Ero sivun ”Otto-Iivari Meurman” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
järjestelty tekstiä.
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Otto-iivari meurmanin puisto 1.jpg|thumb|250px|Otto-Iivari Meurmanin puisto [[Käpylä]]ssä.]]
'''Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman''' [mö:rman], ([[4. kesäkuuta]] [[1890]], [[Ilmajoki]] – [[19. elokuuta]] [[1994]], [[Helsinki]]) oli [[suomalainen]] [[arkkitehti]], erikoisalanaan [[kaavoitus|asemakaavat]]. Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940).
'''Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman''' [mö:rman], ([[4. kesäkuuta]] [[1890]], [[Ilmajoki]] – [[19. elokuuta]] [[1994]], [[Helsinki]]) oli [[suomalainen]] [[arkkitehti]]. Hän työskenteli [[kaavoitus|asemakaavoittajana]] ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940).


Meurman oli [[Viipuri]]n asemakaava-arkkitehti vuodesta [[1918]] vuoteen [[1937]]. Hänen käsialaansa ovat muun muassa [[Viipuri]]n, [[Joensuu]]n, [[Kajaani]]n, [[Karhula]]n, Riihimäen ja [[Tornio]]n asemakaavat.
Hän työskenteli [[Viipuri]]n asemakaava-arkkitehtina vuosina [[1918]]&ndash;[[1937|37]] ja [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] asemakaavaopin [[professori]]na vuosina [[1940]]&ndash;[[1959|59]].<ref>[http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3850 Otto-I. Meurman] Suomen rakennustaiteen museo</ref>


Hän oli [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] asemakaavaopin [[professori]]na vuodesta [[1940]] vuoteen [[1959]] asti.<ref>[http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3850 Otto-I. Meurman] Suomen rakennustaiteen museo</ref>
[[Tiedosto:Otto-iivari meurmanin puisto 1.jpg|thumb|225px|Otto-Iivari Meurmanin puisto [[Käpylä]]ssä.]]
Otto-Iivari Meurmanin käsialaa ovat muun muassa [[Viipuri]]n, [[Joensuu]]n, [[Kajaani]]n, [[Karhula]]n, Riihimäen ja [[Tornio]]n asemakaavat.


Otto-Iivari Meurman julkaisi vuonna 1989 muistelmateoksen ''Mörrin muistelmia''. Hän kuoli 104-vuotiaana [[19. elokuuta]] [[1994]].
Meurman vietti yli 100-vuotiaaksi saakka kesiään [[Karkku|Karkussa]], jossa hänen isänsä Otto Meurman oli asunut toimiessaan 1900-luvun alkupuolella [[Tyrvää]]n piirilääkärinä. Vuonna 1989 hän julkaisi muistelmateoksen ''Mörrin muistelmia''. Otto-Iivari Meurman kuoli 104-vuotiaana [[19. elokuuta]] [[1994]], hänet on haudattu sukuhautaan [[Kangasala]]n kirkon hautausmaalle.


[[Meurman (suku)|Meurmanien]] sivistyssukuun kuulunut O.-I. Meurman oli poliitikko [[Agathon Meurman]]in pojanpoika. Hänen pojanpoikansa taas on professori [[Jukka H. Meurman]].<ref>{{Kansallisbiografia|id=6697|tekijä=Veli-Matti Autio|nimi=Meurman (1600 - )|ajankohta=11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009)}}</ref>
[[Meurman (suku)|Meurmanien]] sivistyssukuun kuulunut Otto-Iivari Meurman oli poliitikko [[Agathon Meurman]]in pojanpoika. Hänen pojanpoikansa on professori [[Jukka H. Meurman]].<ref>{{Kansallisbiografia|id=6697|tekijä=Veli-Matti Autio|nimi=Meurman (1600 - )|ajankohta=11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009)}}</ref> Meurmanin pikkuserkkuja olivat lakimies ja poliitikko [[Antti Tulenheimo]] ja urkutehtailija [[Martti Tulenheimo]].


Espoon Tapiolassa ja Helsingin Käpylässä sijaitsee hänen mukaansa nimetty puisto.<ref>[http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Viheralueet?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Viheralueet/Puistot/Puistot+alueittain/Otto-Iivari+Meurmanin+puisto Otto-Iivari Meurmanin puisto] Helsingin Kaupunki, Rakenusvirasto</ref>
Espoon Tapiolassa ja Helsingin Käpylässä sijaitsee hänen mukaansa nimetty puisto.<ref>[http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Viheralueet?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Viheralueet/Puistot/Puistot+alueittain/Otto-Iivari+Meurmanin+puisto Otto-Iivari Meurmanin puisto] Helsingin Kaupunki, Rakenusvirasto</ref>

Meurman vietti yli 100-vuotiaaksi saakka kesiään [[Karkku|Karkussa]], jossa hänen isänsä Otto Meurman oli asunut toimiessaan 1900-luvun alkupuolella [[Tyrvää]]n piirilääkärinä.

Otto-Iivari Meurman on haudattu sukuhautaan [[Kangasala]]n kirkon hautausmaalle.

Otto-Iivari Meurmanin pikkuserkkuja olivat lakimies ja poliitikko [[Antti Tulenheimo]] ja urkutehtailija [[Martti Tulenheimo]].


==Teoksia==
==Teoksia==

Versio 22. elokuuta 2012 kello 16.56

Otto-Iivari Meurmanin puisto Käpylässä.

Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman [mö:rman], (4. kesäkuuta 1890, Ilmajoki19. elokuuta 1994, Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hän työskenteli asemakaavoittajana ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940).

Meurman oli Viipurin asemakaava-arkkitehti vuodesta 1918 vuoteen 1937. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Viipurin, Joensuun, Kajaanin, Karhulan, Riihimäen ja Tornion asemakaavat.

Hän oli Teknillisen korkeakoulun asemakaavaopin professorina vuodesta 1940 vuoteen 1959 asti.[1]

Meurman vietti yli 100-vuotiaaksi saakka kesiään Karkussa, jossa hänen isänsä Otto Meurman oli asunut toimiessaan 1900-luvun alkupuolella Tyrvään piirilääkärinä. Vuonna 1989 hän julkaisi muistelmateoksen Mörrin muistelmia. Otto-Iivari Meurman kuoli 104-vuotiaana 19. elokuuta 1994, hänet on haudattu sukuhautaan Kangasalan kirkon hautausmaalle.

Meurmanien sivistyssukuun kuulunut Otto-Iivari Meurman oli poliitikko Agathon Meurmanin pojanpoika. Hänen pojanpoikansa on professori Jukka H. Meurman.[2] Meurmanin pikkuserkkuja olivat lakimies ja poliitikko Antti Tulenheimo ja urkutehtailija Martti Tulenheimo.

Espoon Tapiolassa ja Helsingin Käpylässä sijaitsee hänen mukaansa nimetty puisto.[3]

Teoksia

  • Asemakaavaoppi (1947)
  • "Viipurin arkkitehdit" (1977)
  • "Kartanot; Viipurin pitäjän historia osa 3" (1985).
  • Mörrin muistelmia (1989). Toimittanut Maarit Huovinen. ISBN 951-0-15936-0.

Lähteet

  1. Otto-I. Meurman Suomen rakennustaiteen museo
  2. Veli-Matti Autio: Meurman (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Otto-Iivari Meurmanin puisto Helsingin Kaupunki, Rakenusvirasto

Aiheesta muualla