Ero sivun ”Ukrainan 72. prikaati” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
ei perustu Wikipediaan, vaan neuvostoliittolaiseen sotahistoriaan, joska on kopioitu tekstit Wikipediaa, kumotaan perusteeton väite
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Kumottu muokkaus 22288111, jonka teki Mikko Paananen (keskustelu) omistushaluisen käyttäjän kumous
Merkkaukset: Kumoaminen Tämä muokkaus on kumottu  seulottavat 
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:72 ОМБр.svg|thumb|120px|Prikaatin hihamerkki (2019).]]
[[Tiedosto:72 ОМБр.svg|thumb|120px|Prikaatin hihamerkki (2019).]]
'''72. erillinen mekanisoitu prikaati "Mustat zaporogit"''' ({{k-uk|72-га окрема механізована бригада імені Чорних Запорожців}}, 72 ОМБр) on Ukrainan maavoimien yksikkö.
'''72. erillinen mekanisoitu prikaati "Mustat zaporogit"''' ({{k-uk|72-га окрема механізована бригада імені Чорних Запорожців}}, 72 ОМБр) on [[Ukrainan maavoimat|Ukrainan maavoimien]] yhtymä.


Sen edeltäjä oli 72. kaartin punalippuinen krasnohradilainen Kiovan mekanisoitu divisioona, joka muodostettiin 5. joulukuuta 1941 [[Akmolinsk]]issä.<ref name="Nimetön-20240324201430">{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20070930050327/http://www.kmu.gov.ua/control/uk/publish/article?art_id=25442959&cat_id=13855942|nimeke=Урядовий портал :: Президент України перебуває у 72-й окремій Гвардійській механізованій бригаді|julkaisu=web.archive.org|ajankohta=2007-09-30|viitattu=2024-03-17}}</ref> Yksikkö sai myöhemmin nimen [[Ukrainan kansantasavalta|Ukrainan kansantasavallan]] sotilasyksikön mukaan. Sen neuvostoaikaiset kunnianimet on poistettu.
Sen edeltäjä oli 72. kaartin punalippuinen krasnohradilainen Kiovan mekanisoitu divisioona, joka muodostettiin 5. joulukuuta 1941 [[Akmolinsk]]issä.<ref name="Nimetön-20240324201430">{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20070930050327/http://www.kmu.gov.ua/control/uk/publish/article?art_id=25442959&cat_id=13855942|nimeke=Урядовий портал :: Президент України перебуває у 72-й окремій Гвардійській механізованій бригаді|julkaisu=web.archive.org|ajankohta=2007-09-30|viitattu=2024-03-17}}</ref> Yksikkö sai myöhemmin nimen [[Ukrainan kansantasavalta|Ukrainan kansantasavallan]] sotilasyksikön mukaan. Sen neuvostoaikaiset kunnianimet on poistettu.


==Neuvostoliiton 29. divisioona==
==Neuvostoliiton 29. divisioona==
Divisioona perustettiin joulukuussa 1941 Akmolinskissa Pohjois-Kazakstanin asevelvollisista nimellä Neuvostoliiton 459. jalkaväkidivisioona, joka nimettiin tammikuussa 1942 uudelleen 29. divisioonaksi kahden<!-- toinen mahdollinen ehdokas 29. motorisoitu jalkaväkidivisioona tuhoutunutBiałystokin ja Minskin taistelussa 21.6.-1.9.1941, mutta mikä on toinen divisioona?--> jo tuhoutuneen divisioonan mukaan. Huhtikuussa 1942 divisioona kuljetettiin [[Tula]]n alueelle. Huononevan [[Etelän rintama]]n tilanteen vuoksi se siirrettiin 16. heinäkuuta [[Stalingrad]]in alueelle,<ref name="Nimetön_2-20240324201430">{{Verkkoviite|osoite=http://rkkawwii.ru/division/29sdf2|nimeke=29-я стрелковая дивизия|julkaisu=rkkawwii.ru|viitattu=2024-03-17}}{{Parempi lähde|Käyttää Wikipediaa lähteenä}}</ref> missä se ryhmitettiin puolustamaan [[Don]]in vartta Surovskista Verhne-Kurmojarskiin. Akselivaltojen joukkojen saapuessa [[Kotelnikovo]]n alueelle divisioona sai tehtäväkseen puolustaa [[Aksai (joki)|Aksaijoen]] pohjoisrantaa. Vastassa oli [[Saksan 29. divisoona]] sekä [[Romanian 1. jalkaväkidivisioona|Romanian 1.]] ja [[Romanian 2. jalkaväkidivisioona|2. jalkaväkidivisioona]]. Divisoona joutui uudelleen taisteluun torjumaan vihollisen läpimurtoa Abganerovon kylän alueella.{{tarkenna|keskitettiinkö akselivaltojen joukot vasta siirron jälkeen vai ennen siirtoa? tekstin järjestys}} <ref name="Nimetön_2-20240324201430"/>


