Ero sivun ”Kauko Röyhkä” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Kumottu muokkaus 12304898, jonka teki Uusimies (keskustelu) |
|||
Rivi 52: | Rivi 52: | ||
Röyhkä on kasvanut [[Oulu]]ssa, opiskellut kirjallisuutta [[Turku|Turussa]] ja päätynyt myöhemmin [[Helsinki]]in. Röyhkä muutti takaisin Turkuun 2009.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/online/kulttuuri/55746.html | Nimeke=Maanalainen mestari saapui Turkuun | Tekijä=Karhu, Tuomo | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=22.6.2009 | Viitattu=29.6.2009}}</ref> Röyhkällä on kaksi tytärtä ja poika.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ita-savo.fi/Kulttuuri%20ja%20viihde/8284598.html | Nimeke=Kauko Röyhkän uudet kierrokset | Tekijä=Karjalainen, Marja-Liisa | Julkaisu=Itä-Savo | Ajankohta=19.7.2008 | Viitattu=6.4.2011}}</ref> |
Röyhkä on kasvanut [[Oulu]]ssa, opiskellut kirjallisuutta [[Turku|Turussa]] ja päätynyt myöhemmin [[Helsinki]]in. Röyhkä muutti takaisin Turkuun 2009.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/online/kulttuuri/55746.html | Nimeke=Maanalainen mestari saapui Turkuun | Tekijä=Karhu, Tuomo | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=22.6.2009 | Viitattu=29.6.2009}}</ref> Röyhkällä on kaksi tytärtä ja poika.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ita-savo.fi/Kulttuuri%20ja%20viihde/8284598.html | Nimeke=Kauko Röyhkän uudet kierrokset | Tekijä=Karjalainen, Marja-Liisa | Julkaisu=Itä-Savo | Ajankohta=19.7.2008 | Viitattu=6.4.2011}}</ref> |
||
Kauko Röyhkä keksi taiteilijanimensä laulaja-säveltäjä Kauko Käyhkön mukaan, kun hänen äitinsä oli kertonut aviottoman poikansa isän, erään oululaisen rakennusmestarin ja reservin majurin, muistuttaneen ulkomuodoltaan hieman kyseistä taiteilijaa. |
Asianomaiselta saadun suullisen tiedon mukaan Kauko Röyhkä keksi taiteilijanimensä laulaja-säveltäjä Kauko Käyhkön mukaan, kun hänen äitinsä oli kertonut aviottoman poikansa isän, erään oululaisen rakennusmestarin ja reservin majurin, muistuttaneen ulkomuodoltaan hieman kyseistä taiteilijaa. |
||
Röyhkä on ollut tunnettu myös ”ärsyttäjänä”, jonka eräänlaisena huipentumana ”flirttailu” [[satanismi]]n kanssa 1990-luvun alussa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hermonen, Merja | Nimeke=Pimeä hehku: Satanismi ja saatananpalvonta 1990-luvun suomalaisessa nuorisokulttuurissa | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 64 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-kirjat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-825-039-1}}</ref> |
Röyhkä on ollut tunnettu myös ”ärsyttäjänä”, jonka eräänlaisena huipentumana ”flirttailu” [[satanismi]]n kanssa 1990-luvun alussa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hermonen, Merja | Nimeke=Pimeä hehku: Satanismi ja saatananpalvonta 1990-luvun suomalaisessa nuorisokulttuurissa | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 64 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-kirjat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-825-039-1}}</ref> |
Versio 13. marraskuuta 2012 kello 13.33
Kauko Röyhkä | |
---|---|
[[Tiedosto:|250px|Kauko Röyhkä esiintymässä keväällä 2004.]] Kauko Röyhkä esiintymässä keväällä 2004. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. helmikuuta 1959 |
Ammatti | muusikko, kirjailija |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | Kauko Röyhkä |
Laulukielet | suomi |
Soittimet | kitara |
Yhtyeet | Kauko Röyhkä & Narttu, 500 kg lihaa, Kauko Röyhkä, Kauko Röyhkä & Riku Mattila, Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo |
Levy-yhtiöt | EMI, Kerberos, Johanna, Euros Records, Herodes, Ranka Recordings, Ektro Records |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Henkilötiedot | |
---|---|
Kirjailija | |
Aikakausi | 1980– |
Esikoisteos | Tien laidalla Waterloo (1980) |
Palkinnot | |
Sokeain kuunnelmapalkinto (2002, 2003), Erikois-Emma (2010) |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kauko Röyhkä (oikealta nimeltään Jukka-Pekka Välimaa[1][2], s. 12. helmikuuta 1959 Valkeakoski) on suomalainen pitkän linjan rockmuusikko ja kirjailija. Röyhkän ura levyttävänä muusikkona ja romaanikirjailijana alkoi vuonna 1980. Kauko Röyhkän tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa ”Lauralle”, ”Talo meren rannalla”, ”Paska kaupunki” ja ”Paha maa”. Röyhkän romaani Kaksi aurinkoa oli Finlandia-palkintoehdokkaana 1996. Vuonna 1995 Röyhkä sai Suomi-palkinnon ja vuonna 2009 valtion taidepalkinnon.[3]
Elämänvaiheet
Röyhkä on kasvanut Oulussa, opiskellut kirjallisuutta Turussa ja päätynyt myöhemmin Helsinkiin. Röyhkä muutti takaisin Turkuun 2009.[4] Röyhkällä on kaksi tytärtä ja poika.[5]
Asianomaiselta saadun suullisen tiedon mukaan Kauko Röyhkä keksi taiteilijanimensä laulaja-säveltäjä Kauko Käyhkön mukaan, kun hänen äitinsä oli kertonut aviottoman poikansa isän, erään oululaisen rakennusmestarin ja reservin majurin, muistuttaneen ulkomuodoltaan hieman kyseistä taiteilijaa.
