Ero sivun ”Olkiluodon ydinvoimalaitos” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.2) (Botti lisäsi: hr:Nuklearna elektrana Olkiluoto |
|||
| Rivi 96: | Rivi 96: | ||
{{Pääartikkeli|[[Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennusprojekti]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennusprojekti]]}} |
||
====Historia==== |
====Historia==== |
||
Valmistuuko kyseinen voimalaitos ennakkoilmoituksesta poiketen, ei neljän vaan kymmenen rakennusvuoden jälkeen vuonna 2015 =? |
|||
Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluodon ydinvoimalaitokseen aloitettiin 12. elokuuta 2005<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iaea.org/cgi-bin/db.page.pl/pris.prdeta.htm?country=FI&site=OLKILUOTO&refno=5 | Nimeke=Olkiluoto-3 | Julkaisija=IAEA Power Reactor Information System | Viitattu = 11.4.2007}}</ref> [[Eduskunta|eduskunnan]] äänestettyä rakentamisen puolesta 2002. |
Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluodon ydinvoimalaitokseen aloitettiin 12. elokuuta 2005<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iaea.org/cgi-bin/db.page.pl/pris.prdeta.htm?country=FI&site=OLKILUOTO&refno=5 | Nimeke=Olkiluoto-3 | Julkaisija=IAEA Power Reactor Information System | Viitattu = 11.4.2007}}</ref> [[Eduskunta|eduskunnan]] äänestettyä rakentamisen puolesta 2002. |
||
Versio 16. heinäkuuta 2012 kello 16.59
Olkiluodon ydinvoimalaitos sijaitsee Olkiluodon saarella Eurajoella ja sen omistaa Teollisuuden Voima Oyj (TVO). Olkiluodolla tuottaa sähköä kaksi ydinvoimalaitosyksikköä, joiden molempien nimellissähköteho on 880 megawattia[1]. Vuosittainen sähköntuotanto on hieman yli 14 TWh[2], joka on reilut 16 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä. Kolmas yksikkö on rakenteilla ja tämän EPR-tyyppisen reaktorin arvioidaan valmistuvan käyttöönottokuntoon elokuussa vuonna 2014. Reaktorin oli määrä valmistua alun perin toukokuussa 2009, josta laitostoimittaja on lykännyt valmistumisajankohtaa useita kertoja.[3][4] Uuden ydinvoimalaitosyksikön toimittaa Areva NP:n ja Siemens AG:n muodostama konsortio, ensin mainitun toimittaessa reaktorin ja jälkimmäisen vastatessa turbiinilaitoksesta. Vuonna 2010 yhtiö sai luvan rakentaa saarelle vielä neljännen ydinvoimalayksikön.[5]
TVO ei tavoittele Olkiluodon yksiköillä voittoa, vaan se tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushintaan. Omistajat, jotka ovat pääasiassa metsä- ja sähköyhtiöitä, käyttävät tuotetun sähkön itse tai myyvät sitä eteenpäin.
