Ero sivun ”Taisteluristeilijä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Taisteluristeilijöiden toimet maailmansodissa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus: vaihdettu |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Ensimmäiset taisteluristeilijät otti käyttöön [[Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat|Britannian kuninkaallinen laivasto]]. Sama [[Jackie Fisher]]in komitea, joka suunnitteli mullistavan ''[[HMS Dreadnought (1906)|HMS Dreadnoughtin]]'', suunnitteli myös uuden risteilijän. Aluksissa oli 12 tuuman tykit risteilijöiden 9,2-tuumaisten sijaan. Ensimmäiset [[Invincible-luokka (taisteluristeilijä)|Invincible-luokan]] alukset valmistuivat 1908. Panssarointia niissä oli 6–7" siinä missä taistelulaivalla 11–12 tuumaa. Alusten nopeus oli 26 solmua taistelulaivan 20–21 solmun sijaan ja aseistus oli samaa [[kaliiperi]]a. Kuninkaallinen laivasto kohdisti taisteluristeilijöihinsä suuria odotuksia, minkä seurauksena risteilijälaivaston modernisointia laiminlyötiin.<ref name="W14">Whitley, M. J. s. 14</ref> |
Ensimmäiset taisteluristeilijät otti käyttöön [[Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat|Britannian kuninkaallinen laivasto]]. Sama [[Jackie Fisher]]in komitea, joka suunnitteli mullistavan ''[[HMS Dreadnought (1906)|HMS Dreadnoughtin]]'', suunnitteli myös uuden risteilijän. Aluksissa oli 12 tuuman tykit risteilijöiden 9,2-tuumaisten sijaan. Ensimmäiset [[Invincible-luokka (taisteluristeilijä)|Invincible-luokan]] alukset valmistuivat 1908. Panssarointia niissä oli 6–7" siinä missä taistelulaivalla 11–12 tuumaa. Alusten nopeus oli 26 solmua taistelulaivan 20–21 solmun sijaan ja aseistus oli samaa [[kaliiperi]]a. Kuninkaallinen laivasto kohdisti taisteluristeilijöihinsä suuria odotuksia, minkä seurauksena risteilijälaivaston modernisointia laiminlyötiin.<ref name="W14">Whitley, M. J. s. 14</ref> |
||
[[Saksan keisarikunnan laivasto]] alkoi pian rakentaa vastaavia aluksia. Ensimmäinen oli 1911 vesille laskettu ''[[SMS Von der Tann]]'', joka oli huomattavasti paremmin panssaroitu kuin kuninkaallisen laivaston alukset.<ref name="W14"/> Tästä seuranneessa varustelukilvassa Kuninkaallisen laivaston taisteluristeilijät olivat tyypillisesti nopeampia ja raskaammin aseistetumpia, saksalaiset taas raskaammin panssaroituja. Saksan laivasto kuitenkin uudisti myös pienempiä [[Risteilijä# |
[[Saksan keisarikunnan laivasto]] alkoi pian rakentaa vastaavia aluksia. Ensimmäinen oli 1911 vesille laskettu ''[[SMS Von der Tann]]'', joka oli huomattavasti paremmin panssaroitu kuin kuninkaallisen laivaston alukset.<ref name="W14"/> Tästä seuranneessa varustelukilvassa Kuninkaallisen laivaston taisteluristeilijät olivat tyypillisesti nopeampia ja raskaammin aseistetumpia, saksalaiset taas raskaammin panssaroituja. Saksan laivasto kuitenkin uudisti myös pienempiä [[Risteilijä#Panssariristeilijät|panssariristelijöitään]]. Tästä syystä Saksa oli jonkin aikaa niskan päällä ns. risteilijäsodassa, jota käytiin valtamerillä [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] alkuvaiheessa. Brittiläinen taisteluristeilijäosasto tuhosi lopulta [[Maximilian von Spee|amiraali von Speen]] risteilijäosaston [[Falklandsaarten taistelu]]ssa. Suuressa [[Skagerrakin taistelu]]ssa taisteluristeilijät toimivat taistelulaivastojen tiedusteluosastoina, mutta kärsivät merkittäviä tappioita - 3 brittiläistä ja 1 saksalainen taisteluristeilijää upposi, vaikka kumpikaan osapuoli ei menettänyt yhtäkään modernia taistelulaivaa. |
||
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen taisteluristeilijöitä ei enää rakennettu [[Washingtonin laivastosopimus|Washingtonin laivastosopimuksen]] sekä uusien nopeiden taistelulaivojen ja lentotukialusten kehityksen takia. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] alkaessa ainoastaan kolme brittiläistä taisteluristeilijää oli enää taistelukäytössä. Näistä ''[[HMS Hood (51)|HMS Hood]]'' upposi taistelussa [[Kriegsmarine|saksalaista]] nopeaa taistelulaiva ''[[taistelulaiva Bismarck|Bismarckia]]'' vastaan ja ''[[HMS Repulse (1916)|HMS Repulse]]n'' upottivat [[Keisarillisen Japanin armeija|japanilaiset pommikoneet]]. ''[[HMS Renown (1916)|HMS Renown]]'' selvisi sodasta, ja se romutettiin vuonna 1948. Vanha Keisarillisen Saksan taisteluristeilijä [[SMS Goeben]] pysyi [[Turkin laivasto]]n lippulaivana vuoteen 1973, jolloin sekin romutettiin. |