⚫
Epäonnistuttuaan läpimurrossa [[Krasnoarmeisk]]iin etelästä [[Saksan XXXXVIII panssariarmeijakunta]] ([[Saksan 14. panssaridivisioona|14. panssaridivisioona]], [[Saksan 24. jalkaväkidivisioona|24.]] ja [[Saksan 29. jalkaväkidivisioona|29. jalkaväkidivisioonat]]) keskitti joukkonsa Abganerovon suuntaan. Ylitettyään Myškovajoen Vasiljevkassa panssarijoukot{{tarkenna|muutakin kuin PsAK?}} murtautuivat läpi [[Neuvostoliiton 157. divisioona|157.]] ja [[Neuvostoliiton 126. divisioona|126. divisioonan]] saumasta. Armeijan{{tarkenna|Mikä armeija? ei ole mainittu Neuvostoliiton armeijoita artikkelissa}} esikunta menetti yhteyden 157, 126. ja 29. divisiooniin, joiden jäänteet vetäytyivät 30. elokuuta Tšervlenajajoen yli. Divisioona puolusti Stalingradia 3,5 kuukautta, jolloin sen jalkaväkirykmentit olivat [[komppania]]n vahvuisia. [[Stalingradin rintama]]n ryhtyessä hyökkäykseen marraskuussa 1942 divisioonan vahvuus oli edelleen vain 640 miestä ja [[tykistörykmentti]]. Tammikuussa [[Saksan 6. armeija]]n antautumisen alettua divisioona eteni kaupungin läpi 29.&dash;29. tammikuuta 1943 ja otti tuhansia vankeja.<ref name="Nimetön_2-20240324201430"/>
Divisioona perustettiin joulukuussa 1941 Akmolinskissa nimellä 459. jalkaväkidivisioona Pohjois-Kazakstanin asevelvollisista. Tammikuussa se nimettiin uudelleen 29. divisioonaksi. Sai numeron kahden jo tuhoutuneen divisioonan mukaan, mikä tulkitaan divisioonan kolmanneksi perustamiseksi. Huhtikuussa 1942 divisioona kuljetettiin [[Tula]]n alueelle. Huononevan [[Etelän rintama|etelärintaman]] tilanteen vuoksi se siirrettiin 16. heinäkuuta [[Stalingrad]]in alueelle.<ref name="Nimetön_2-20240324201430">{{Verkkoviite|osoite=http://rkkawwii.ru/division/29sdf2|nimeke=29-я стрелковая дивизия|julkaisu=rkkawwii.ru|viitattu=2024-03-17}}</ref>


⚫
1. maaliskuuta 1943 divisioona nimettiin 72. kaartin divisioonaksi.{{lähde}}
Se sai vastuun puolustaa [[Don]]in vartta Surovskista Verhne-Kurmojarskiin. Vihollisen saapuessa [[Kotelnikovo]]n alueelle se sai vastuun puolustaa [[Aksai (joki)|Aksai]]joen pohjoisrantaa. Vastassa oli Saksan 29. divisoona sekä 1. ja 2. romanialainen divisioona. Se joutui uudelleen taisteluun torjumaan vihollisen läpimurtoa Abganerovon kylän alueella.<ref name="Nimetön_2-20240324201430"/>

⚫
Epäonnistuttuaan läpimurrossa [[Krasnoarmeisk]]iin etelästä [[Saksan XXXXVIII panssariarmeijakunta]] (14., 24. ja 29. D) keskitti joukkonsa Abganerovon suuntaan. Ylitettyään Myškovajoen Vasiljevkassa panssarijoukot murtautuivat läpi 157. ja 126. divisioonan yhdyskohdasta. Armeijan esikunta menetti yhteyden 157, 126. ja 29. divisioonaan, joiden jäänteet vetäytyivät 30. elokuuta Tšervlenajajoen yli. Divisioona puolusti Stalingradia 3,5 kuukautta; tänä aikana sen jalkaväkirykmenteissä oli komppanian verran miehiä. [[Stalingradin rintama]]n ryhtyessä hyökkäykseen marraskuussa 1942 divisioonassa oli edelleen vain 640 miestä ja tykistörykmentti. Tammikuussa saksalaisten alettua antautua joukoittain divisioona eteni kaupungin läpi 29.&dash;29. tammikuuta 1943 ja otti tuhansia vankeja.<ref name="Nimetön_2-20240324201430"/>

⚫
1. maaliskuuta 1943 divisioona nimettiin 72. kaartin divisioonaksi.


