Ero sivun ”Örö” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p otsikko
poistettu päällekkäistä tietoa, joka siirretty artikkeliin Örön linnake
Merkkaus:  seulottavat 
Rivi 19: Rivi 19:
}}
}}
'''Örö''' on [[Kemiönsaari|Kemiönsaaren]] kunnassa [[Hiittinen|Hiittisten]] lounaispuolella sijaitseva linnakesaari, joka aiemmin kuului Hiittisten ja myöhemmin [[Dragsfjärd]]in kuntaan. [[Saari]] on ollut sotilaskäytössä [[Suomen suuriruhtinaskunta|Venäjän vallan ajasta]] lähtien.
'''Örö''' on [[Kemiönsaari|Kemiönsaaren]] kunnassa [[Hiittinen|Hiittisten]] lounaispuolella sijaitseva linnakesaari, joka aiemmin kuului Hiittisten ja myöhemmin [[Dragsfjärd]]in kuntaan. [[Saari]] on ollut sotilaskäytössä [[Suomen suuriruhtinaskunta|Venäjän vallan ajasta]] lähtien.

==Linnake==
Örön linnoiden rakentaminen aloitettiin ennen [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäistä maailmansotaa]] osana [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] [[Pietari Suuren merilinnoitus]]ta. Itsenäisyyden alusta saari on ollut osa Suomen meripuolustusta, ja sillä oli saijoitettuna [[Suomen rannikkotykistö|rannikkotykistön]] oli raskas ja järeä patteri. Näiden tykkikalusto käsitti kaksi [[305/52 O]] -tykkiä ja [[152/45 C]] -tykkejä, joista jälkimmäiset korvattiin myöhemmin modernisoiduilla [[152/50 T]] -tykeillä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekka Silvast | Nimeke = HanRPsto Hangon Rannikkopatteristo 1921-98| Vuosi = 1998| Luku = | Sivu = 16-28| Selite = Pietari Suuren merilinnoitus Hankoniemellä| Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 952-90-5240-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.2.2014 | Kieli = suomeksi}}</ref> Tykistöllisen toiminnan lisäski saaren tehtäviin kuului merivalvonta. Linnake osallistui sodan aikana [[Bengtskärin taistelu|taisteluun Bengtskäristä]] tykistöpatteriensa tulituella ja lähettämällä miehiä Bengtskäriin.

Örössä on aiemmin ollut rannikkotykistön koulutuslinnake, mutta [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] toiminta Örössä loppui pääosin vuonna 2005 vuotta aiemmin annetun [[Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2004|valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon]] myötä. Örön linnakkeeseen kuului muun muassa rannikkosotilaskoti ja varuskuntakerho. Saari on nykyisin [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] hallinnassa, mutta siellä on edelleen toimintakuntoinen kolmitykkinen [[130 TK]] -rannikkopatteri.


== Saaren luonto ==
== Saaren luonto ==
Rivi 34: Rivi 29:
=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
{{viitteet}}

== Kirjallisuutta ==
*Pakola, Johanna: ''Örön linnake''. 2. uud. painos. Merimaanikko, 2015. ISBN 978-952-68164-2-5. Ensimmäinen painos nimellä ''Örö : laidunmaasta linnakkeeksi'', Turun Sanomat, 2008.


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
Rivi 43: Rivi 35:
[[Luokka:Hiittinen]]
[[Luokka:Hiittinen]]
[[Luokka:Kemiönsaaren saaret]]
[[Luokka:Kemiönsaaren saaret]]
[[Luokka:Suomen varuskunnat]]
[[Luokka:Suomen rannikkolinnakkeet]]

Versio 24. elokuuta 2020 kello 14.47

Örö

Örön sataman infopiste

Sijainti
Saariryhmä
Merialue
Pinta-ala
3,8 km²
Kartta

Örö on Kemiönsaaren kunnassa Hiittisten lounaispuolella sijaitseva linnakesaari, joka aiemmin kuului Hiittisten ja myöhemmin Dragsfjärdin kuntaan. Saari on ollut sotilaskäytössä Venäjän vallan ajasta lähtien.

Saaren luonto

Örö on matalalla vesialueella sijaitseva harjusaari, jolla esiintyy runsaasti arvokkaita luontotyyppejä, kuten erikoisen luonnontilaisena säilyneitä hiekkarantoja, dyynejä ja rantaniittyjä. Örössä on havaittu kaikkiaan 1 500 perhoslajia, joista uhanalaisia tai silmälläpidettäviä on yli sata. Se on tunnettu myös harvinaisten merenrantakasvien, kuten merijuolavehnän alalajin merivehnän (Elymus farctus ssp. boreoatlanticus) esiintymistä. Suomessa uhanalainen, rauhoitettu ja hyvin harvinainen merivehnä tunnettiin pitkään vain Öröstä. Muita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä putkilokasveja saarella ovat muun muassa hietaneilikka, hietikkosara, isokrassi, kangasajuruoho, lännenhanhikki, meriotakilokki ja rantakaura. Saari on myös Suomen ainoa lännenkylmänkukan kasvupaikka.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla