Ero sivun ”Karjalan kaartin rykmentti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
w
Rivi 26: Rivi 26:


== Historia ==
== Historia ==
Sisällissotaan osallistuneista kolmesta Karjalan rykmentistä määrättiin Helsingissä 16. toukokuuta pidettävään voitonparaatiin kustakin pataljoona. 1. Karjalan rykmentti määräsi uuteen yhtymään I pataljoonan 1. komppanian, II pataljoonan 2. komppanian sekä III pataljoonan 3. komppanian. 2. Karjalan rykmentti toimitti X pataljoonansa ja 3. Karjalan rykmentti III pataljoonansa. Joukot kuljetettiin 10. toukokuuta junalla Viipurista Helsinkiin, jossa ne majoitettiin Oulunkylään ja Pasilaan. Kenraali Mannerheim ilmoitti 19. toukokuuta antamassaan päiväkäskyssä uuden rykmentin Karjalan kaartin rykmentin perustamisesta paraatiin osallistuneista karjalalaisjoukoista.<ref>Kilkki s. 30-31</ref>
Sisällissotaan osallistuneista kolmesta Karjalan rykmentistä määrättiin Helsingissä 16. toukokuuta pidettävään voitonparaatiin kustakin pataljoona. [[Karjalan 1. rykmentti]] määräsi uuteen yhtymään [[Karjalan 1. rykmentin 1. pataljoona|I pataljoonan]] 1. komppanian, [[Karjalan 1. rykmentin 2. pataljoona|II pataljoonan]] 2. komppanian sekä [[Karjalan 1. rykmentin 3. pataljoona|III pataljoonan]] 3. komppanian. [[Karjalan 2. rykmentti]] toimitti [[Karjalan 2. rykmentin 10. pataljoona|X pataljoonansa]] ja [[Karjalan 3. rykmentti]] [[Karjalan 3. rykmentin 3. pataljoona|III pataljoonansa]]. Joukot kuljetettiin 10. toukokuuta junalla [[Viipuri]]sta [[Helsinki]]in, jossa ne majoitettiin [[Oulunkylä]]än ja [[Pasila]]an. Kenraali Mannerheim ilmoitti 19. toukokuuta antamassaan päiväkäskyssä uuden rykmentin Karjalan kaartin rykmentin perustamisesta paraatiin osallistuneista karjalalaisjoukoista.<ref>Kilkki s. 30-31</ref>


Majuri O. Kuula määrättiin 27. toukokuuta annetulla ylipäällikön päiväkäskyllä rykmentin komentajaksi ja samalla nimettiin pataljoonat I, II ja III pataljoonaksi. Esikunta muodostettiin kokoamalla miehiä kaikista yksiköistä. Samalla rykmentti liitettiin Kaartin divisioonaan, joka myöhemmin nimettiin 1. divisioonaksi. Se majoitettiin Kallion kansakoululle siten, että varastot ensimmäiseen kerrokseen ja kullekin pataljoonalle järjestyksessä oma kerros.<ref>Kilkki s. 31-32</ref>
Majuri O. Kuula määrättiin 27. toukokuuta annetulla ylipäällikön päiväkäskyllä rykmentin komentajaksi ja samalla nimettiin pataljoonat I, II ja III pataljoonaksi. Esikunta muodostettiin kokoamalla miehiä kaikista yksiköistä. Samalla rykmentti liitettiin Kaartin divisioonaan, joka myöhemmin nimettiin [[Suomen 1. divisioona (1918-1939)|1. divisioonaksi]]. Se majoitettiin [[Kallion kansakoulu]]lle siten, että varastot ensimmäiseen kerrokseen ja kullekin pataljoonalle järjestyksessä oma kerros.<ref>Kilkki s. 31-32</ref>


