HMS Repulse (1916)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston Renown-luokan taisteluristeilijästä. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Repulse
HMS Repulse
HMS Repulse
Aluksen vaiheet
Rakentaja John Brown and Company, Clydebank, Skotlanti
Kölinlasku 25. tammikuuta 1915
Laskettu vesille 8. tammikuuta 1916
Palveluskäyttöön 18. elokuuta 1916
Loppuvaihe upotettu 10. joulukuuta 1941
Tekniset tiedot
Uppouma 31 592 t
Pituus 242,07 m
Leveys 27,42 m
Syväys 9 m
Koneteho 112 000 shp (83,5 MW)
Nopeus 31,7 solmua
Miehistöä 1 181
Aseistus
Aseistus 6 × 15"/42 (381 mm) BL-tykkiä
9 × 4" (102 mm) tykkiä
8 × 4" ilmatorjuntatykkiä
24 × QF 2 naulan -ilmatorjuntatykkiä
8 × 20 mm ilmatorjuntatykkiä
8 × 21" torpedoputkea
4 lentokonetta

HMS Repulse oli Britannian kuninkaallisen laivaston Renown-luokan taisteluristeilijä, joka rakennettiin John Brown and Companyn telakalla Clydebankissa Skotlannissa. Alus otettiin palveluskäyttöön 18. elokuuta 1916, jolloin se liitettiin Suuren laivaston 1. Taisteluristeilijäviirikköön. [1][2]

Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus liitettiin 18. elokuuta 1916 palvelukseen otettaessa Suuren laivaston 1. taisteluristeilijäviirikköön Scapa Flow’hun.[3]

Skagerrakin taistelussa kärsittyjen taisteluristeilijätappioiden vuoksi laivaston komentaja John Jellicoe ehdotti lokakuussa 1916 Renown-luokan taisteluristeilijöiden panssaroinnin lisäämistä. Ehdotus hyväksyttiin, minkä seurauksena Repulse palasi kuukauden päästä Rosythin telakalle. Alukseen lisättiin kaksi tuumaa panssariterästä konehuoneiden yläpuolelle ja kylkipanssareita kasvatettiin viisi jalkaa kummallakin kyljellä, minkä lisäksi kyljen panssarin vahvuutta lisättiin tuumalla peräsimen kohdalla sekä kahdella tuumalla ammusvarastojen kohdalla ja tulenjohtotornin alaosassa. Näiden lisäksi alakantta paksunnettiin A- ja B-tornien välistä 2,5 tuumaa ja tornien asennusrenkaita vahvennettiin. Panssaroinnin lisäys kasvatti aluksen uppoumaa 550 tonnia, mikä tasattiin pienentämällä öljytankin kokoa. Koeajojen jälkeen etummaista savupiippua pidennettiin kuusi jalkaa vähentämään savujen aiheuttamaa haittaa.[2][4]

Repulse liitettiin 17. marraskuuta 1917 1. taisteluristeilijä- ja 1. taistelulaivaviiriköstä koottuun laivasto-osastoon, jonka tehtävänä oli suojata HMS Courageousin ja HMS Gloriousin matkaa Heligoland Bightiin tuhoamaan alueella olleita keveitä Saksan keisarikunnan laivaston aluksia. Matkan aikana Repulse kohtasi alueella partioineet saksalaiset taistelulaivat SMS Kaiserin ja SMS Kaiserinin sekä taistelulaivojen suojana olleet kevyet risteilijät. Repulse osui saksalaiseen kevyeen risteilijään SMS Königsbergiin.[3]

Sotien välillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oahun edustalla vuonna 1924.

Repulse poistettiin palveluksesta ja siirrettiin telakalle Portsmouthiin 2. joulukuuta 1918. Alus palasi palvelukseen 1. tammikuuta 1921 ja liitettiin Atlantin laivastoon.[5]

Telakalla aluksen kuuden tuuman kylkipanssarit korvattiin yhdeksän tuuman panssareilla. Vyön yläpuolelle asennettiin poistettu kuuden tuuman vyö lisäsuojaksi. Tämä lisäsi aluksen uppoumaa 4 300 tonnilla. Samalla modernisoitiin vanhat torpedovyöt, jolloin aluksen leveys kasvoi. Aluksella olleet vedenalaiset torpedoputket korvattiin neljällä parilla torpedoputkia ylemmällä kannella. Aluksen etäisyysmittarit, tulenjohtolaitteet ja etsintävalot uudistettiin.[6]

Aluksen palvelus muodostui merimahdin esittelyristeilyiksi, joita se teki kesäkuuhun 1932 saakka. Merkittävin näistä risteilyistä oli maailmanympärimatka marraskuusta 1923 syyskuuhun 1924, mihin osallistui Repulsen lisäksi Kuninkaallisen laivaston lippulaiva taisteluristeilijä HMS Hood sekä keveitä risteilijöitä.[5]

Alus siirrettiin kesäkuussa 1932 reserviin odottamaan Portsmouthin telakalle pääsyä, mihin se siirrettiin seuraavan vuoden huhtikuussa. Vuosia kestäneiden muutostöiden jälkeiset koeajot saatiin suoritettua ja alus palasi palvelukseen 14. tammikuuta 1936.[7]

Repulse sai määräyksen liittyä Välimeren laivastoon ja aloitti purjehduksen 8. kesäkuuta. Alus palveli Välimerellä elokuuhun 1938, kunnes HMS Malaya vapautti sen. Välimerellä alus osallistui Espanjan sisällissotaan sekä Palestiinan levottomuuksiin kesällä 1938. Englantiin palattuaan se oli jälleen huollossa lokakuusta 1938 maaliskuuhun 1939, minkä jälkeen se liitettiin osaksi Kotilaivastoa.[7]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Repulseen osuu juuri pommi kuvan alalaidassa

Toisen maailmansodan puhjetessa Repulse palveli edelleen Kotilaivastossa. Alus osallistui Saksan laivaston kaappareiden tuhoamiseen ja niiden avomerelle pääsyn estämiseen, kunnes se liitettiin lokakuussa Pohjois-Amerikan ja Länsi-Intian asemalle, jossa sen tehtävänä oli suojata Halifaxista kotimaahan kulkevia saattueita aina joulukuuhun 1939 saakka.[7]

Palattuaan Kotilaivastoon Repulse osallistui Atlantin, Jäämeren ja Pohjanmeren pohjoisosien valvontaan etsien saksalaisia pinta-aluksia alueelta, mutta ei osallistunut taistelutoimiin. Tänä aikana alus osallistui Jan Mayenille purjehtineen hyökkäysosaston suojaamiseen sekä taisteluun Norjasta.[7]

Repulse määrättiin elokuussa 1941 suojaamaan saattuetta, joka kiersi Hyväntoivonniemen. Aluksen saapuessa Durbaniin, se liitettiin 3. lokakuuta osaksi Itä-Intian osastoa. Hiljaiselon jälkeen alus liitettiin 11. marraskuuta erikoisiskuosastoon, jonka tehtävänä oli hillitä japanilaisten toimintaa lounaisella Tyynellämerellä.[7]

Alus liitettiin Colombossa osaksi Force Z:aa. Se purjehti Singaporeen, mihin se saapui 2. joulukuuta yhdessä HMS Prince of Walesin kanssa. Kun saatiin tieto japanilaisten maihinnoususta Malaijaan Force Z purjehti 8. joulukuuta Singaporesta hyökätäkseen maihinnousujoukkojen kimppuun. Japanilaiset lentokoneet yllättivät ja upottivat 10. joulukuuta osaston Malakan niemimaan koillispuolella. Repulseen osui ainakin viisi torpedoa.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Whitley, M. J.: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X. (englanniksi)
  • Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Coward s. 68
  2. a b Conway's s. 39
  3. a b Whitley s. 117
  4. Whitley s. 115
  5. a b Whitley s. 117–118
  6. Whitley s. 115–116
  7. a b c d e f Whitley s. 118

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]