät murhata itsensä ennen oikeudenkäyntiä, Hitler ja Goebbels sodan vielä ollessa käynnissä. Sotarikollisia tuomittiin myös muun muassa Dachaun sotarikollisuusoikeudenkäynneissä. Sotarikollisuusoikeudenkäynneissä käytettiin osittain taannehtivaa oikeudenkäyttöä, sillä useat sotarikolliset eivät olleet rikkoneet Saksan lakia. Jotkut saivat tuomioita muun muassa rikoksista rauhaa vastaan sekä hyökkäyssodan suunnittelusta. Osa sotarikollisista pakeni muun muassa [[Argentiina]]an ja [[Espanja]]an. |
||
[[Luokka:Natsi-Saksa]] |
[[Luokka:Natsi-Saksa]] |
||
Versio 22. maaliskuuta 2013 kello 18.01
Adolf Hitlerin johtama natsi-Saksa (1933-1945) syyllistyi useisiin sotarikoksiin toisen maailmansodan (1939-1945) aikana. Sotarikoksista kuuluisin oli saksalaisten toimeenpanema holokausti, jonka tarkoituksena oli hävittää kaikki Euroopan juutalaiset.
Natsi-Saksa syyllistyi ensimmäiseen sotarikokseensa 1.9.1939, kun Saksa lavasti puolalaiset hyökkääjäksi ja hyökkäsi Puolaan ilman sodanjulistusta rikkoen Puolan kanssa sovittua hyökkäämättömyyssopimusta. Tämän lisäksi Saksa ei julistanut sotaa puolueettomille Norjalle, Luxemburgille, Alankomaille, Tanskalle ja Belgialle vallatessaan ne. Saksa myös julisti sodan viiveellisesti hyökätessään Neuvostoliittoon.
Saksa kohteli koko sodan ajan siviiliväestöä sekä sotavankeja surkeasti. Itärintamalla saaduista sotavangeista arviolta joka neljäs kuoli. Länsirintamalla sota ei ollut niin raakaa, mutta Saksa syyllistyi muun muassa 27. toukokuuta 1940 Ranskassa Le Paradisin joukkomurhaan, jossa Waffen-SS tappoi 97 99:sta antautuneesta brittisotilaasta. Tunnetuin sotarikos länsirintamalla oli 17. joulukuuta 1944 tapahtunut Malmedyn verilöyly, jossa saksalaiset teloittivat amerikkalaisia sotavankeja.
Saksan siviileihin kohdistamista rikoksista tunnetuin ja merkittävin oli holokausti. Hitler oli jo vuonna 1935 säätänyt rotulait, jotka veivät Saksan kansalaisuuden etenkin juutalaisilta. Holokausti laitettiin toden teolla käyntiin vuonna 1940, ja lopullisesta ratkaisusta päätettiin vuoden 1941 kesäkuussa. Holokausti vaati arviolta noin kuuden miljoonan juutalaisen hengen. Eniten holokaustista kärsivät puolalaiset. Saksa myös teloitti muun muassa romaneita sekä kommunisteja.
Korkea-arvoisimpia kansallissosialisti-sotarikollisia tuomittiin Nürnbergin oikeudenkäynneissä. Ehkäpä kolme törkeimpiin sotarikoksiin syyllistynyttä natsijohtajaa, natsi-Saksan valtakunnankansleri ja valtakunnanpresidentti, eli diktaattori Adolf Hitler, sekä Joseph Goebbels ja Heinrich Himmler ehtivät murhata itsensä ennen oikeudenkäyntiä, Hitler ja Goebbels sodan vielä ollessa käynnissä. Sotarikollisia tuomittiin myös muun muassa Dachaun sotarikollisuusoikeudenkäynneissä. Sotarikollisuusoikeudenkäynneissä käytettiin osittain taannehtivaa oikeudenkäyttöä, sillä useat sotarikolliset eivät olleet rikkoneet Saksan lakia. Jotkut saivat tuomioita muun muassa rikoksista rauhaa vastaan sekä hyökkäyssodan suunnittelusta. Osa sotarikollisista pakeni muun muassa Argentiinaan ja Espanjaan.