==Neuvostoliiton 72. kaartin divisioona==
==Neuvostoliiton 72. kaartin divisioona==
{{Korjattava|pelkkä luettelo, jonka ajoittaminen ja paikantaminen on vaikeaa}}
⚫
Divisioona ryhmitettiin 19. maaliskuuta 1943 [[Donets]]joen itärannalla, missä se joutui heti taisteluihin. Heinäkuusta 1943 divisioona osallistui Kurskin pullistuman etelärintamalla [[Kurskin taistelu]]un. Divisioona pakotettiin vetäytymään asemistaan, mutta se valtasi ne takaisin vastahyökkäyksessä ja ylitti Donetsin ja valtasi [[Merefa]]n ja [[Krasnohrad]]in. Divisioona osallistui [[Dnepr]]in ylitykseen ja piti sillanpääaseman. Se osallistui Ukrainan vasemman rannan valtaamiseen, valtasi [[Kirovograd]]in ja ylitti [[Etelä-Bug]]-joen. 26. syyskuuta 1943 yksiköt ylittivät Dneprin [[Kiova]]n pohjoispuolelta.<ref>http://rkkawwii.ru/division/72gvsdf1 {{Parempi lähde|Käyttää Wikipediaa lähteenä}}</ref>
⚫
Divisioona sai 19. syyskuuta 1943 ylipäällikön{{tarkenna|Nimi tähän eli Stalin vai joku marsalkoista?}} käskyllä kunnianimen ”krasnohradilainen” ja 8. tammikuuta 1944 [[Punalipun kunniamerkki|Punalipun kunniamerkin]] Kirovogradin valtaamisesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.rkka.ru/handbook/guard/72gvsd.htm|Nimeke = 72-я Краснознаменная Красноградская гвардейская стрелковая дивизия| julkaisu=www.rkka.ru|viitattu=2024-03-17}} </ref><ref name="Nimetön-20240324201430"/>


⚫
Divisioona jatkoi hyökkäystä maaliskuun lopulla 1944. Se valtasi Konetspolin risteyksen, katkaisi [[Kotovsk]]-[[Pervomaisk (Mykolajivin alue)|Pervomaisk]]-rautatien ja valtasi Krymkyn kylän.
⚫
19. maaliskuuta 1943 divisioona otti aseman [[Donets]]joen itärannalla ja joutui heti taisteluihin. Heinäkuusta 1943 divisioona osallistui [[Kurskin taistelu]]un Kurskin pullistuman etelärintamalla. Divisioona pakotettiin vetäytymään asemistaan, mutta se valtasi ne takaisin vastahyökkäyksen alettua ja ylitti Donetsin ja valtasi [[Merefa]]n ja [[Krasnohrad]]in. Divisioona osallistui [[Dnepr]]in ylitykseen ja piti sillanpääaseman. Se osallistui Ukrainan vasemman rannan valtaamiseen, valtasi [[Kirovograd]]in ja ylitti [[Etelä-Bug]]-joen. 26. syyskuuta 1943 yksiköt ylittivät Dneprin Kiovan pohjoispuolelta.<ref>http://rkkawwii.ru/division/72gvsdf1 </ref>
⚫
Elokuussa 1944 divisioona siirrettiin [[Moldova]]an, jossa se puolusti Romanian rajaa. 19. elokuuta 1944 alkoi operaatio [[Târgu Frumos]]in linnoituksen valtaamiseksi Itä-Karpaattien juurella.
⚫
Divisioona sai 19.9.1943 ylipäällikön käskyllä kunnianimen ”krasnohradilainen” ja 8. tammikuuta 1944 [[Punalipun kunniamerkki|Punalipun kunniamerkin]] Kirovohradin valtaamisesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.rkka.ru/handbook/guard/72gvsd.htm|Nimeke = 72-я Краснознаменная Красноградская гвардейская стрелковая дивизия| julkaisu=www.rkka.ru|viitattu=2024-03-17}} </ref><ref name="Nimetön-20240324201430"/>
⚫
Tammikuussa 1945 divisioona ylitti [[Hron]]in ja valtasi [[Kamendin]]in. Divisioona ylitti [[Morava]]n Itävaltaan. Sen sotatie päättyi lähelle [[Praha]]a.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://rkkawwii.ru/division/72gvsdf1|nimeke=72-я гвардейска стрелковая дивизия|julkaisu=rkkawwii.ru|viitattu=2024-03-17}} </ref>

⚫
Divisioona lähti jälleen hyökkäykseen maaliskuun lopulla 1944. Se valtasi Konetspolin risteyksen, katkaisi [[Kotovsk]]-[[Pervomaisk (Mykolajivin alue)|Pervomaisk]]-rautatien ja valtasi Krymkyn kylän.
⚫
Elokuussa 1944 divisioona siirrettiin [[Moldova]]an, jossa se puolusti Romanian rajaa. 19. elokuuta 1944 alkoi operaatio [[Târgu Frumos]]in linnoituksen valtaamiseksi itä-Karpaattien juurella.
⚫
Tammikuussa 1945 divisioona ylitti [[Hron]]in ja valtasi [[Kamendin]]in. Divisioona ylitti [[Morava]]n Itävaltaan ja sen sotatie päättyi lähelle [[Praha]]a.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://rkkawwii.ru/division/72gvsdf1|nimeke=72-я гвардейска стрелковая дивизия|julkaisu=rkkawwii.ru|viitattu=2024-03-17}} </ref>


Toisessa maailmansodassa osoitetusta sankaruudesta divisioona sai Aleksanteri Nevskin ja Suvorovin 3. luokan kunniamerkit. 31 sen sotilaasta tuli Neuvostoliiton sankareita.<ref name="Nimetön-20240324201430"/>
Toisessa maailmansodassa osoitetusta sankaruudesta divisioona sai Aleksanteri Nevskin ja Suvorovin 3. luokan kunniamerkit. Divisioonassa sai 31 sotilasta Neuvostoliiton sankarin arvon.<ref name="Nimetön-20240324201430"/>


Divisioona oli sijoitettuna neuvostojoukkojen keskisessä ryhmässä Unkarissa ja tammikuusta 1946 Kiovan sotilaspiirissä. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://warheroes.ru/hero/hero.asp?Hero_id=8010|nimeke=Берестов Пётр Филиппович|julkaisu=warheroes.ru|viitattu=2024-03-17}} </ref>
Divisioona oli sijoitettuna neuvostojoukkojen keskisessä ryhmässä Unkarissa ja tammikuusta 1946 [[Kiovan sotilaspiiri]]ssä. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://warheroes.ru/hero/hero.asp?Hero_id=8010|nimeke=Берестов Пётр Филиппович|julkaisu=warheroes.ru|viitattu=2024-03-17}} </ref>


Se varustettiin motorisoiduksi jalkaväkidivisioonaksi 1957, jolloin se oli sijoitettuna [[Bila Tserkva]]an Kiovan alueella osana [[Neuvostoliiton 1. armeijaa|Neuvostoliiton 1. kaartinarmeijaa]]. Se oli 3. luokan reserviyksikkö, jonka yhtä rykmenttiä pidettiin 1500 miehen vahvuudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ww2.dk/new/army/msd/72gvmsd.htm|nimeke=72nd Guards Motorised Rifle Division|julkaisu=www.ww2.dk|viitattu=2024-03-17}} </ref>
Se organisoitiin 1957 uudelleen [[Bila Tserkva]]an Kiovan alueella motorisoiduksi jalkaväkidivisioonaksi, joka kuului [[Neuvostoliiton 1. armeijaa|Neuvostoliiton 1. kaartinarmeijaan]]. Se oli 3. luokan reserviyksikkö, jonka yhtä rykmenttiä pidettiin 1&nbsp;500 miehen vahvuudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ww2.dk/new/army/msd/72gvmsd.htm|nimeke=72nd Guards Motorised Rifle Division|julkaisu=www.ww2.dk|viitattu=2024-03-17}} </ref>


400 miestä divisioonasta palveli Afganistanissa. Se oli yksi ensimmäisistä yksiköistä, jotka lähetettiin Tšernobyliin raivaustehtäviin. Vuonna 1988 joukkoja lähetettiin apuun auttamaan Armenian maanjäristyksen uhreja ja 1990 sen joukot pitivät rauhaa Armenian ja Azerbaidžanin rajalla.<ref name="Nimetön-20240324201430"/>
400 miestä divisioonasta palveli Afganistanissa. Se oli yksi ensimmäisistä yksiköistä, jotka lähetettiin Tšernobyliin raivaustehtäviin. Vuonna 1988 joukkoja lähetettiin apuun auttamaan Armenian maanjäristyksen uhreja ja 1990 sen joukot pitivät rauhaa Armenian ja Azerbaidžanin rajalla.<ref name="Nimetön-20240324201430"/>


==Ukraina asevoimissa==
==Ukrainan asevoimissa==
{{Korjattava|Koostuu joukosta pääosin irrallisia virkkeitä}}
Divisioona liitettiin tammikuussa 1992 Ukrainan asevoimiin, jossa se kuului 8. armeijakuntaan ja Ukrainan valmiusjoukkoihin.<ref name="Nimetön-20240324201430"/>
Divisioona liitettiin tammikuussa 1992 Ukrainan asevoimiin, jossa se kuului [[Ukrainan VIII armeijakunta|VIII armeijakuntaan]] ja Ukrainan valmiusjoukkoihin.<ref name="Nimetön-20240324201430"/>


Vuonna 1999 divisioona nimettiin Kiovan mukaan.<ref>https://archive.ph/20130419081228/http://zakon.nau.ua/doc/?uid=1082.6453.1 </ref>
Vuonna 1999 divisioona nimettiin Kiovan mukaan.<ref>https://archive.ph/20130419081228/http://zakon.nau.ua/doc/?uid=1082.6453.1 </ref> Se supistettiin prikaatiksi 2002.{{lähde}}
Se supistettiin prikaatiksi 2002.


Prikaatin joukkoja lähetettiin 2014 terrorisminvastaiseen operaatioon Itä-Ukrainaan. 9. toukokuuta 2014 divisioonan joukot pidättivät [[Azov-pataljoona]]n varakomentajan ja miehiä, jotka phudistivat [[Mariupol]]in sisäministeriön rakennusta sen vallanneista paikallisista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pravda.com.ua/news/2014/05/12/7025130/|nimeke=Спецпризначенець критикує організацію АТО на Донбасі|julkaisu=Українська правда|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=uk}} </ref>
Prikaatin joukkoja lähetettiin 2014 terrorisminvastaiseen operaatioon Itä-Ukrainaan. 9. toukokuuta 2014 divisioonan joukot pidättivät [[Azov-pataljoona]]n varakomentajan ja miehiä, jotka puhdistivat [[Mariupol]]in sisäministeriön rakennusta sen vallanneista paikallisista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pravda.com.ua/news/2014/05/12/7025130/|nimeke=Спецпризначенець критикує організацію АТО на Донбасі|julkaisu=Українська правда|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=uk}} </ref>
[[Tiedosto:UA 72nd brigade mortars training 04.jpg|thumb|Harjoittelua kranaatinheittimellä (2021).]]
[[Tiedosto:UA 72nd brigade mortars training 04.jpg|thumb|Harjoittelua kranaatinheittimellä (2021).]]
Elokuun 2014 alussa 72. prikaatin pataljoona ja osia 51. prikaatista oli saarrettuna Venäjän rajalle [[Tšervonopartyzansk]]issa, Dovžanskyin rajanylityspaikalla ja Djakovessa. Prikaatin ensimmäinen pataljoona murtautui ulos piirityksestä, mutta yli 400 prikaatin miehistöstä hylkäsi aseensa ja ylitti rajan Venäjälle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-7391851|nimeke=Venäjä: Satoja ukrainalaisia sotilaita paennut Venäjälle|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2014-08-04|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=fi}} </ref><ref>https://censor.net/en/resonance/346971/events_of_aug_67_2014_72nd_mechanized_brigade_commander_mykhailo_drapatyi_headed_breakthrough_of_ukrainian </ref>
Elokuun alussa 2014 olivat 72. prikaatin I pataljoona ja osia [[Ukrainan 51. prikaati|51. prikaatista]] saarrettuna Venäjän rajalle [[Tšervonopartyzansk]]issa, Dovžanskyin rajanylityspaikalla ja Djakovessa. Prikaatin pataljoona murtautui ulos piirityksestä, mutta yli 400 prikaatin sotilasta hylkäsi aseensa ja ylitti rajan Venäjälle{{tarkenna|entä tuo toinen prikaati?}}.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-7391851|nimeke=Venäjä: Satoja ukrainalaisia sotilaita paennut Venäjälle|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2014-08-04|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=fi}} </ref><ref>https://censor.net/en/resonance/346971/events_of_aug_67_2014_72nd_mechanized_brigade_commander_mykhailo_drapatyi_headed_breakthrough_of_ukrainian </ref>


