Ero sivun ”Tornitalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Suomalaisia tornitaloja: korkeudet ja paikkakunnat, korkeusjärjestykseen - vähemerkityksiä pois (luettelossa on näitä laajemmin) |
Vaihdetaan Varissuon mökin kuvan tilalle vähän mittavampi maailmalta |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Korjattava/Suomi}} |
{{Korjattava/Suomi}} |
||
[[Kuva:HK-towerblock-sj.jpg|thumb|250px|Asuintornitaloryhmä Honk Kongissa.]] |
|||
[[Kuva:Vuosaaren tornitalo 2010 2.jpg|thumb|250px|Suomen korkein tornitalo [[Cirrus (tornitalo)|Cirrus]] eli Vuosaaren tornitalo [[Helsinki|Helsingissä]].]] |
[[Kuva:Vuosaaren tornitalo 2010 2.jpg|thumb|250px|Suomen korkein tornitalo [[Cirrus (tornitalo)|Cirrus]] eli Vuosaaren tornitalo [[Helsinki|Helsingissä]].]] |
||
[[Kuva:Varissuon tornitalo.jpg|thumb|250px|51-metrinen ja 15-kerroksinen [[Varissuon Tornikartio]] [[Turku|Turussa]].]] |
|||
'''Tornitalo''' ({{k-en|tower block, high-rise}}) on korkea [[talo]], jolla on useimmiten enemmän korkeutta kuin leveyttä. Tornitalolle ei ole olemassa mitään täsmällistä määritelmää, mutta usein tornitaloiksi kuitenkin määritellään ne [[rakennus|rakennukset]], joissa on vähintään 12 kerrosta tai korkeutta vähintään 35 metriä.<ref>http://standards.emporis.com/?nav=realestate&lng=3&esn=18727</ref> Emporiksen määritelmän mukaan yli 100 metriä korkeita rakennuksia nimitetään [[pilvenpiirtäjä|pilvenpiirtäjiksi]].<ref>http://www.emporis.com/building/standards/skyscraper</ref> |
'''Tornitalo''' ({{k-en|tower block, high-rise}}) on korkea [[talo]], jolla on useimmiten enemmän korkeutta kuin leveyttä. Tornitalolle ei ole olemassa mitään täsmällistä määritelmää, mutta usein tornitaloiksi kuitenkin määritellään ne [[rakennus|rakennukset]], joissa on vähintään 12 kerrosta tai korkeutta vähintään 35 metriä.<ref>http://standards.emporis.com/?nav=realestate&lng=3&esn=18727</ref> Emporiksen määritelmän mukaan yli 100 metriä korkeita rakennuksia nimitetään [[pilvenpiirtäjä|pilvenpiirtäjiksi]].<ref>http://www.emporis.com/building/standards/skyscraper</ref> |
||
Versio 8. lokakuuta 2012 kello 23.23
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tornitalo (engl. tower block, high-rise) on korkea talo, jolla on useimmiten enemmän korkeutta kuin leveyttä. Tornitalolle ei ole olemassa mitään täsmällistä määritelmää, mutta usein tornitaloiksi kuitenkin määritellään ne rakennukset, joissa on vähintään 12 kerrosta tai korkeutta vähintään 35 metriä.[1] Emporiksen määritelmän mukaan yli 100 metriä korkeita rakennuksia nimitetään pilvenpiirtäjiksi.[2]
Suomessa tornitaloksi luokitellaan yli 12-kerroksiset rakennukset. Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50 ja korkein on vuonna 2006 Helsingin Vuosaareen valmistunut Cirrus eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metriä.[3] Espoon Keilaniemeen suunnitellaan neljää tornitaloa, joista korkeimmasta on tulossa 40-kerroksinen. 127-metrinen rakennus olisi valmistuessaan Suomen korkein asuinrakennus.
Korkeita tornitaloja rakennetaan alueen maamerkeiksi. Lisäksi niillä voidaan lisätä asukastiheyttä esimerkiksi joukkoliikenneterminaalien läheisyydessä tai kaupunkien keskustoissa. Terminaalien läheisyydessä saadaan paljon asuntoja tai työpaikkoja hyvien kulkuyhteyksien päähän, kun taas kaupunkien keskustoissa korkea maan hinta perustelee usein talojen korkeuden kasvattamista.
Mitä tiiviimmin ja tehokkaammin rakennetaan, sitä lähempänä asunnot, työpaikat ja palvelut ovat toisiaan. Tällöin myös näiden välisiin siirtymisiin käytettävä energia minimoituu ja luonnonvaroja, luontoa ja aikaa säästetään. Tehokkaammalla rakentamisella edistetään myös julkisten liikennevälineiden käyttöä.
Suomalaisia tornitaloja
- Vuosaaren tornitalo (asuinrakennus Cirrus, Helsinki 87,5 m)
- Fortumin pääkonttori (toimistorakennus, Espoo 84 m)
- Itäkeskuksen maamerkki (Helsinki 82 m)
- Panorama Tower (Espoo 73 m)
- Kone Building (Espoo 73 m)
- Hotelli Torni (rakennettu 1931, Helsinki 70 m)
- Meritorni (Espoo 70 m)
- SysOpen Digia Tower (Pitäjänmäki Tower, Helsinki 70 m)
- Itämerentorni (Helsinki 66 m)
- MicroTower (Kuopio 65 m)
- Hotelli Ilves (Tampere 63 m)
- Innova (Jyväskylä 59 m)
- Airiston Tähti (Turku 58 m)
- Hotel Flamingo (Vantaa 55 m)
- Kemin kaupungintalo (52 m)
Tornitaloissa asuminen Helsingissä
Suomen mittakaavassa tornitalot edustavat uudenlaista asumista. Tornitalot ovat olleet toistaiseksi harvinaisia suomalaisessa maisemassa, mutta niitä on jo noussut ja suunnitteilla on lisää eritoten Helsinkiin. Merellisen siluetin varjelemiseksi kantakaupunkiinkin saa rakentaa enimmillään 16 kerrosta.
Tornitaloissa asuminen maailmalla
Maailman suurissa kaupungeissa tornitaloissa asumisella on pitkät perinteet. Matematiikan kehitys ja etenkin teräksen keksiminen ovat tehneet mahdolliseksi yhä korkeampien pilvenpiirtäjien rakentamisen. 1900-luvun alkupuolella rakennusten korkeuskilpaa käytiin Yhdysvalloissa, ja nykyään kilpailua johtaa Lähi-itä.
Asumisturvallisuus
Korkean rakentamisen tietoa ja osaamista haetaan aktiivisesti ulkomailta. Tämäkään ei kuitenkaan riitä, vaan niin viranomaiset kuin alan yrityksetkin testaavat aktiivisesti ulkomailta saadun kokemuksen sovellettavuutta muun muassa Suomen poikkeuksellisiin ilmasto-olosuhteisiin.
Poikkeuksellisen suuri huomio kohdistuu paloturvallisuuteen. Mitä korkeammalle rakennetaan, sitä kovemmiksi rakennustekniset turvallisuusvaatimukset kasvavat. Asuntopalo ei edellytä evakuointia. Jos korkea rakennus on evakuoitava, se on turvallisempaa kuin matalassa: hissit ja porrashuoneet on palo- ja savueristetty, hissejä käytetään ja jokaisesta asunnosta pääsee ulos kahta eri reittiä.[4][5]
Erityisen tärkeitä ovat tuulimallinnus ja tuulitunnelikokeet, jotta tuulikuorman todelliset vaikutukset voidaan määrittää oikein ja jotta rakennusten geometria voidaan valita tarkoituksenmukaiseksi sekä korkeiden paikallisten kuormitushuippujen välttämiseksi. Myös julkisivujen vedenpitävyys varmistetaan kokeellisesti. Lisäksi auringonvalon ja erilaisten äänilähteiden sekä niiden aiheuttamien heijastusten mallinnus ja simuloinnit ovat keskeisiä. Rakennuksen käyttöön ja huoltoon liittyy monia seikkoja, jotka asettavat omia jo suunnittelu- ja toteutusvaiheissa huomioon otettavia lisävaatimuksia.[6]
Lähteet
- ↑ http://standards.emporis.com/?nav=realestate&lng=3&esn=18727
- ↑ http://www.emporis.com/building/standards/skyscraper
- ↑ Saarinen, Sirkka: Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksellla. Betoni-lehti, 2005, nro 4, s. 46 ja 47. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 16.2.2012.
- ↑ Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia Hs.fi.
- ↑ Richard W. Bukowski: Protected Elevators For Egress And Access During Fires In Tall Buildings fire.nist.gov.
- ↑ Korkean rakentamisen rakentamistapaohje Rakennustieto.fi.