Röyhkä on ollut tunnettu myös ”ärsyttäjänä”, jonka eräänlaisena huipentumana ”flirttailu” satanismin kanssa 1990-luvun alussa.[6]
Muusikonura
Vuoteen 2012 mennessä Röyhkältä on ilmestynyt yhteensä 26 albumia. Hänen tunnetuin yhtyeensä on ollut Narttu (eri kokoonpanoja vuosina 1980–1990 ja esiintymisiä jälleen vuonna 2012).
Alusta alkaen Röyhkällä on ollut myös muita musiikillisia sivuprojekteja, joiden kanssa hän on levyttänyt, kuten 500 kg lihaa -yhtye. Röyhkä on myös sanoittanut muiden artistien lauluja.
Vuodet 2007-2009
Vuonna 2007 Röyhkä esiintyi Mikkelin kaupungin jousiorkesterin solistina konsertissa ja esitti omia vanhempia kappaleitaan. Ohjelmisto julkaistiin Zaia-nimisenä albumina 2008.[7] Vuonna 2008 ilmestyi pitkään työstetty Röyhkän ja kitaristi Riku Mattilan yhteisalbumi Kauko Röyhkä & Riku Mattila. Krautrock-duon Mika Rätön ja Jussi Lehtisalon kanssa Röyhkä muodosti yhtyeen Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo, jonka Hiekkarantaa-niminen albumi julkaistiin 2009.[8]
Röyhkä sanoittajana
Röyhkä on ollut musiikillisen uransa alusta asti merkittävä suomenkielinen sanoittaja, jonka teksteistä on tehty lukuisia akateemisia opinnäytetöitä. Röyhkä on pääsääntöisesti pidättynyt suomenkielisessä ilmaisussa koska mielestään ei hallitse muita kieliä riittävän hyvin.
»Lauluntekstit on tarkoitettu laulettaviksi eikä luettaviksi. Siksi niitä ei oikeastaan pitäisi julkaista kirjallisessa muodossa. Kertosäkeet ja toistot saattavat vaikuttaa jankuttavilta, mutta ne ovat laulettavuuden kannalta oleellisia [9] »
(Kauko Röyhkä)
Röyhkän sanoitukset syntyvät joskus hyvinkin nopeasti vaikka toisinaan taas vaativat viikkojen kypsyttelyä. Esimerkiksi Röyhkän arvostettu Talo Meren Rannalla sanoitus syntyi Röyhkän mukaan 15 minuutissa [10]
»Ihmisillä on monesti se harhakuva, että hienon lauluntekstin on oltava vakava ja ylevä. Tiedän omasta kokemuksesta, että luontevan rock'n'roll-sanoituksen tekeminen on suomeksi paljon vaikeampaa kuin balladin. Meillä ei ole kunnollista perinnettä siihen, ja suomen kielen sanat tuntuvat joskus liian pitkiltä verrattuina englannin sanoihin. Tai sitten juttu onkin siinä, että hyvää rock'n'roll-sanoitusta kirjoitettaessa pitää aivot jättää narikkaan [11] »
(Kauko Röyhkä)
Kirjailijanura
Alun perin Röyhkä kaavaili itselleen kirjailijanuraa, mutta hän ajautui kuitenkin myös musiikin alalle. Röyhkän tähänastiseen tuotantoon kuuluu 12 proosateosta, pornotähti Henry Saaren elämäkerta sekä neljä muuta kirjaa. Hän on kirjoittanut kolumneja Kalevaan ja levyarvosteluja Rytmi-lehteen. Röyhkän uusimmat kirjat ovat kaunokirjallinen teos Kreikkalainen salaatti sekä valokuvaaja Juha Metson kanssa tehty Rajantakainen Karjala, molemmat vuodelta 2011.