Kuula luovutti rykmentin komentajan tehtävät 2. heinäkuuta everstiluutnantti L. Sarinille. Kuula jatkoi edelleen II pataljoonan komentajana. Pataljoonaksi supistetun Kaartin jääkärirykmentin soittokunta siirrettiin 4. heinäkuuta rykmenttiin, mistä muodostui lopulta Karjalan kaartin soittokunta. Kuhunkin pataljoonaan perustettiin 17. heinäkuuta konekiväärikomppania.<ref>Kilkki s. 32-33</ref>
Kuula luovutti rykmentin komentajan tehtävät 2. heinäkuuta everstiluutnantti Lauri Sarinille. Kuula jatkoi edelleen II pataljoonan komentajana. Pataljoonaksi supistetun [[Kaartin jääkärirykmentin soittokunta]] siirrettiin 4. heinäkuuta rykmenttiin, mistä muodostui lopulta [[Karjalan kaartin soittokunta]]. Kuhunkin pataljoonaan perustettiin 17. heinäkuuta konekiväärikomppania.<ref>Kilkki s. 32-33</ref>


Rykmentin kuljetukset Karjalankannakselle alkoivat 24. elokuuta. Rykmentin I pataljoona ryhmitetiin Vammelsuuhun, II pataljoona Terijoelle ja III pataljoona Kellomäkeen. Esikunta sijoitettiin II pataljoonan yhteyteen Terijoelle. Siirron alkaessa rykmentti siirrettiin 2. divisioonaan.<ref>Kilkki s. 41-42</ref>
Rykmentin kuljetukset [[Karjalankannas|Karjalankannakselle]] alkoivat 24. elokuuta. Rykmentin I pataljoona ryhmitetiin [[Vammelsuu]]hun, II pataljoona [[terijoki|Terijoelle]] ja III pataljoona [[Kellomäki|Kellomäkeen]]. Esikunta sijoitettiin II pataljoonan yhteyteen Terijoelle. Siirron alkaessa rykmentti siirrettiin [[Suomen 2. divisioona (1918-1939)|2. divisioonaan]].<ref>Kilkki s. 41-42</ref>


Rykmentti siirrettiin 14. syyskuuta Viipuriin<ref>Kilkki s. 44</ref>, jossa se ensimmäiseksi majoittui Neitsytniemen kasarmeille. Rykmentin komentajan tehtävät vastaanotti 20. syyskuuta jääkärimajuri [[Harald Öhquist]]<ref>Kilkki s. 56</ref>. Rykmentin I ja III pataljoona kuitenkin siirtyi huhtikuussa 1919 Papulan kasarmeille ja esikunta sekä II pataljoona keskuskasarmille. Papulassa I pataljoona majoittui venäläisten rakentamiin tiilikasarmeihin ja III pataljoona Viipurin tarkk'ampujapataljoonan vanhoihin puukasarmeihin. Esikunta muutti syksyllä Papulaan.<ref>Kilkki s. 55-56</ref>
Rykmentti siirrettiin 14. syyskuuta [[Viipuri]]in<ref>Kilkki s. 44</ref>, jossa se ensimmäiseksi majoittui [[Neitsytniemen kasarmit|Neitsytniemen kasarmeille]]. Rykmentin komentajan tehtävät vastaanotti 20. syyskuuta jääkärimajuri [[Harald Öhquist]]<ref>Kilkki s. 56</ref>. Rykmentin I ja III pataljoona kuitenkin siirtyi huhtikuussa 1919 [[Papulan kasarmit|Papulan kasarmeille]] ja esikunta sekä II pataljoona keskuskasarmille. Papulassa I pataljoona majoittui venäläisten rakentamiin tiilikasarmeihin ja III pataljoona Viipurin tarkk'ampujapataljoonan vanhoihin puukasarmeihin. Esikunta muutti syksyllä Papulaan.<ref>Kilkki s. 55-56</ref>


Tästä eteenpäin rykmentti oli normaali rauhan ajan yhtymä, joka vastaanotti varusmiessaapumiserän toisensa jälkeen aina 1930-luvun lopulle saakka. Suurimmat muutokset tänä aikana olivat 3. erillisen konekiväärikomppanian kuuluminen rykmenttiin ennen sen siirtämistä 2. polkupyöräpataljoonaan ja rykmentin muuttaminen kaksi pataljoonaiseksi.
Tästä eteenpäin rykmentti oli normaali rauhan ajan yhtymä, joka vastaanotti varusmiessaapumiserän toisensa jälkeen aina 1930-luvun lopulle saakka. Suurimmat muutokset tänä aikana olivat 3. erillisen konekiväärikomppanian kuuluminen rykmenttiin ennen sen siirtämistä 2. polkupyöräpataljoonaan ja rykmentin muuttaminen kaksi pataljoonaiseksi.


