Ero sivun ”Lehtomäki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
→Asemakaava ja kulkuyhteydet: Muokattu liikenneyhteyksiä joukkoliikenneuudistuksen myötä Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
|suuralue = [[Kouvolan suuralue]] |
|suuralue = [[Kouvolan suuralue]] |
||
|suurpiiri = |
|suurpiiri = |
||
|väkiluku = |
|väkiluku = 5 176 <ref>Keinänen 2011, s. 8</ref> |
||
|väkiluku-päiväys = 2015 |
|||
|pinta-ala =6,3 |
|pinta-ala =6,3 |
||
|tiheys = |
|tiheys = |
||
|osa-alueet =Kurvi, Ravilehto, Utunmäki |
|osa-alueet =Kurvi, Ravilehto, Utunmäki, Ravikylä |
||
|postinumero = 45160 |
|postinumero = 45160 |
||
|kartta=Lehtomäki-sijainti.png}} |
|kartta=Lehtomäki-sijainti.png}} |
||
Versio 22. tammikuuta 2019 kello 11.39
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Lehtomäki | |
|---|---|
 Kaupungin kartta, jossa Lehtomäki korostettuna. |
|
| Kaupunki | Kouvola |
| Suuralue | Kouvolan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 7[1] |
| Pinta-ala | 6,3 km² |
| Väkiluku | 5 176 [2] (2015) |
| Osa-alueet | Kurvi, Ravilehto, Utunmäki, Ravikylä |
| Postinumero(t) | 45160 |
Lehtomäki on kaupunginosa Kouvolassa, Vanhan Kouvolan suuralueen pohjoisosassa. Se rajoittuu etelässä Viitakumpuun, lännessä Ravikylään, pohjoisessa Valkealan suuralueen Jokelaan ja idässä valtatiehen 15.
Historia
Sotien jälkeinen nopea kaupungistuminen ja väestönkasvu aiheuttivat silloiselle Kouvolan kauppalalle tarpeen kaavoittaa pikavauhtia uusia asuinalueita. Tuohon aikaan pinta-alaltaan erittäin pieni Kouvola ei löytänyt tarkoitukseen sopivia alueita omien rajojensa sisältä, joten se joutui turvautumaan alueliitoksiin naapurikunnista, pääasiassa Valkealasta. Nykyisen Lehtomäen naapurikaupunginosa Ravikylä liitettiin Valkealasta osaksi Kouvolaa vuonna 1956 ja Lehtomäki itsessään vasta 1975. Kuntaraja kulki näiden vuosilukujen välillä "Kuolemankurvina" tunnetussa Kuusaanlammentien ja Ravikadun risteyksessä, josta nykyinen Kurvin asuinalue on saanut nimensä.
Uuden kaupunginosan infrastruktuurin rakennustyöt alkoivat alueliitosta seuranneena vuonna, ensimmäisten kerrostalojen valmistuessa Salmentöyryntien alkupäähän vuonna 1978. Lehtomäenkadun kaakkoisosan valmistuminen vasta vuonna 1983 loi tieyhteyden Lehtomäestä Viitakumpuun ja Tornionmäkeen. Kustannustehokkaiden asumismahdollisuuksien takaamiseksi kaupunki rakensi Lehtomäkeen pääasiassa korkeita pistetaloja 1980-luvun loppuun saakka.
Alue on ollut huonossa maineessa rakentamisestaan lähtien. Väestön sosioekonominen asema aiheutti epäjärjestystä ja levottomuuksia useiden vuosikymmenien ajan. Alue tuli tunnetuksi erinäisten ongelmalähiölistausten vakiovieraana ja moniin sanomalehtiotsikoihin päätyneiden väkivalta- ja päihderikosten tapahtumapaikkana: otollisen sijaintinsa vuoksi siellä esimerkiksi järjestettiin Kouvolan ja Kuusankosken nuorison välisiä joukkotappeluita. Pinttyneen maineen vuoksi aluetta kutsutaankin paikallisessa katuslangissa edelleen muun muassa "Ghettomäeksi" ja "Kouvolan Monacoksi".
2000-luvun lopusta lähtien kaupunki on pyrkinyt hankkiutumaan eroon omistamistaan pistetaloista, joita on viime vuosina purkuaikeiden peruunnuttua siirretty yksityiseen omistukseen. Kovan rahan asuntojen määrän kasvaessa ja asumisen laadun kohentuessa yleisen rauhattomuuden väitetään vähentyneen; tästä kertovat myös rakentamisen painopisteen siirtyminen pääasiassa rivi- ja luhtitaloihin sekä niin kutsutun Ravilehdon asuinalueen rakentaminen, jossa on muusta Lehtomäestä poiketen ainoastaan omakotitaloja.
Nykytila
Asemakaava ja kulkuyhteydet
Kaupunginosan kadut on nimetty valtaosin kalojen ja kalastusvälineiden mukaan. Lehtomäen asemakaava pohjautuu kaarena sen ympärillä kulkevaan Lehtomäenkatuun (puhekielessä usein kehätie), josta kaikki sivukadut haarautuvat. Lehtomäenkatu on vapaa kevyestä liikenteestä, joka on ohjattu kadun pohjoispuolella erilliselle Lehtomäenraitille ja eteläpuolella Suursuonraitille. Kouvolan keskustaan on alueelta monia kulkuyhteyksiä: paikasta riippuen keskustaan kuljetaan autolla joko Tornionmäen tai Ravikylän kautta, kevyen liikenteen käyttäjien suosiessa maaston tasaisuuden vuoksi Pikku-Palomäen kautta kulkevaa Sammonkatua.