Julkaisut Weilin+Göösillä
Röyhkän neljä ensimmäistä kirjaa julkaistiin 1980-luvulla Weilin+Göös -kustantajalla, jonka sulauduttua WSOY:yn kirjailija piti tauon kirjoittamisessa.
»Vietin useita kuukausia yksin Portugalissa. Yritin kirjoittaa uutta romaania,
mutta en saanut tekstiin mitään eloa. Koko kirjoittaminen oli alkanut maistua puulta [12] »
(Kauko Röyhkä)
Röyhkälle tulikin innoituksen tyrehdyttyä melken vuosikymmenen mittainen tauko proosan kirjoittamiseen.
Uusi tuottelias kausi Like-kustantamossa
Vuonna 1996 valmistunutta Kaksi aurinkoa -romaaniaan hän aluksi tarjosi Otavalle jonne Röyhkän kirjojen julkaisusta W&G:llä vastannut Leena Majander oli siirtynyt.[13]
»Halusin kirjoittaa romaanin joka olisi mahdollisimman törkeä, kaunis ja epäkirjallinen.
En yllättynyt siitä, ettei kunnianarvoisa Otava suostunut julkaisemaan Kahta aurinkoa [14] »
(Kauko Röyhkä)
Otavalaisia Röyhkän kirja ei kuitenkaan mielyttänyt joten seuraavaksi hän tarjosi kirjaansa kustantamo Likelle, josta hän tunsi Liken perustajajäsenen Timo Ernamon.[13] Röyhkän kirjallinen paluu sai paljon huomiota, kun Kaksi aurinkoa valittiin Finlandia-palkinto-ehdokkaaksi.
»Paloviita ja Ernamo tarjosivat minulle kalakeiton Finlandia-tilaisuuden jälkeen Vanhan kuppilassa.
He joivat vain oluet ja katsoivat vierestä kun minä söin [15] »
(Röyhkä)
Röyhkän Miss Farkku-Suomi -romaanista on tehty Matti Kinnusen ohjaama ja käsikirjoittama elokuva, jonka ensi-ilta oli vuonna 2012. Suomen elokuvasäätiö on myöntänyt Periferia Productionsille 15 000 euron kehittämistuen hankkeeseen liittyen.[16] Pääosaa esittää Mikko Neuvonen.[17][18]
Röyhkä on käsikirjoittanut myös kuunnelmia, joista hän on saanut sokeain kuunnelmapalkinnon kaksi kertaa.
Diskografia
Albumit
- Steppaillen (EMI, 1980)
- Uusia tansseja (EMI/Parlophone, 1981)
- Mikki Hiiren myöhemmät vaiheet (Kerberos, 1982)
- Onnenpäivä (Euros, 1983)
- Lauralle (Euros, 1984)
- Maa on voimaa (Euros, 1985)
- Pikku enkeli (Euros, 1986)
- Mielummin vanha kuin aikuinen (Euros, 1987)
- Ihmelapsi (Euros, 1988)
- Joko-tai (Euros, 1990)
- Kaksi koiraa (Euros, 1990)
- Tyttöjen ystävä (Herodes, 1991)
- Olennainen välittyy (Euros, 1992) (live)
- Jumalan lahja (EMI/Herodes, 1993)
- Kaunis eläin (EMI/Herodes, 1994)
- Akti (EMI/Herodes, 1995)
- Sinä olet tähti (Ranka, 1997)
- Puiden alle (Ranka, 1998)
- Rock'n'roll-klisee (Ranka, 1999)
- Miss Farkku-Suomi (Ranka, 2001)
- Etsijät (Ranka, 2002)
- Elämä ja Kuolema (Ranka, 2005)
- Kauko Röyhkä & Riku Mattila (Ranka, 2008)
- Kauko Röyhkä & Mikkelin kaupunginorkesteri: Zaia (Ranka, 2008)
- Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo: Hiekkarantaa (Ektro, 2009)
- Kauko Röyhkä & Riku Mattila: Kaksi lensi tuulen mukaan (Ranka, 2011)
Minialbumit
- Paha maa (Euros, 1988)
- Mutta, mutta (Euros, 1989)
Kokoelmat
- Bossanova 80 – 82 (1982)
- Kulta-aika (1986)
- Extra (1988)