Venäjän hyökätessä pohjoisesta kohti Kiovaa 72. mekanisoitu prikaati oli ainoa liikkuva yksikkö erikoisjoukkojen ja paikallisen aluepuolustuksen lisäksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/davidaxe/2022/12/26/ukraines-artillery-did-the-most-killing-around-kyiv-ultimately-saving-the-city-from-russian-occupation/|nimeke=Ukraine’s Artillery Did The Most Killing Around Kyiv, Ultimately Saving The City From Russian Occupation|tekijä=David Axe|julkaisu=Forbes|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=en}} </ref>
Venäjän hyökätessä pohjoisesta kohti Kiovaa 72. mekanisoitu prikaati oli ainoa liikkuva yksikkö erikoisjoukkojen ja paikallisen aluepuolustuksen lisäksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/davidaxe/2022/12/26/ukraines-artillery-did-the-most-killing-around-kyiv-ultimately-saving-the-city-from-russian-occupation/|nimeke=Ukraine’s Artillery Did The Most Killing Around Kyiv, Ultimately Saving The City From Russian Occupation|tekijä=David Axe|julkaisu=Forbes|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=en}} </ref>
Kesällä 2022 prikaati taisteli Donbassissa [[Bahmut]]issa. Elokuussa 2022 se siirrettiin Pavlivkan alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.newyorker.com/magazine/2023/01/02/trapped-in-the-trenches-in-ukraine|nimeke=Trapped in the Trenches in Ukraine|tekijä=Luke Mogelson|julkaisu=The New Yorker|ajankohta=2022-12-26|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>
Kesällä 2022 prikaati taisteli Donbassissa [[Bahmut]]issa. Elokuussa 2022 se siirrettiin Pavlivkan alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.newyorker.com/magazine/2023/01/02/trapped-in-the-trenches-in-ukraine|nimeke=Trapped in the Trenches in Ukraine|tekijä=Luke Mogelson|julkaisu=The New Yorker|ajankohta=2022-12-26|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>
Se puolusti vuoden 2023 alkupuolelle menestyksekkäästi [[Vuhledar]]ia Venäjän Tyynenmeren laivaston [[Venäjän 155. merijalkaväen prikaati|155. merijalkaväen prikaatia]] vastaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/davidaxe/2023/01/30/russian-marines-just-attempted-another-frontal-assault-on-ukrainian-positions-around-pavlivka-the-result-was-predictably-bloody/|nimeke=Russian Marines Just Attempted Another Frontal Assault On Ukrainian Positions Around Pavlivka. The Result Was Predictably Bloody.|tekijä=David Axe|julkaisu=Forbes|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=en}} </ref>
Se puolusti vuoden 2023 alkupuolelle menestyksekkäästi [[Vuhledar]]ia [[Venäjän Tyynenmeren laivasto]]n [[Venäjän 155. merijalkaväen prikaati|155. merijalkaväkiprikaatia]] vastaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/davidaxe/2023/01/30/russian-marines-just-attempted-another-frontal-assault-on-ukrainian-positions-around-pavlivka-the-result-was-predictably-bloody/|nimeke=Russian Marines Just Attempted Another Frontal Assault On Ukrainian Positions Around Pavlivka. The Result Was Predictably Bloody.|tekijä=David Axe|julkaisu=Forbes|viitattu=2024-03-17|ietf-kielikoodi=en}} </ref>


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 27. maaliskuuta 2024 kello 20.47

Prikaatin hihamerkki (2019).

72. erillinen mekanisoitu prikaati "Mustat zaporogit" (ukr. 72-га окрема механізована бригада імені Чорних Запорожців, 72 ОМБр) on Ukrainan maavoimien yhtymä.

Sen edeltäjä oli 72. kaartin punalippuinen krasnohradilainen Kiovan mekanisoitu divisioona, joka muodostettiin 5. joulukuuta 1941 Akmolinskissä.[1] Yksikkö sai myöhemmin nimen Ukrainan kansantasavallan sotilasyksikön mukaan. Sen neuvostoaikaiset kunnianimet on poistettu.