60 suomalaista yritystä on sitoutunut TVO:n ydinsähköön. Suomalaiset kunnat ovat tehneet pitkäaikaisia sitoumuksia ydinsähkön ostovelvoittein ennakkoon sidottuun kiinteään hintaan.[6]
Ydinvoimalaitosyksiköt
Olkiluodon ydinvoimalaitos teki vuonna 2009 käyttöhistoriansa parhaan tuotantotuloksen 14,5 terawattituntia laitosyksiköiden yhteisen käyttökertoimen ollessa 96,0 prosenttia.[7] Edellinen tuotantoennätys oli vuodelta 2007, jolloin tuotettiin 14,4 terawattituntia.[8][9]
| Laitosyksikkö[10] | Toimittaja, Tyyppi | Nettosähköteho | Rakentaminen aloitettu | Kytketty verkkoon | Kaupallinen tuotanto |
|---|---|---|---|---|---|
| Olkiluoto 1 | ASEA-Atom, BWR | 885 MW | 1.2.1974 | 2.9.1978 | 10.10.1979 |
| Olkiluoto 2 | ASEA-Atom, BWR | 860 MW | 1.8.1975 | 18.2.1980 | 10.07.1982 |
| Olkiluoto 3 | Areva NP & Siemens AG, EPR | 1 600 MW | 12.8.2005 | Rakenteilla | ? |
Olkiluoto 1
Historia
Olkiluoto 1 ja 2 ovat ASEA-Atomin (nykyään osa Westinghousea) 1970-luvun lopulla toimittamia kiehutusvesireaktoreita. Tuolloin ruotsalainen ydinalan osaaminen oli maailman huippua, tästä esimerkkinä pääkiertopumppujen sijoitus suoraan painesäiliön reuna-alueelle, jolloin reaktorisydämen jäähdytyskiertoon ei tarvita ulkoisia putkiluuppeja. Laitosten alkuperäinen sähköteho oli 660 MW, josta sitä on nostettu useiden vaiheiden jälkeen nykyiseen sähkötehoon (1984: 710 MW, 1998: 840 MW, 2006: 860 MW). Tehon nostot on mahdollistanut turbiinitekniikan modernisointi ja reaktorin lämpötehon kasvattaminen kehittyneen tekniikan myötä. Laitosyksiköiden kokonaishyötysuhde on noin 34 prosenttia.[11] TVO uusii molempien laitosten matalapaineturbiinit vuoden 2010 ja 2011 vuosihuolloissa, kuten myös ykkösyksikön generaattorin. Hyötysuhde paranee muutosten seurauksena noin prosentiyksikön, jolloin samalla reaktorin tuottamalla lämpöteholla saadaan tuotettua 25 megawattia enemmän sähkötehoa.[12]
Kansainvälisellä INES-asteikolla laitoksen käyttöhistoriassa ei ole käynyt INES 2-luokkaa vakavampia tapahtumia. Laitosyksiköllä sattuneet INES-2 luokan tapahtumat:
- 1985 Ulospuhallusjärjestelmän ohjausjärjestelmän viat
- 1989 Metallijauhetta säätösauvakoneistossa ja primääripiirissä
Reaktori
Reaktori koostuu painesäiliöstä, jonka sisällä on polttoaine, säätösauvat, vedenerotin ja höyrynkuivain. Vesi pumpataan syöttövesipumpuilla reaktoriin, jossa se kiertää pääkiertopumppujen aikaansaamassa pääkiertovirtauksessa. Veden kiertäessä reaktorisydämen läpi osa siitä höyrystyy ja kulkee vedenerottimen sekä höyrynkuivaimen kautta turbiinille veden palautuessa takaisin pääkiertovirtaukseen. Reaktorisydän koostuu 121 säätösauvasta ja 500 polttoainenipusta, joissa on uraania noin 90 tonnia. Reaktorin teho säädetään säätösauvoilla ja pääkiertopumpuilla. Tarvittaessa ketjureaktio voidaan nopeasti pysäyttää tekemällä pikasulku (alle 4 s), joka nostaa säätösauvat reaktoriin vedellä, joka on paineistettu typen avulla. Normaalisti säätösauvoja siirretään sähkömoottoreilla. Jos säätösauvat eivät toimi lainkaan voidaan ketjureaktio silti pysäyttää pumppaamalla boorihappoa sisältävää vettä reaktoriin, jolloin neutronit absorpoituvat booriin.[11]
| Tietoja reaktorista | |
|---|---|
| Reaktorin lämpöteho | 2 500 MW |