- Lauluja rakastamisen vaikeudesta (1989)
- Olen Messias (1992)
- Talo meren rannalla (1996)
- Pohjoinen taivas (1997)
- 20 suosikkia – Lauralle (1998)
- Räyhähenki muistelee – Kokoelma 1980–2000 (2000)
- Pohjoinen taivas Osa 2 (2000)
- 20 suosikkia – Talo meren rannalla (2002)
- Selkäranka 1996–2004 (2004)
- Lauluntekijä (2006)
- Menneisyyden taikaa etsimässä 1980–1990 (2009)
- Olen Messias (2012)
Singlet
- ”Yhdeltä viimeistään pois go-go / Dora” (1980)
- ”Steppaillen / Ihmisen paras ystävä” (1980)
- ”Uusia tansseja / Astraalitasolla” (1981)
- ”Preerian kuu / Miljoonapulu” (1982)
- ”Herra presidentti // Viiltäjä / Kun olin kuollut” (1983)
- ”Onnellinen laiva / Majuri Thompson” (1983)
- ”Lauralle / Annina” (1984)
- ”Maa on voimaa / Me” (1985)
- ”Paska kaupunki // Kovat pojat / Tuhlausta” (1986)
- ”Pikku enkeli / Laulujen nainen” (1986)
- ”Ennen olin kokonaan toinen / Kolme asetelmaa” (1987)
- ”Matkustaa / Mainostaulujen taakse” (1987)
- ”Majavalakki / Paha maa” (1988)
- ”Tuntemattomalle / Crescendo” (1988)
- ”Tulit vastaan mua / Eno ja hänen omatuntonsa” (1989)
- ”Soita se taas, Rainer / Humalassa” (1990)
- ”Kevät / Hän toiselta puolelta” (1991)
- ”80-luvun absurdismi / Kuuntele mua / Näin on käynyt monta kertaa” (1992)
- ”Kultainen aasi / Noita” (1993)
- ”Pohjoinen taivas / Oikea asenne” (1993)
- ”Helena / Nuo keskellä olevat / Rauno rokkaa” (1994)
- ”Pyhä kaupunki / Mies jolla on maine” (1994)
- ”Tuon sulle Alfredo Garcian pään / Virheet” (1997)
- ”Sinä teit sen taas, Marjaana” (1998)
- ”Hipit vanhemmat” (1998)
- ”Kauniit pelastetaan” (1999)
- ”Rock'n'roll-klisee” (1999)
- ”Disko-Datsun / Pitkätukkainen poika / Mimio” (2001)
- ”Pauliina, rantatyttö / Melankolia” (2002)
- ”Sinä / Vanhan ajan filmissä” (promo, 2011)
Bibliografia
Proosaa
- Tien laidalla Waterloo. Espoo: Weilin + Göös, 1980. ISBN 951-35-2350-0.
- Aave joka maalasi taulun. Espoo: Weilin + Göös, 1982. ISBN 951-35-2775-1.
- Oskar Koposen seikkailut. Espoo: Weilin + Göös, 1985. ISBN 951-35-3542-8.
- Magneetti. Espoo: Weilin + Göös, 1987. ISBN 951-35-3682-3.
- Kaksi aurinkoa. Helsinki: Like, 1996. ISBN 951-578-440-9.
- Silvia. Helsinki: Like, 1997. ISBN 951-578-496-4.
- Ocean City. Helsinki: Like, 1999. ISBN 951-578-654-1.
- Faust ja muita kertomuksia. Helsinki: Like, 2001. ISBN 951-578-872-2.
- Miss Farkku-Suomi. Helsinki: Like, 2003. ISBN 952-471-189-3.
- Henry ja minä. Helsinki: Like, 2004. ISBN 952-471-399-3.
- Avec. Helsinki: Like, 2006. ISBN 952-471-720-4.
- Job. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-471-983-4.
- Kesä Kannaksella. Helsinki: Like, 2009. ISBN 978-952-01-0253-1.
- Kreikkalainen salaatti. Helsinki: Like, 2011. ISBN 978-952-01-0633-1.
Muut kirjat
- (toim.): Get on: 101 rocklyriikan parasta. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1642-5.
- Röyhkä, Kauko & Vikkula, Timo: Nuottikirja. Helsinki: Like, 2004. ISBN 952-471-059-5.
