Ero sivun ”Jyskyjärvi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.6.4) (Botti muokkasi: ru:Юшкозерское сельское поселение |
kartta,päivitystä,-turha malline |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Jyskyjärvi''' ({{k-krl|Jyskärvi}}, {{k-ru|Юшкозеро|Juškozero}}) on |
[[Kuva:Location Of Yushkozerskoye Settlement (Kalevalsky District, Karelia).svg|thumb|220px|Nykyinen Jyskyjärven maalaiskunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla.]]'''Jyskyjärvi''' ({{k-krl|Jyskärvi}}, {{k-ru|Юшкозеро|Juškozero}}) on maalaiskunta ja kahden siihen kuuluvan kylän nimi (Vanha ja Uusi Jyskyjärvi) [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisessa piirissä]] [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Myös Vanhan Jyskyjärven pohjoispuolella olevaa [[Kemijoki (Viena)|Kemijoen]] laajentumaa kutsutaan [[Jyskyjärvi (järvi)|Jyskyjärveksi]]. |
||
Jyskyjärvellä oli yhteensä 1 300 asukasta, joista 2/3 [[karjalaiset|karjalaisia]]. Väestöstä on työikäisiä noin 730, joista on työttömänä 54. |
|||
Jyskyjärvi oli myös historiallinen [[Arkangelin kuvernementti|Arkangelin kuvernementin]] kunta [[Vienan Karjala]]ssa Venäjän keisarikunnassa. |
|||
⚫ | |||
==Nykyinen Jyskyjärven maalaiskunta== |
|||
⚫ | |||
Jyskyjärven maalaiskunnassa on kolme asutuskeskusta: Vanhan Jyskyjärven kylä sekä Uuden Jyskyjärven ja [[Kepa (kylä)|Kepan]] taajamat. |
|||
⚫ | |||
⚫ | Jyskyjärvi ({{k-ru|Юшкозеро|Juškozero}}) tai '''Vanha Jyskyjärvi''' on kunnan hallinnollinen keskus. Se sijaitsee [[Tširkkakemijoki|Tsirkkakemijoen]] ja Kemijoen yhtymäkohdassa 118 kilometriä piirikeskuksesta [[Uhtua]]sta kaakkoon. Se on perinteenmukaisesti rakennettu komea karjalainen joenvarsikylä, jossa talot kulkevat nauhana pitkin joentörmää päädyt rantaanpäin. Jyskyjärvellä on myös joen yli rakennettuja [[riippusilta|riippusiltoja]], jotka yhdistävät joessa olevia saaria mantereeseen. Karjalainen kylä on yleensä kalmistoa lukuun ottamatta puuton. Jyskyjärvellä on kuitenkin paljon erilaisia koristepuita ja puutarhoja. Jyskyjärven kirkko on rakennettu vuonna 1998. |
||
Jyskyjärvi oli itäisimpiä Vienan runokylistä. Vuonna 1905 kylässä oli 107 taloa ja 626 asukasta. Jyskyjärvellä vieraili useita runonkerääjiä 1800-luvulla. Ensimmäisenä Jyskyjärvellä vieraili [[Jaakko Fellman]]. [[Elias Lönnrot]] puolestaan vieraili vuonna 1835. Myöhemmin alueella vierailivat vielä Berner, Genetz, Basilier ja Meriläinen. |
Jyskyjärvi oli itäisimpiä Vienan runokylistä. Vuonna 1905 kylässä oli 107 taloa ja 626 asukasta. Jyskyjärvellä vieraili useita runonkerääjiä 1800-luvulla. Ensimmäisenä Jyskyjärvellä vieraili [[Jaakko Fellman]]. [[Elias Lönnrot]] puolestaan vieraili vuonna 1835. Myöhemmin alueella vierailivat vielä Berner, Genetz, Basilier ja Meriläinen. |
||
==Uusi Jyskyjärvi== |
===Uusi Jyskyjärvi=== |
||
Uusi Jyskyjärvi ( |
'''Uusi Jyskyjärvi''' ({{k-ru|Новое Юшкозеро|Novoje Juškozero}}) sijaitsee seitsemän kilometriä Vanhasta Jyskyjärvestä itään. Se on Kemijoen rannalle perustetun rautatieaseman ympärille syntynyt taajama. Sinne päättyvän rautatien toinen pää on [[Suojärvi|Suojärvellä]]. Radan liikenne on hiljaista, puutavaraliikennettä ja paikallista henkilöliikennettä. |
||
==Jyskyjärven kunta== |
==Jyskyjärven historiallinen kunta== |
||
Jyskyjärven kunta sijaitsi Tsirkka-Kemijoen vesistöalueella ja käsitti suunnilleen Nuokkijärven ja Kemijoen välisen alueen. Sen naapurikuntia olivat pohjoisessa [[Uhtua]] ja [[Paanajärvi]], idässä [[Voijärvi]] ja [[Tunkua]], etelässä [[Rukajärvi]] ja [[Kiimasjärvi (Venäjä)|Kiimasjärvi]] sekä lännessä [[Kontokki]]. Jyskyjärven kunnan kyliä olivat Jyskyjärvi (nykyinen Vanha Jyskyjärvi), Suopassalmi, Lukanniemi ja Piismalahti. Vuonna |
Arkangelin kuvernementin Jyskyjärven kunta sijaitsi Tsirkka-Kemijoen vesistöalueella ja käsitti suunnilleen [[Nuokkijärvi|Nuokkijärven]] ja Kemijoen välisen alueen. Sen naapurikuntia olivat pohjoisessa [[Uhtua]] ja [[Paanajärvi]], idässä [[Voijärvi]] ja [[Tunkua]], etelässä [[Rukajärvi]] ja [[Kiimasjärvi (Venäjä)|Kiimasjärvi]] sekä lännessä [[Kontokki]]. Jyskyjärven kunnan kyliä olivat Jyskyjärvi (nykyinen Vanha Jyskyjärvi), Suopassalmi, Lukanniemi ja Piismalahti. Vuonna 1907 kunnassa oli 1 066 asukasta, joista 1 060 oli karjalaisia. Jyskyjärven kunta lakkautettiin vuonna 1920 ja sen alue liitettiin [[Uhtuan piiri]]in. Entisen kunnan länsiosa oli [[Jatkosota|jatkosodassa]] [[Suomi|Suomen]] miehittämä 1941–44. Nykyisin entisen kunnan alueen käsittävät suunnilleen Jyskyjärven ja [[Borovoi]]n kunnat. |
||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* |
*[http://www.juminkeko.fi/viena/jyskyjarvi.html Jyskyjärvi] Vienan runokylät. juminkeko.fi |
||
{{Karjalan väliaikaisen hallituksen kunnat}} |
|||
{{Vienan Karjalan entiset kunnat}} |
{{Vienan Karjalan entiset kunnat}} |
||
{{coor title dms|64|45|00|N|32|06|00|E|region:RU-KR_type:city}} |
{{coor title dms|64|45|00|N|32|06|00|E|region:RU-KR_type:city}} |
Versio 11. elokuuta 2011 kello 02.52
Jyskyjärvi (karjalaksi Jyskärvi, ven. Юшкозеро, Juškozero) on maalaiskunta ja kahden siihen kuuluvan kylän nimi (Vanha ja Uusi Jyskyjärvi) Kalevalan kansallisessa piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Myös Vanhan Jyskyjärven pohjoispuolella olevaa Kemijoen laajentumaa kutsutaan Jyskyjärveksi.
Jyskyjärvellä oli yhteensä 1 300 asukasta, joista 2/3 karjalaisia. Väestöstä on työikäisiä noin 730, joista on työttömänä 54.
Jyskyjärvi oli myös historiallinen Arkangelin kuvernementin kunta Vienan Karjalassa Venäjän keisarikunnassa.
Nykyinen Jyskyjärven maalaiskunta
Jyskyjärven maalaiskunnassa on kolme asutuskeskusta: Vanhan Jyskyjärven kylä sekä Uuden Jyskyjärven ja Kepan taajamat.
Jyskyjärvi
Jyskyjärvi (ven. Юшкозеро, Juškozero) tai Vanha Jyskyjärvi on kunnan hallinnollinen keskus. Se sijaitsee Tsirkkakemijoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa 118 kilometriä piirikeskuksesta Uhtuasta kaakkoon. Se on perinteenmukaisesti rakennettu komea karjalainen joenvarsikylä, jossa talot kulkevat nauhana pitkin joentörmää päädyt rantaanpäin. Jyskyjärvellä on myös joen yli rakennettuja riippusiltoja, jotka yhdistävät joessa olevia saaria mantereeseen. Karjalainen kylä on yleensä kalmistoa lukuun ottamatta puuton. Jyskyjärvellä on kuitenkin paljon erilaisia koristepuita ja puutarhoja. Jyskyjärven kirkko on rakennettu vuonna 1998.
Jyskyjärvi oli itäisimpiä Vienan runokylistä. Vuonna 1905 kylässä oli 107 taloa ja 626 asukasta. Jyskyjärvellä vieraili useita runonkerääjiä 1800-luvulla. Ensimmäisenä Jyskyjärvellä vieraili Jaakko Fellman. Elias Lönnrot puolestaan vieraili vuonna 1835. Myöhemmin alueella vierailivat vielä Berner, Genetz, Basilier ja Meriläinen.
Uusi Jyskyjärvi
Uusi Jyskyjärvi (ven. Новое Юшкозеро, Novoje Juškozero) sijaitsee seitsemän kilometriä Vanhasta Jyskyjärvestä itään. Se on Kemijoen rannalle perustetun rautatieaseman ympärille syntynyt taajama. Sinne päättyvän rautatien toinen pää on Suojärvellä. Radan liikenne on hiljaista, puutavaraliikennettä ja paikallista henkilöliikennettä.
Jyskyjärven historiallinen kunta
Arkangelin kuvernementin Jyskyjärven kunta sijaitsi Tsirkka-Kemijoen vesistöalueella ja käsitti suunnilleen Nuokkijärven ja Kemijoen välisen alueen. Sen naapurikuntia olivat pohjoisessa Uhtua ja Paanajärvi, idässä Voijärvi ja Tunkua, etelässä Rukajärvi ja Kiimasjärvi sekä lännessä Kontokki. Jyskyjärven kunnan kyliä olivat Jyskyjärvi (nykyinen Vanha Jyskyjärvi), Suopassalmi, Lukanniemi ja Piismalahti. Vuonna 1907 kunnassa oli 1 066 asukasta, joista 1 060 oli karjalaisia. Jyskyjärven kunta lakkautettiin vuonna 1920 ja sen alue liitettiin Uhtuan piiriin. Entisen kunnan länsiosa oli jatkosodassa Suomen miehittämä 1941–44. Nykyisin entisen kunnan alueen käsittävät suunnilleen Jyskyjärven ja Borovoin kunnat.
Aiheesta muualla
- Jyskyjärvi Vienan runokylät. juminkeko.fi
|