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen taisteluristeilijöitä ei enää rakennettu [[Washingtonin laivastosopimus|Washingtonin laivastosopimuksen]] sekä uusien nopeiden taistelulaivojen ja lentotukialusten kehityksen takia. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] alkaessa ainoastaan kolme brittiläistä taisteluristeilijää oli enää taistelukäytössä. Näistä ''[[HMS Hood (51)|HMS Hood]]'' upposi taistelussa [[Kriegsmarine|saksalaista]] nopeaa taistelulaiva ''[[taistelulaiva Bismarck|Bismarckia]]'' vastaan ja ''[[HMS Repulse (1916)|HMS Repulse]]n'' upottivat [[Keisarillisen Japanin armeija|japanilaiset pommikoneet]]. ''[[HMS Renown (1916)|HMS Renown]]'' selvisi sodasta, ja se romutettiin vuonna 1948. Vanha Keisarillisen Saksan taisteluristeilijä [[SMS Goeben]] pysyi [[Turkin laivasto]]n lippulaivana vuoteen 1973, jolloin sekin romutettiin. |
||
Versio 25. heinäkuuta 2023 kello 00.45
Taisteluristeilijä oli 1900-luvun alkupuolen suurelle risteilijän rungolle rakennettu taistelulaivan tavoin aseistettu sota-alus. Ne olivat vastasivat pituudeltaan ja aseistukseltaan taistelulaivaa, mutta suuremman nopeuden saavuttamiseksi niiden panssarointia oli kevennetty ja risteilijöiden tavoin niissä oli hyvin kapea ja soukka runko, jolloin aluksen märkäpinta jäi taistelulaivaa pienemmäksi. Ne oli tarkoitettu tuhoamaan vihollisen risteilijöitä sekä suorittamaan perinteisiä risteilijöiden tehtäviä eli tiedustelua, partiointia ja vihollisen kauppamerenkulun häirintää avomerellä. Tulivoimansa ja nopeutensa ansiosta taisteluristelijöiden katsottiin kykenevän helposti upottamaan kohtaamansa vihollisalukset taistelulaivoja lukuun ottamatta. Niiden tuli taistelulaivoja kohdatessaan paeta suuremman nopeutensa turvin ja ohjata omat taistelulaivat paikalle.
Historia
Ensimmäiset taisteluristeilijät otti käyttöön Britannian kuninkaallinen laivasto. Sama Jackie Fisherin komitea, joka suunnitteli mullistavan HMS Dreadnoughtin, suunnitteli myös uuden risteilijän. Aluksissa oli 12 tuuman tykit risteilijöiden 9,2-tuumaisten sijaan. Ensimmäiset Invincible-luokan alukset valmistuivat 1908. Panssarointia niissä oli 6–7" siinä missä taistelulaivalla 11–12 tuumaa. Alusten nopeus oli 26 solmua taistelulaivan 20–21 solmun sijaan ja aseistus oli samaa kaliiperia. Kuninkaallinen laivasto kohdisti taisteluristeilijöihinsä suuria odotuksia, minkä seurauksena risteilijälaivaston modernisointia laiminlyötiin.[1]
Saksan keisarikunnan laivasto alkoi pian rakentaa vastaavia aluksia. Ensimmäinen oli 1911 vesille laskettu SMS Von der Tann, joka oli huomattavasti paremmin panssaroitu kuin kuninkaallisen laivaston alukset.[1] Tästä seuranneessa varustelukilvassa Kuninkaallisen laivaston taisteluristeilijät olivat tyypillisesti nopeampia ja raskaammin aseistetumpia, saksalaiset taas raskaammin panssaroituja. Saksan laivasto kuitenkin uudisti myös pienempiä panssariristelijöitään. Tästä syystä Saksa oli jonkin aikaa niskan päällä ns. risteilijäsodassa, jota käytiin valtamerillä ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa. Brittiläinen taisteluristeilijäosasto tuhosi lopulta amiraali von Speen risteilijäosaston Falklandsaarten taistelussa. Suuressa Skagerrakin taistelussa taisteluristeilijät toimivat taistelulaivastojen tiedusteluosastoina, mutta kärsivät merkittäviä tappioita - 3 brittiläistä ja 1 saksalainen taisteluristeilijää upposi, vaikka kumpikaan osapuoli ei menettänyt yhtäkään modernia taistelulaivaa.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen taisteluristeilijöitä ei enää rakennettu Washingtonin laivastosopimuksen sekä uusien nopeiden taistelulaivojen ja lentotukialusten kehityksen takia. Toisen maailmansodan alkaessa ainoastaan kolme brittiläistä taisteluristeilijää oli enää taistelukäytössä. Näistä HMS Hood upposi taistelussa saksalaista nopeaa taistelulaiva Bismarckia vastaan ja HMS Repulsen upottivat japanilaiset pommikoneet. HMS Renown selvisi sodasta, ja se romutettiin vuonna 1948. Vanha Keisarillisen Saksan taisteluristeilijä SMS Goeben pysyi Turkin laivaston lippulaivana vuoteen 1973, jolloin sekin romutettiin.
Lähteet
- Whitley, M. J.: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X (englanniksi)
- Landström, Björn: Laiva. Helsinki: Otava, 1961. ISBN 951-1-11183-3