- The Velvet Underground ja Lou Reed. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-471-820-2.
- Suursaari. Kuvat: Juha Metso. Helsinki: Johnny Kniga, 2009. ISBN 978-951-0-35355-4.
- Rajantakainen Karjala. Kuvat: Juha Metso. WSOY, 2011. ISBN 9789510374887.
Katso myös
Lähteet
- Röyhkä, Kauko: Nuottikirja: Parhaat 21 biisiä. Helsinki: Like, 2004. ISBN 952-471-059-5.
- (toim.): Get on: 101 rocklyriikan parasta. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1642-5.
- Toimittanut Timo Forss: Like on Like, kirjoja vuodesta 1987. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-01-0028-5.
Viitteet
- ↑ Bruun, Seppo ym.: Jee jee jee: Suomalaisen rockin historia, s. 417. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22503-7.
- ↑ Lindfors, Jukka & Gronow, Pekka & Nyman, Jake (toim.): Suomi soi. 2, Rautalangasta hiphoppiin, s. 158. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2506-8.
- ↑ Kauko Röyhkälle valtion taidepalkinto YLE Uutiset. 13.11.2009.
- ↑ Karhu, Tuomo: Maanalainen mestari saapui Turkuun Turun sanomat. 22.6.2009. Viitattu 29.6.2009.
- ↑ Karjalainen, Marja-Liisa: Kauko Röyhkän uudet kierrokset Itä-Savo. 19.7.2008. Viitattu 6.4.2011.
- ↑ Hermonen, Merja: Pimeä hehku: Satanismi ja saatananpalvonta 1990-luvun suomalaisessa nuorisokulttuurissa. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 64. Helsinki: Loki-kirjat, 2006. ISBN 951-825-039-1.
- ↑ Suorsa, Tiia: Kauko Röyhkä & Mikkelin kaupungin jousiorkesteri: Zaia 12.9.2008. MTV3. Viitattu 9.6.2009.
- ↑ Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo yhdessä kohti Hiekkarantaa Sue. 19.1.2009. Viitattu 9.6.2009.
- ↑ Kauko Röyhkä, Get On – 101 rocklyriikan parasta, Tammi 2000, s. 5
- ↑ Nuottikirja, K.Röyhkä & T.Vilkkula, Like 2004 s. 47
- ↑ Kauko Röyhkä, Get On – 101 rocklyriikan parasta, Tammi 2000, s. 84
- ↑ Nuottikirja, K.Röyhkä & T.Vilkkula, Like 2004 s. 93
- ↑ a b Like on Like Kirjoja vuodesta 1987, Toimittanut Timo Forss, 2007, sivut 63-65
- ↑ Nuottikirja, K.Röyhkä & T.Vilkkula, Like 2004 s. 99
- ↑ Like on Like, Timo Forss (toim), Like 2007 s. 65
- ↑ Elokuvasäätiön tukipäätökset kesäkuu 2009 10.6.2009. Suomen Elokuvasäätiö. Viitattu 4.10.2009.
- ↑ Tuotannossa Periferia Productions. Viitattu 4.10.2009.
- ↑ Elokuvasäätiö, luettu 2012
Aiheesta muualla
- Kauko Röyhkä & Riku Mattila Myspacessa (suomeksi)
- Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo Myspacessa (suomeksi)
- Kauko Röyhkä haastattelussa Prosak-proosaklubilla, Kirjastokaista-video
- Kauko Röyhkä lukee teostaan Kreikkalainen salaatti Prosak-proosaklubilla, Kirjastokaista-video
- Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijatietokanta.
- Kauko Röyhkä ja Kjell Westö – Miten musiikki kääntyy kieleksi? Ylen Elävä arkisto.
- Haastattelu Tuubi-ohjelmassa vuonna 1980. Ylen Elävä arkisto.
- Miia Soininen: Röyhkä, kitara ja kynä. Ylioppilaslehti 13/1999.
- Katariina Parhi: Röyhkä. Kaltio 3/2001.
- Henri Häkkinen: Haastattelussa Kauko Röyhkä. Herrasmiesten kirjallisuuspiiri.
- Tero Valkonen: Kauko Röyhkä – kansanluonnetta vastaan. Selvis 3/2008.
- Röyhkä heijastaa kahta valoa. Helsingin sanomat 8.3.2009.
- Lauri Lehtinen: Kauko Röyhkä: ”Nykyisin voin olla enemmän asioiden puolesta”. Suomen kuvalehti 29.11.2011.
- Kirjailijat Oulussa: Kauko Röyhkä. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto.