Ero sivun ”Leineperi” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
16 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
p
p (→‎Historia: wikilinkki)
===Teollisen toiminnan aikakausi===
 
Fredriksforsin eli Leineperin rautaruukin perusti majuri Berndt Johan Hastfer vuonna 1771.<ref name="satakunta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Satakunnan rakennusperinne| Vuosi = 1990 | Luku = | Sivu = 110| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Satakunnan seutukaavaliitto | Tunniste = Sarja A: 177| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Ruukki perustettiin alun perin [[Ruotsi]]sta tuotavan takkiraudan jalostamista varten. Ruukilla oli oikeus valmistaa mm. pultti- ja vannerautaa, lapioita, kankia ja viikatteita. Vuonna [[1787]] Leineperin silloinen omistaja Jonas Beckman valmistutti ruukille [[Masuuni|masuunin]]. Vuonna [[1818]] rautaruukki siirtyi [[Suomen valtio]]n omistukseen. Ruukille valmistui suomalaisten vuorimalmien kokeilua varten uusi masuuni vuonna [[1826]]. Valtio ei ollut tyytyväinen Leineperissä valmistetun takkiraudan menekkiin, jonka vuoksi se myi ruukin vuonna [[1830]] Anders Henrik Falckille, [[Kauttua]]nKauttuan ruukki|Kauttuan ruukin]] silloiselle omistajalle.
 
Leineperin omistajat vaihtuivat [[1800-luku|1800-luvulla]] tiheään. Vuonna [[1858]] Leineperin osti porilainen lakimies K. J. Lönegren, jonka omistajuuskaudella alkoi Leineperin nousukausi. Raudanvalmistuksessa otettiin käyttöön uusia menetelmiä, ja useita rakennuksia korjattiin tai rakennettiin uudelleen. Leineperissä panostettiin yhä enenevissä määrin maatalouteen, karjasuojat rakennettiin uudelleen ja ruukille valmistui oma meijeri. Lönegren rakennutti myös uuden kartanon. Suuret uudistukset kävivät kalliiksi, ja katovuosien [[1867]]–[[1868|68]] johdosta Lönegren luopui Leineperistä vuonna [[1870]].
27 872

muokkausta

Navigointivalikko