Linjalaiva (sodankäynti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee sotalaivaluokkaa. Linjalaiva-nimitystä käytetään myös reittiliikenteessä.
Linjalaiva HMS Victory vuonna 1884.

Linjalaiva oli purjelaivojen aikakaudella suurin sotalaivaluokka. Nimitys johtuu siitä, että tuon ajan meritaistelut käytiin taistelulinjoissa eli pitkissä jonoissa, joissa alukset ampuivat vastapuolen linjassa omalla kohdallaan olevaa alusta. Linjalaivoissa oli tykkejä kahdella tai kolmella, joskus jopa neljällä kannella. Tykkien määrä nousi 1600-luvun linjalaivojen 50 tykistä 1800-luvun alkupuolelle tultaessa jo yli 100 tykkiin. Esimerkiksi HMS Victorylla oli 104 tykkiä vuonna 1805 Trafalgarin taistelussa.

Höyrylinjalaivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1820-luvulla alkoivat tulla käyttöön höyrysotalaivat. Ranskan merivoimat otti vuonna 1850 käyttöön ensimmäisen höyrylinjalaivan, La Napoléonin, jossa oli purjeiden ohella höyrykone ja potkurit. Myös Britannian Kuninkaallinen laivasto hankki höyrylinjalaivoja. Höyrylinjalaivat jäivät kuitenkin lyhytikäiseksi ilmiöksi, sillä 1860-luvulla käyttöön alkoivat tulla raudasta rakennetut höyrysotalaivat, jotka nopeasti osoittivat suuret puurakenteiset ja takiloidut sota-alukset vanhentuneiksi.

Panssaroidut linjalaivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisarillisella Venäjällä myös höyrykäyttöisiä taistelulaivoja kutsuttiin laivaston tulivoimaisimpina aluksina edelleen linjalaivoiksi vielä 1900-luvun alussakin.

Suomen kielessä linjalaiva-nimitystä on käytetty höyryvoimalla liikkuvista 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suurimmista sota-aluksista, varhaisista taistelulaivoista, jotka edelsivät HMS Dreadnoughtista (1906) alkanutta varsinaisten taistelulaivojen aikakautta. Kehittyneemmistä Dreadnought-kauden taistelulaivoista poiketen linjalaivat (engl. pre-Dreadnought) kulkivat höyrykoneen eikä höyryturbiinin voimalla, ja niiden tykistöaseistus oli kirjavaa eikä järeään tykistöön painottunutta. Tsushiman taistelun kokemukset vuonna 1905 kuitenkin osoittivat, että modernissa meritaistelussa kevyestä ja lyhytkantamaisesta tykistöstä ei ollut juurikaan hyötyä. "Esi-dreadnoughtit" olivat myös hitaampia ja heikommin panssaroituja kuin dreadnought-tyyppiset taistelulaivat. Tästä huolimatta linjalaivoja nähtiin sotatoimissa vielä ensimmäisessä maailmansodassa, vaikka ne olivat tuolloin jo pahoin vanhentuneita ja melko avuttomia suuria moderneja sotalaivoja vastaan.

Kaksi saksalaista pre-Dreadnought-kauden linjalaivaa, Schleswig-Holstein ja Schlesien, ottivat osaa vielä toiseen maailmansotaan. Schleswig-Holstein saapui elokuun 1939 lopussa Danzigiin virallisesti laivastovierailulle, mutta tosiasiassa tulittaakseen sodan alettua puolalaista Westerplatten linnoitusta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]