| Höyrynvirtaus | 1 260 kg/s |
| Käyttöpaine | 70 bar |
| Syöttöveden lämpötila | 185°C |
| Tuorehöyryn lämpötila | 286°C |
| Polttoainenippujen määrä | 500 |
| Polttoainesauvoja nipussa | 91–100 |
| Polttoainenipun massa | 292–331 kg |
| Uraanin kokonaismassa | n. 90 t |
| Säätösauvojen lukumäärä | 121 |
Turbiinilaitos
Turbiinilaitos koostuu yhdestä korkeapaineturbiinista ja neljästä matalapaineturbiinista, kaikki turbiinit ovat kaksivirtaustyyppisiä. Höyry paisuu ensin korkeapaineturbiinissa, josta se kulkee välitulistimille. Kosteudenerottimissa erotetaan höyrystä vesi ja välitulistimissa tulistetaan höyry, jonka jälkeen se paisuu matalapaineturbiineissa lauhduttimen paineeseen. Lauhduttimessa höyry tiivistyy vedeksi, jonka jälkeen se pumpataan lauhdepumpuilla kolmen matalapaine-esilämmittimen lävitse edelleen syöttövesipumpuille. Syöttövesi kulkee vielä kahden korkeapaine-esilämmittimen lävitse ennen saapumistaan reaktoriin. Tehoajolla turbiinissa kiertää kaikkien kiehutusvesilaitosten tapaan reaktorin neutronisäteilyssä aktivoitunut höyry eikä turbiinin luo pääse.[11]
| Tietoja turbiinilaitoksesta | |
|---|---|
| Tuorehöyryn paine | 67 bar |
| Tuorehöyryn lämpötila | 283°C |
| Välitulistushöyryn paine | 6,5 bar |
| Välitulistushöyryn lämpötila | 250°C |
| Kierrosluku | 3 000 rpm |
| Lauhduttimen paine | 0,05 bar |
| Jäähdytysveden määrä | 29 500 kg/s |
| Jäähdytysveden lämpötilan nousu | 13°C |
Olkiluoto 2
Historia
Olkiluoto 2 on lähes identtinen kuin Olkiluoto 1 muutamia pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Laitosyksikön teho nostettiin 860 megawattiin vuonna 2005 modernisoimalla turbiinitekniikkaa.
Kansainvälisellä INES-asteikolla laitoksen käyttöhistoriassa ei ole käynyt INES 2-luokkaa vakavampia tapahtumia. Ainoa laitosyksiköllä sattunut INES-2 luokan tapahtuma:
- 1991 Kytkinlaitospalosta aiheutunut ulkoisten sähköverkkojen menetys
Olkiluoto 3
- Katso myös European Pressurized Water Reactor
- Pääartikkeli: Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennusprojekti
Historia
Valmistuuko kyseinen voimalaitos ennakkoilmoituksesta poiketen, ei neljän vaan kymmenen rakennusvuoden jälkeen vuonna 2015 =?
Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluodon ydinvoimalaitokseen aloitettiin 12. elokuuta 2005[13] eduskunnan äänestettyä rakentamisen puolesta 2002.
Olkiluoto 3 on EPR-tyyppinen voimala ja ensimmäinen laatuaan maailmassa. Valmistuessaan reaktori on myös sähköteholtaan suurin, 1 600 MW, mikäli Kiinaan, Shandongin maakuntaan rakenteilla oleva 2 × 1 750 MW:n Taishan ydinvoimalaitos ei valmistu ennen Olkiluoto 3:a.[14] Voimala on kehitetty hyödyntäen ranskalaisten N4- (entinen Framatome ANP) ja saksalaisten Konvoi-painevesilaitosten kokemuksia. Se edustaa niin kutsuttua kolmannen sukupolven ydinvoimalaitostekniikkaa. Laitoksen perusratkaisut pohjautuvat jo käytössä olevaan tekniikkaan, mutta sen energiataloutta, polttoaineenkulutusta, huollettavuutta ja turvallisuutta on edelleen kehitetty. Reaktorissa on varauduttu myös reaktoriytimen sulamiseen, ja kaksinkertainen suojarakennus on mitoitettu kestämään matkustajalentokoneen törmäys. Valmistuttuaan voimala työllistää noin 200 henkeä.