Kouvolan bussien yksisuuntainen ympyrälinja 11 saapuu Viitakummusta ja kulkee Lehtomäenkatua länteen. Kuusaanlammentietä ajava linja 5, Ahlmanintietä ajava linja 9 ja linjan 2 Ravikylässä pysähtyvät vuorot täydentävät joukkoliikenteen palvelua tarjoten samalla lehtomäkeläisille vaihdottomat yhteydet Valkealan, Kuusankosken ja Jaalan suuntien kohteisiin, kuten Vekaranjärven varuskuntaan, Pohjois-Kymen sairaalaan ja Verlan maailmanperintökohteeseen. Kouvolan bussien palvelulinja P4 hakee matkustajan tarvittaessa kotiovelta.
Palvelut
Kaupunginosan maantieteellisessä keskipisteessä, Madekujan molemmin puolin, sijaitsee S-marketin, R-kioskin, anniskeluravintolan, pizzerian ja kampaamon muodostama pieni ostoskeskus. Kaupparakennusten välissä on palvelukeskittymä Lehdokki, jonka tiloissa toimivat kaupunkiolohuone Lukulehto, seurakuntakoti, neuvola sekä nuorisotalo kunto- ja liikuntasaleineen. Muualta Lehtomäestä löytyvät asukastupa, kirpputori ja yksityinen eläinlääkäriasema.
Kaupunginosa on kärsinyt palvelurakenteen muutoksesta koko 2000-luvun ajan. Tänä aikana sieltä on lakkautettu K-Supermarket, Valintatalo, monta kioskia sekä kirjasto, monet näistä paikallisten närkästykseksi. Kirjaston lakkauttamisen ohella Kouvolan kaupunkia on kritisoitu joukkoliikenteen vähäisestä vuorotarjonnasta, joka asukkaiden mielestä rajoittaa töihin ja harrastuksiin kulkemista. Paikalliset kaupunginosayhdistykset ovat ottaneet tavoitteekseen herättää keskustelua palveluiden surkastumisesta.
Lehtomäen päiväkodit sijaitsevat Utunmäentiellä ja Suursuolla, näistä ensin mainittu järjestää myös esiopetusta Lehdokin tiloissa. Kuovin perhepuisto tarjoaa ohjattua toimintaa lapsiperheille. Lähin ala-aste Lehtomäestä katsottuna on Mansikka-aholla noin kahden kilometrin matkan päässä. Lähin yläaste ja lukio, Urheilupuiston koulu ja Kouvolan Lyseon lukio, ovat puolestaan keskustassa noin kolmen kilometrin päässä.
Liikunta ja luonto
Suursuon urheilukeskukseen asennettiin vuonna 2009 lämmitetty tekonurmi katsomoineen ja pukukoppeineen. Jalkapallon Kakkosessa pelaava Kouvolan Susien edustusjoukkue pelaa osan kotiotteluistaan Suursuolla. Urheilukeskuksessa on myös valaistu jääkiekkokaukalo, kolme hiekkapohjaista tenniskenttää, skeittiramppeja sekä ratsastuskeskus. Kouvolan kaupungin ylläpitämät Lautaron ja Paaskosken valaistut hiihtoladut kulkevat osittain Lehtomäen alueella, kesäisin ne palvelevat kuntoratoina. Lehtomäen läheisyydessä, Käyrälammella, on 18-väyläinen frisbeegolfrata.
Lehtomäki on vähävesistöisyydestä tunnetun suuralueensa kaupunginosista vesistörikkain, sillä se sijaitsee Kymijokeen kuuluvan Kuusaanlammen ja uimarannastaan tunnetun Käyrälammen välissä. Näiden lisäksi alueen pohjoisosassa on kaksi lampea: suurempi Kalalampi ja pienempi Tyttilampi. Kalalammen ympärille on rakennettu pitkospuut ja nuotiopaikallisen hiekkarannan yhteyteen laituri, jota useat lähialueen asukkaat käyttävät uimapaikkanaan.
Lehtomäki populäärikulttuurissa
- Kivesveto Go Gon kappale Min koti, sin koti kertoo tarinan kahden lähiönuoren, lehtomäkeläisen ja eskolanmäkeläisen, rakastumisesta. "Min koti Lehtomäki, sin koti Eskolanmäki / varamutterissa rakastuttiin..."
- Viikatteen laulussa Mies, joka nolasi Kouvolan viitataan kaupunginosan synkkään menneisyyteen sanoilla "Kalalampi, Korian silta ja Lehtomäki; kun juoman ja vallan yhdistää vain väki."
Lähteet
- Keinänen, Mika; Kujala, Sari ja Palmunen, Juha: Kouvolan kaupungin terveyspalveluiden palveluverkkoselvitys : Loppuraportti - liiteosa 11.1.2011 (PDF) Finnish Consulting Group. Viitattu 18.12.2011.
- Kouvolan karttapalvelu kartta.kouvola.fi. Viitattu 18.12.2011.
Viitteet