Neuvostoliiton 29. divisioona

Divisioona perustettiin joulukuussa 1941 Akmolinskissa Pohjois-Kazakstanin asevelvollisista nimellä Neuvostoliiton 459. jalkaväkidivisioona, joka nimettiin tammikuussa 1942 uudelleen 29. divisioonaksi kahden jo tuhoutuneen divisioonan mukaan. Huhtikuussa 1942 divisioona kuljetettiin Tulan alueelle. Huononevan Etelän rintaman tilanteen vuoksi se siirrettiin 16. heinäkuuta Stalingradin alueelle,[2] missä se ryhmitettiin puolustamaan Donin vartta Surovskista Verhne-Kurmojarskiin. Akselivaltojen joukkojen saapuessa Kotelnikovon alueelle divisioona sai tehtäväkseen puolustaa Aksaijoen pohjoisrantaa. Vastassa oli Saksan 29. divisoona sekä Romanian 1. ja 2. jalkaväkidivisioona. Divisoona joutui uudelleen taisteluun torjumaan vihollisen läpimurtoa Abganerovon kylän alueella.selvennä [2]

Epäonnistuttuaan läpimurrossa Krasnoarmeiskiin etelästä Saksan XXXXVIII panssariarmeijakunta (14. panssaridivisioona, 24. ja 29. jalkaväkidivisioonat) keskitti joukkonsa Abganerovon suuntaan. Ylitettyään Myškovajoen Vasiljevkassa panssarijoukotselvennä murtautuivat läpi 157. ja 126. divisioonan saumasta. Armeijanselvennä esikunta menetti yhteyden 157, 126. ja 29. divisiooniin, joiden jäänteet vetäytyivät 30. elokuuta Tšervlenajajoen yli. Divisioona puolusti Stalingradia 3,5 kuukautta, jolloin sen jalkaväkirykmentit olivat komppanian vahvuisia. Stalingradin rintaman ryhtyessä hyökkäykseen marraskuussa 1942 divisioonan vahvuus oli edelleen vain 640 miestä ja tykistörykmentti. Tammikuussa Saksan 6. armeijan antautumisen alettua divisioona eteni kaupungin läpi 29.‐29. tammikuuta 1943 ja otti tuhansia vankeja.[2]

1. maaliskuuta 1943 divisioona nimettiin 72. kaartin divisioonaksi.lähde?

Neuvostoliiton 72. kaartin divisioona

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: pelkkä luettelo, jonka ajoittaminen ja paikantaminen on vaikeaa

Divisioona ryhmitettiin 19. maaliskuuta 1943 Donetsjoen itärannalla, missä se joutui heti taisteluihin. Heinäkuusta 1943 divisioona osallistui Kurskin pullistuman etelärintamalla Kurskin taisteluun. Divisioona pakotettiin vetäytymään asemistaan, mutta se valtasi ne takaisin vastahyökkäyksessä ja ylitti Donetsin ja valtasi Merefan ja Krasnohradin. Divisioona osallistui Dneprin ylitykseen ja piti sillanpääaseman. Se osallistui Ukrainan vasemman rannan valtaamiseen, valtasi Kirovogradin ja ylitti Etelä-Bug-joen. 26. syyskuuta 1943 yksiköt ylittivät Dneprin Kiovan pohjoispuolelta.[3] Divisioona sai 19. syyskuuta 1943 ylipäällikönselvennä käskyllä kunnianimen ”krasnohradilainen” ja 8. tammikuuta 1944 Punalipun kunniamerkin Kirovogradin valtaamisesta.[4][1]

Divisioona jatkoi hyökkäystä maaliskuun lopulla 1944. Se valtasi Konetspolin risteyksen, katkaisi Kotovsk-Pervomaisk-rautatien ja valtasi Krymkyn kylän. Elokuussa 1944 divisioona siirrettiin Moldovaan, jossa se puolusti Romanian rajaa. 19. elokuuta 1944 alkoi operaatio Târgu Frumosin linnoituksen valtaamiseksi Itä-Karpaattien juurella. Tammikuussa 1945 divisioona ylitti Hronin ja valtasi Kamendinin. Divisioona ylitti Moravan Itävaltaan. Sen sotatie päättyi lähelle Prahaa.[5]

Toisessa maailmansodassa osoitetusta sankaruudesta divisioona sai Aleksanteri Nevskin ja Suvorovin 3. luokan kunniamerkit. Divisioonassa sai 31 sotilasta Neuvostoliiton sankarin arvon.[1]

Divisioona oli sijoitettuna neuvostojoukkojen keskisessä ryhmässä Unkarissa ja tammikuusta 1946 Kiovan sotilaspiirissä. [6]

Se organisoitiin 1957 uudelleen Bila Tserkvaan Kiovan alueella motorisoiduksi jalkaväkidivisioonaksi, joka kuului Neuvostoliiton 1. kaartinarmeijaan. Se oli 3. luokan reserviyksikkö, jonka yhtä rykmenttiä pidettiin 1 500 miehen vahvuudessa.[7]