=== Talvisota ja lakkauttaminen ===
=== Talvisota ja lakkauttaminen ===
Rykmentin komentaja eversti Svensson antoi viimeisen päiväkäskyn 7. lokakuuta 1939 ja seuraavana iltana rykmentti poistui viimeisen kerran Papulan kasarmilta. Sen siirtyminen sotavalmiuteen alkoi 9.-14. syyskuuta, jolloin viimeinen palveluksesta vapautunut saapumiserä kutsuttiin kertausharjoituksiin. Rykmentti sai hälytyksen 6. lokakuuta ja sen muuttaminen suojajoukkokokoonpanoon aloitettiin. 8. lokakuuta majuri Selkee johti 2. prikaatin I pataljoonan kenttävarustustöihin Pasurinkankaan ja Punnusjärven väliselle alueelle.
Rykmentin komentaja eversti [[Antero Svensson]] antoi viimeisen päiväkäskyn 7. lokakuuta 1939 ja seuraavana iltana rykmentti poistui viimeisen kerran Papulan kasarmilta. Sen siirtyminen sotavalmiuteen alkoi 9.-14. syyskuuta, jolloin viimeinen palveluksesta vapautunut saapumiserä kutsuttiin kertausharjoituksiin. Rykmentti sai hälytyksen 6. lokakuuta ja sen muuttaminen suojajoukkokokoonpanoon aloitettiin. 8. lokakuuta majuri Selkee johti [[2. prikaati (talvisota)|2. prikaatin]] I pataljoonan kenttävarustustöihin [[Pasurinkangas|Pasurinkankaan]] ja [[Punnusjärvi|Punnusjärven]] väliselle alueelle.


== Komentajat ==
== Komentajat ==

Versio 28. huhtikuuta 2012 kello 21.52

Karjalan kaartin rykmentti
Toiminnassa 1918 – 1939
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Osa joukkoa Suomen puolustusvoimat
Tukikohta Viipuri
Värit punainen ja valkoinen
Marssi Karjalan kaartin rykmentin kunniamarssi eli Edouard Du Puy'n suomalainen armeijamarssi vuodelta 1809 eli Oravaisten marssi
Sodat ja taistelut ei
Vuosipäivät 5. huhtikuuta (vahvistettu 1928)
Ansiomerkit IV luokan vapaudenristin nauhat, joissa teksti Venäjänsaari, Vuoksen rintama, Rautu

Karjalan kaartin rykmentti oli Suomen puolustusvoimien yhtymä, joka perustettiin sisällissodan päätyttyä ja se lakkautettiin talvisodan alettua.

Historia

Sisällissotaan osallistuneista kolmesta Karjalan rykmentistä määrättiin Helsingissä 16. toukokuuta pidettävään voitonparaatiin kustakin pataljoona. Karjalan 1. rykmentti määräsi uuteen yhtymään I pataljoonan 1. komppanian, II pataljoonan 2. komppanian sekä III pataljoonan 3. komppanian. Karjalan 2. rykmentti toimitti X pataljoonansa ja Karjalan 3. rykmentti III pataljoonansa. Joukot kuljetettiin 10. toukokuuta junalla Viipurista Helsinkiin, jossa ne majoitettiin Oulunkylään ja Pasilaan. Kenraali Mannerheim ilmoitti 19. toukokuuta antamassaan päiväkäskyssä uuden rykmentin Karjalan kaartin rykmentin perustamisesta paraatiin osallistuneista karjalalaisjoukoista.[1]

Majuri O. Kuula määrättiin 27. toukokuuta annetulla ylipäällikön päiväkäskyllä rykmentin komentajaksi ja samalla nimettiin pataljoonat I, II ja III pataljoonaksi. Esikunta muodostettiin kokoamalla miehiä kaikista yksiköistä. Samalla rykmentti liitettiin Kaartin divisioonaan, joka myöhemmin nimettiin 1. divisioonaksi. Se majoitettiin Kallion kansakoululle siten, että varastot ensimmäiseen kerrokseen ja kullekin pataljoonalle järjestyksessä oma kerros.[2]

Kuula luovutti rykmentin komentajan tehtävät 2. heinäkuuta everstiluutnantti Lauri Sarinille. Kuula jatkoi edelleen II pataljoonan komentajana. Pataljoonaksi supistetun Kaartin jääkärirykmentin soittokunta siirrettiin 4. heinäkuuta rykmenttiin, mistä muodostui lopulta Karjalan kaartin soittokunta. Kuhunkin pataljoonaan perustettiin 17. heinäkuuta konekiväärikomppania.[3]

Rykmentin kuljetukset Karjalankannakselle alkoivat 24. elokuuta. Rykmentin I pataljoona ryhmitetiin Vammelsuuhun, II pataljoona Terijoelle ja III pataljoona Kellomäkeen. Esikunta sijoitettiin II pataljoonan yhteyteen Terijoelle. Siirron alkaessa rykmentti siirrettiin 2. divisioonaan.[4]

Rykmentti siirrettiin 14. syyskuuta Viipuriin[5], jossa se ensimmäiseksi majoittui Neitsytniemen kasarmeille. Rykmentin komentajan tehtävät vastaanotti 20. syyskuuta jääkärimajuri Harald Öhquist[6]. Rykmentin I ja III pataljoona kuitenkin siirtyi huhtikuussa 1919 Papulan kasarmeille ja esikunta sekä II pataljoona keskuskasarmille. Papulassa I pataljoona majoittui venäläisten rakentamiin tiilikasarmeihin ja III pataljoona Viipurin tarkk'ampujapataljoonan vanhoihin puukasarmeihin. Esikunta muutti syksyllä Papulaan.[7]

Tästä eteenpäin rykmentti oli normaali rauhan ajan yhtymä, joka vastaanotti varusmiessaapumiserän toisensa jälkeen aina 1930-luvun lopulle saakka. Suurimmat muutokset tänä aikana olivat 3. erillisen konekiväärikomppanian kuuluminen rykmenttiin ennen sen siirtämistä 2. polkupyöräpataljoonaan ja rykmentin muuttaminen kaksi pataljoonaiseksi.

Talvisota ja lakkauttaminen

Rykmentin komentaja eversti Antero Svensson antoi viimeisen päiväkäskyn 7. lokakuuta 1939 ja seuraavana iltana rykmentti poistui viimeisen kerran Papulan kasarmilta. Sen siirtyminen sotavalmiuteen alkoi 9.-14. syyskuuta, jolloin viimeinen palveluksesta vapautunut saapumiserä kutsuttiin kertausharjoituksiin. Rykmentti sai hälytyksen 6. lokakuuta ja sen muuttaminen suojajoukkokokoonpanoon aloitettiin. 8. lokakuuta majuri Selkee johti 2. prikaatin I pataljoonan kenttävarustustöihin Pasurinkankaan ja Punnusjärven väliselle alueelle.

Komentajat

  • majuri Oskar Bernhard Kuula 27.5. - 2.7.1918[8]
  • everstiluutnantti Lauri Arvi Sarin 2.7.-20.9.1918[8]
  • majuri Harald Öhquist 20.9.1918 - 25.8.1925[9]
  • eversti Lauri Taavetti Tiainen 25.8.1925-9.9.1929[10]
  • eversti Selim Engelbrekt Isakson 9.9.1929-1.7.1933[11]
  • eversti Taavetti Laatikainen 1.7.1933-26.2.1937[12]
  • eversti Antero Johannes Svensson 26.2.1937-7.10.1939[13]

Lähteet

  • Kilkki, Pertti: Karjalan kaartin rykmentti 1918-1939. Joensuu: Pohjois-Karjalan kirjapaino, 1985. ISBN 951-99634-1-3.

Viitteet

  1. ↑ Kilkki s. 30-31
  2. ↑ Kilkki s. 31-32
  3. ↑ Kilkki s. 32-33
  4. ↑ Kilkki s. 41-42
  5. ↑ Kilkki s. 44
  6. ↑ Kilkki s. 56
  7. ↑ Kilkki s. 55-56
  8. ↑ a b Kilkki s. 171
  9. ↑ Kilkki s. 172
  10. ↑ Kilkki s. 173
  11. ↑ Kilkki s. 174
  12. ↑ Kilkki s. 175
  13. ↑ Kilkki s. 176
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karjalan_kaartin_rykmentti&oldid=11560260”