Reaktori
Painevesilaitoksessa reaktorissa oleva vesi ei kiehu vaan kuumentunut primääripiirin vesi höyrystää sekundääripiirin vettä höyrystimissä, jotka ovat U-putkityyppisiä lämmönvaihtimia. Primääripiiri koostuu reaktorista ja paineistimesta, sekä neljästä pääkiertopiiristä, joissa kussakin on pääkiertopumppu, höyrystin ja tarvittavat putkistot. Reaktorin pikasulku voidaan tehdä pudottamalla säätösauvat tai pumppaamalla booripitoista vettä reaktoriin.
| Tietoja reaktorista | |
|---|---|
| Reaktorin lämpöteho | 4 300 MW |
| Primääripiirin virtaus | 22 250 kg/s |
| Käyttöpaine | 155 bar |
| Reaktoriin tulevan veden lämpötila | 295,9°C |
| Reaktorista lähtevän veden lämpötila | 327,5°C |
| Polttoainenippujen määrä | 241 |
| Polttoainesauvoja nipussa | 265 |
| Polttoainenipun massa | 735 kg |
| Uraanin kokonaismassa | n. 128 t |
| Polttoaineen kulutus | noin 32 t vuodessa |
| Säätösauvojen lukumäärä | 89 |
Turbiinilaitos
Siemensin valmistama turbiinilaitos koostuu yhdestä korkeapaineturbiinista ja kolmesta matalapaineturbiinista[15], muuten prosessi on hyvin samankaltainen kuin kahdella aikaisemmallakin laitosyksiköllä. Esilämmittimiä on enemmän kuin vanhemmilla laitoksilla. Painevesilaitoksen turbiinin luo pääsee myös käytön aikana, koska primääripiirin aktivoitunut vesi kiertää ainoastaan reaktorirakennuksen sisällä.
| Tietoja turbiinilaitoksesta | |
|---|---|
| Tuorehöyryn paine | 75,5 bar |
| Tuorehöyryn lämpötila | 290°C |
| Tuorehöyryn massavirta | 2 443 kg/s |
| Välitulistushöyryn paine | 9,5 bar |
| Välitulistushöyryn lämpötila | 278°C |
| Kierrosluku | 1 500 rpm |
| Lauhduttimen paine | 0,03 bar |
| Jäähdytysveden määrä | 57 000 kg/s |
Olkiluoto 4
Olkiluoto 4 YVA
Teollisuuden Voima teki vuosina 2007–2008 ympäristövaikutusten arviointia Olkiluotoon sijoitettavalle neljännelle ydinvoimalaitosyksikölle, jonka sähköteho olisi 1 000–1 800 megawattia. Jos suunnitelma toteutuu tavoitteena olisi rakentamisen aloittaminen 2013 ja voimalaitoksen käyttöön ottaminen noin 2018.[16] YVA-selostus saatiin valmiiksi ja jätettiin työ- ja elinkeinoministeriölle 14. helmikuuta 2008.[17]
Säteilyturvakeskus julkaisi lausuntonsa YVA-selostuksesta 22. huhtikuuta 2008. Säteilyturvakeskus totesi YVA-selostuksen kattavan Olkiluodon mahdollisen neljännen laitosyksikön ympäristövaikutukset STUK:n kannalta. Lausunnossa todettiin kuitenkin parannettavaa mm. merenpinnan nousun, mahdollisen onnettomuuden vaikutusten ja väestönsuojelutoimien ja jäähdytysvesiratkaisujen osalta, joita on esitettävä kattavammin mahdollisessa rakentamislupahakemuksessa.[18][19]
Sen jälkeen kun valtioneuvosto oli hyväksynyt hankkeen, eduskunta päätti 1. heinäkuuta 2010 äänin 120-72 myöntää luvan yksikön rakentamiseen.[5]
Olkiluoto 4 periaatepäätöshakemus
Teollisuuden Voima jätti 25.4.2008 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Olkiluotoon. Samaan aikaan Posiva Oy toimitti periaatepäätöshakemuksen OL4:n käytetyn ydinpolttoaineen huollosta.
TVO esittää tiedotteessaan, että Olkiluodon 4:n yksikön rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, sillä uusi yksikkö auttaa vähentämään merkittävästi sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä ja sähkön tuontiriippuvuutta sekä lisää kohtuuhintaisen perusvoiman tuotantoa Suomessa.[20] TVO ilmoittaa hakemuksessaan harkitsevansa viittä eri laitosvaihtoehtoa:
- Toshiba–Westinghouse'in ABWR-kiehutusvesilaitosta
- Mitsubishi Heavy Industriesin APWR-painevesilaitosta
- Korea Hydro and Nuclear Powerin APR1400-painevesilaitosta
- General Electric–Hitachin ESBWR-kiehutusvesilaitosta
- ArevaNP:n EPR-painevesilaitosta
Alustavassa turvallisuusarviossaan Säteilyturvakeskus on todennut, ettei mikään laitosvaihtoehdoista sellaisenaan täytä suomalaisia turvallisuusvaatimuksia, mutta että kaikki laitosvaihtoehdot ovat muokattavissa täyttämään suomalaiset vaatimukset. Olkiluodon laitospaikka soveltuu myös muutoin uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen.[21]
Periaatepäätöshakemuksesta on kuultu alueen kuntia, eri viranomaisia ja useita etujärjestöjä. Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan Olkiluoto soveltuu hyvin uuden ydinvoimalaitosyksikön sijaintipaikaksi.[22] Ulkoasiainministeriön mukaan Suomessa käynnissä olevien yksiköiden hyvä luotettavuus ja Olkiluoto 3 -yksikön rakennustyöt ovat osaltaan vaikuttaneet myönteisesti Suomi-kuvaan.[23] Ministeriöistä kriittisin on Maa- ja metsätalousministeriö, joka edellyttää myös uusiutuvan energian käytön ja energian säästötoimien lisäämistä, mikäli ydinvoimalaitosyksikkö päätetään rakentaa. Lisäksi OL4-yksikön lauhdevesijärjestelmä olisi varustettava kalaesteillä, jotka vähentäisivät kalastukselle aiheutuvaa haittaa.[24]
Olkiluodon ydinjätteen varastointialue
Voimalaitosalueella sijaitsee myös reaktoreissa syntyneen ydinjätteen varasto, jossa on vesialtaissa varastoituna kaikki Olkiluodossa syntynyt ydinjäte odottamassa mahdollista loppusijoitusta. Vielä ei ole tiedossa, minne ja millä tavalla Olkiluodon reaktoreiden tuottama ydinjäte voidaan sijoittaa tulevaisuudessa turvallisesti.
Vuonna 1998 Olkiluodon varastossa oli korkea-aktiivista ydinjätettä 800 tonnia. Ydinvoimalaitosten suunnitellun 40 vuoden käyttöiän aikana korkea-aktiivista ydinjätettä arvioidaan syntyvän laitoksista yhteensä noin 2600 tonnia. Jos laitosten käyttöikää pidennettäisiin suunnitellusti 60:een käyttövuoteen, syntyisi korkea-aktiivista jätettä yhteensä noin 4000 tonnia. Ydinjätteen määrän arvioinnissa on huomioitava vielä Olkiluotoon rakennettavan viidennen laitosyksikön tuottama ydinjäte. Mikäli hanke toteutuu, ydinjätteen kokonaismäärä nousee 2500 tonnilla, eli Olkiluodon ydinlaitosalueelle väliaikais-varastoitaisiin 6500 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä. [25]
Suunnitelmat ydinjätteen pitkäaikaiseen varastoimiseen
Matala- ja keskiaktiivisen jätteen varastoilla pakataan voimalaitoksilla syntynyt jäte betoniarkkuihin ja viedään välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan loppusijoitusluolaan. Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitus on suunniteltu tehtäväksi Olkiluotoon mahdollisesti rakennettavaan ydinjätteen loppusijoitusluolaan. Loppusijoitusluolan tutkimiseksi on rakennettu kallioon tutkimustila (Onkalo), joka ulottuu noin neljän sadan metrin syvyyteen kallioperässä.
Vierailukeskus
Voimalaitoksen lähellä sijaitsee ydinvoimayhtiö TVO:n ylläpitämä vierailukeskus, jossa voi käydä tutustumassa ydinsähkön tuotantoon sekä ydinjäteyhtiö Posivan kaavailemaan korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen. Vierailukeskuksessa on myös ilmaiseksi jaossa TVO:n ja sen yhteistyökumppanien materiaalia ydinvoimaan liittyen.[26]
Katso myös
Lähteet
- ↑ 880 MW:n kiehutusvesireaktorit OL1 ja OL2 (HTML) Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 10.2.2008.
- ↑ 2006 Vuosikertomus (PDF) Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 13.11.2007.
- ↑ TVO: Olkiluoto 3:n valmistuminen voi siirtyä vuoteen 2012 Vuoden aikana on työmaan vahvuus kaksinkertaistunut ja useat pääkomponentit ovat valmistuneet (HTML) 17.10.2008. Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 31.10.2008.
- ↑ IL/STT: Olkiluoto 3 taas ongelmissa (HTML) Iltalehti. 15.10.2009. Iltalehti. Viitattu 08.12.2009. fi
- ↑ a b Uutinen Helsingin Sanomien verkkosivulla 1.7.2010
- ↑ Paper 4: The economics of nuclear power March 2006 54 sivua (The role of nuclear power in a low carbon economy) esittelySustainable Development Commission, University of Sussex, NERA Economic Consulting s. 30-31
- ↑ TVO: Olkiluodossa erinomainen tuotantovuosi 2009 (HTML) 4.1.2010. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 5.1.2010.
- ↑ Taloussanomat–STT: Olkiluodosta tulvi kaikkien aikojen sähkövirtaus (XHTML) Taloussanomat. Viitattu 2.1.2007.
- ↑ Olkiluodon voimalaitos teki tuotantoennätyksen (HTML) 2.1.2008. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 2.1.2008.
- ↑ Finland, Republic of: Nuclear Power Reactors (HTML) Power Reactor Information System. IAEA. Viitattu 13.11.2007. (englanniksi)
- ↑ a b c Ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 (PDF) Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 13.11.2007.
- ↑ TVO uusii OL1- ja OL2-laitosyksiköiden matalapaineturpiinit (HTML) 5.6.2007. Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 13.11.2007.
- ↑ Olkiluoto-3 IAEA Power Reactor Information System. Viitattu 11.4.2007.
- ↑ Taishan nuclear power plant to be one of world's largest 22.12.2009. People's Daily Online. Viitattu 14.3.2011.
- ↑ Olkiluoto 3 "EPR – Characteristics" (HTML) Areva NP. Viitattu 13.11.2007. (englanniksi)
- ↑ Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto (PDF) Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 22.1.2008.
- ↑ Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitosyksikön YVA-selostus valmis – Selostus jätettiin tänään työ- ja elinkeinoministeriölle (HTML) 14.2.2008. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 15.2.2008.
- ↑ OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-SELOSTUS (PDF) STUK. Viitattu 22.4.2008.
- ↑ STUKin lausunto Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitoksen YVA-selostuksesta: Merenpinnan nousu arvioitava huolellisesti (HTML) 22.4.2008. STUK. Viitattu 22.4.2008.
- ↑ TVO:n tiedote 25.4.2008
- ↑ Alustava turvallisuusarvio Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitoshankkeesta. STUK. 8.5.2009. Viitattu 13.10.2009
- ↑ LAUSUNTO TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N UUDEN YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISTA KOSKEVASTA PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUKSESTA. Ympäristöministeriö. Dnro YM155/04/2008. Viitattu 13.10.2009
- ↑ Lausuntopyyntö Teollisuuden Voima Oyj:n uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskevasta periaatepäätöshakemuksesta. Ulkoministeriö. Dnro HEL 6341-11. Viitattu 13.10.2009
- ↑ Maa- ja metsätalousministeriön lausunto TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N UUDEN YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISTA KOSKEVASTA PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUKSESTA. Maa- ja metsätalousministeriö. Dnro 2066/99/2008. Viitattu 13.10.2009
- ↑ http://www.tkk.fi/Units/AES/courses/crspages/tfy170_00/02_sijoitusmalli.pdf
- ↑ Tule vierailulle (HTML) Teollisuuden Voima Oy.
Aiheesta muualla
- Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kotisivut
- Ydinvoimalaitosyksiköt OL1 ja OL2
- Olkiluoto 3-projektin kotisivut
- Perustietoa Olkiluoto 3:sta
- Olkiluodon ydinvoimalaitos STUK:n kotisivuilla
- Olkiluodon tekniset tiedot STUK:in sivuilta
- Posiva (ydinjätehuoltoa varten perustettu yhtiö)