400 miestä divisioonasta palveli Afganistanissa. Se oli yksi ensimmäisistä yksiköistä, jotka lähetettiin Tšernobyliin raivaustehtäviin. Vuonna 1988 joukkoja lähetettiin apuun auttamaan Armenian maanjäristyksen uhreja ja 1990 sen joukot pitivät rauhaa Armenian ja Azerbaidžanin rajalla.[1]

Ukrainan asevoimissa

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Koostuu joukosta pääosin irrallisia virkkeitä

Divisioona liitettiin tammikuussa 1992 Ukrainan asevoimiin, jossa se kuului VIII armeijakuntaan ja Ukrainan valmiusjoukkoihin.[1]

Vuonna 1999 divisioona nimettiin Kiovan mukaan.[8] Se supistettiin prikaatiksi 2002.lähde?

Prikaatin joukkoja lähetettiin 2014 terrorisminvastaiseen operaatioon Itä-Ukrainaan. 9. toukokuuta 2014 divisioonan joukot pidättivät Azov-pataljoonan varakomentajan ja miehiä, jotka puhdistivat Mariupolin sisäministeriön rakennusta sen vallanneista paikallisista.[9]

Harjoittelua kranaatinheittimellä (2021).

Elokuun alussa 2014 olivat 72. prikaatin I pataljoona ja osia 51. prikaatista saarrettuna Venäjän rajalle Tšervonopartyzanskissa, Dovžanskyin rajanylityspaikalla ja Djakovessa. Prikaatin pataljoona murtautui ulos piirityksestä, mutta yli 400 prikaatin sotilasta hylkäsi aseensa ja ylitti rajan Venäjälleselvennä.[10][11]

Venäjän hyökätessä pohjoisesta kohti Kiovaa 72. mekanisoitu prikaati oli ainoa liikkuva yksikkö erikoisjoukkojen ja paikallisen aluepuolustuksen lisäksi.[12] Kesällä 2022 prikaati taisteli Donbassissa Bahmutissa. Elokuussa 2022 se siirrettiin Pavlivkan alueelle.[13] Se puolusti vuoden 2023 alkupuolelle menestyksekkäästi Vuhledaria Venäjän Tyynenmeren laivaston 155. merijalkaväkiprikaatia vastaan.[14]

Lähteet

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Puutteellisiin viitteisiin otsikko, ajankohta, julkaisun nimi ja kieli sekä viittauspvm; mieluusti voisi käyttää viitemallinetta
  1. ↑ a b c d e Урядовий портал :: Президент України перебуває у 72-й окремій Гвардійській механізованій бригаді web.archive.org. 30.9.2007. Viitattu 17.3.2024.
  2. ↑ a b c 29-я стрелковая дивизия rkkawwii.ru. Viitattu 17.3.2024. tarvitaan parempi lähde
  3. ↑ http://rkkawwii.ru/division/72gvsdf1 tarvitaan parempi lähde
  4. ↑ 72-я Краснознаменная Красноградская гвардейская стрелковая дивизия www.rkka.ru. Viitattu 17.3.2024.
  5. ↑ 72-я гвардейска стрелковая дивизия rkkawwii.ru. Viitattu 17.3.2024.
  6. ↑ Берестов Пётр Филиппович warheroes.ru. Viitattu 17.3.2024.
  7. ↑ 72nd Guards Motorised Rifle Division www.ww2.dk. Viitattu 17.3.2024.
  8. ↑ https://archive.ph/20130419081228/http://zakon.nau.ua/doc/?uid=1082.6453.1
  9. ↑ Спецпризначенець критикує організацію АТО на Донбасі Українська правда. Viitattu 17.3.2024. (ukrainaksi)
  10. ↑ Venäjä: Satoja ukrainalaisia sotilaita paennut Venäjälle Yle Uutiset. 4.8.2014. Viitattu 17.3.2024.
  11. ↑ https://censor.net/en/resonance/346971/events_of_aug_67_2014_72nd_mechanized_brigade_commander_mykhailo_drapatyi_headed_breakthrough_of_ukrainian
  12. ↑ David Axe: Ukraine’s Artillery Did The Most Killing Around Kyiv, Ultimately Saving The City From Russian Occupation Forbes. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
  13. ↑ Luke Mogelson: Trapped in the Trenches in Ukraine The New Yorker. 26.12.2022. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
  14. ↑ David Axe: Russian Marines Just Attempted Another Frontal Assault On Ukrainian Positions Around Pavlivka. The Result Was Predictably Bloody. Forbes. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ukrainan_72._prikaati&oldid=22288119”