Teivas Oksala

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teivas Oksala
Teivas Oksala vuonna 2009.
Teivas Oksala vuonna 2009.
Syntynyt 15. helmikuuta 1936 (ikä 81)
Helsinki
Kansallisuus suomalainen
Sukujuuret isä Päivö Oksala
Tutkimusala antiikin kirjallisuus
Tutkinnot Helsingin yliopisto

Teivas Kalevi Jyväs Oksala (s. 15. helmikuuta 1936 Helsinki[1]) on suomalainen professori emeritus. Hän kuuluu siihen harvalukuiseen joukkoon, joka 1970-luvulta alkaen on vastannut Suomessa antiikin kaunokirjallisuuden tutkimuksesta.[2]

Oksala oli Jyväskylän yliopiston yleisen kirjallisuuden professori 1992–1998. Professorina hän oli erikoistunut antiikin kirjallisuuteen ja aatehistoriaan.[3] Hän on toiminut klassisten kielten ja kirjallisuuden dosenttina Helsingin ja Tampereen yliopistoissa.[2]

Oksala on suomentanut muun muassa Horatiuksen ja Vergiliuksen runoutta. Hän saattoi päätökseen Vergiliuksen Aeneis-eepoksen suomennoksen, jonka hänen isänsä, professori Päivö Oksala oli aloittanut 1960-luvulla. Oksala on J. L. Runeberg -asiantuntija ja on suomentanut hänen tuotantoaan, muun muassa Vänrikki Stoolin tarinat.[4]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oksala käsitteli väitöskirjassaan Religion und Mythologie bei Horaz: eine literarhistorische Untersuchung Horatiusta.[2]

Oksala on kääntänyt latinaksi suomalaista runoutta, Toivo Kärjen tangoja ja Elvis Presleyn levyttämiä lauluja, joita Doctor Ammondt on levyttänyt ja esittänyt myös ulkomailla.[5][6]

Oksala osallistui Runebergin juhlavuoden 2004 järjestämiseen juhlavuoden toimikunnan työvaliokunnan puheenjohtajana, suunnittelemalla Kansalliskirjastoon Runeberg-illat, pitämällä juhlavuoden tilaisuuksissa 40 esitelmää ja kirjoittamalla kymmeniä Runebergia käsitteleviä artikkeleita.[7][8]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eino Leinon tie Paltamosta Roomaan. Tutkielmia runoilijan suhteesta antiikkiin ja klassiseen perintöön. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 442. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1986. ISBN 951-717-446-2.
  • Homeroksesta Alvar Aaltoon. Eurooppalaisia klassikkoja ja humanisteja. Espoo: Weilin + Göös, 1986. ISBN 951-35-3662-9.
  • J. L. Runebergin Kreikka ja Rooma. Tutkielmia runoilijan suhteesta antiikkiin ja klassiseen perintöön. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 944. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-541-6.
  • Religion und Mythologie bei Horaz: Eine literarhistorische Untersuchung, Finlands Vetenskaps-Societen, 1973 (väitöskirja)
  • Studien zum Verständnis der Einheit und der Bedeutung von Vergils Georgica, Societas scientiarum Fennica, 1978

Runeberg-julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Runeberg, Johan Ludvig: Vänrikki Stoolin tarinat. (Fänrik Ståls sägner, 1848, 1860.) Suomennos: Teivas Oksala. Alkuteksti ja suomennos rinnakkain. Espoo: Artipictura, 2008. ISBN 978-952-5347-17-3.
  • Runeberg, Johan Ludvig: Hirvenhiihtäjät. Yhdeksän laulua. (Elgskyttarne. Nio sånger, 1832.) Suomentanut ja selityksen laatinut Teivas Oksala. Espoo: Artipictura, 2001. ISBN 952-5347-03-6.
  • Hanna. Suomentanut ja selitykset laatinut Teivas Oksala, Artipictura 2001.
  • Kung Fjalar - Kuningas Fjalar. Suomentanut ja selitykset laatinut Teivas Oksala, Artipictura 2005
  • Runeberg, Johan Ludvig: Runeberg ja Vänrikki Stool 2000-luvulla. Yhdeksän uutta suomennosta ja yhdeksän kolumnia. Sisältää Vänrikki Stoolin tarinoiden runot: Maamme; Vänrikki Stool; Sven Tuuva; Sandels; Kaksi rakuunaa; Vänrikin markkinamuisto; Heinäkuun viides; Maaherra; Döbeln Juuttaalla. Alkutekstit ja Teivas Oksalan suomennokset. Kolumnit ilmestyneet aiemmin Kanava-lehdessä vuonna 2004. Kuvitus: Albert Edelfelt. Espoo: Artipictura, 2006. ISBN 952-5347-14-1.
  • J. L. Runeberg: Idyllejä ja epigrammeja Horatius-oodeja, suom. Teivas Oksala, Artipictura 2006

Muita suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Horatius Flaccus, Quintus: Horatiuksen oodeja. Teivas Oksala, Erkki Palmén. Helsinki: Finn Lectura, 1989. ISBN 951-8905-08-8.
  • Horatius Flaccus, Quintus: Runotaide. Alkuteksti ja proosasuomennos, johdanto ja selityksiä. (Ars poetica.) Toimittaneet Teivas Oksala ja Erkki Palmén. 2., tarkistettu painos. Helsinki: Finn Lectura, 1992. ISBN 951-8905-62-2.
  • Hölderlin, Friedrich: Leipä ja viini. Mitallinen suomennos: Teivas Oksala. Suorasanainen suomennos: Risto Niemi-Pynttäri. Jyväskylän yliopisto, kirjallisuuden laitos, julkaisuja 11. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1996. ISBN 951-34-0840-X.
  • Goethe, Johann Wolfgang von: Roomalaisia elegioita. Saksaksi ja suomeksi. (Römische Elegien, 1790.) Suomentanut ja toimittanut Teivas Oksala. Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 12. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1997. ISBN 951-621-424-X.
  • Vergilius Maro, Publius: Aeneis. Aeneaan taru. (Aeneis.) Suomentaneet Päivö ja Teivas Oksala. Alkusanat ja selitykset Teivas Oksala. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23806-6.
  • Ovidius Naso, Publius: Valikoima metamorfooseja. Metamorphoses selectae. Suomentaneet Päivö ja Teivas Oksala. Toimittanut selityksineen Teivas Oksala. Espoo: Artipictura, 2000. ISBN 952-5347-01-X.
  • Vergilius Maro, Publius: Paimenrunoja. (Bucolica.) Suomentanut ja selitykset laatinut Teivas Oksala. Espoo: Artipicturai, 2001. ISBN 952-5347-05-2.

Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikkilä, Markku & Oksala, Teivas (toim.): Humanistisesta tutkimuksesta. Metodeja ja ajankohtaisia kysymyksiä 2. Seminaarin järjesti Suomen akatemian humanistisen toimikunnan tutkijat. Helsinki: Gaudeamus, 1981. ISBN 951-662-278-X.
  • Kinnunen, Aarne & Oksala, Teivas (toim.): Antiikin estetiikka. Suomen estetiikan seuran vuosikirja 2. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1977. ISBN 951-0-06817-9.
  • Kaimio, Maarit & Oksala, Teivas & Riikonen, H. K.: Antiikin kirjallisuus ja sen perintö. Helsinki: Gaudeamus, 1998 (6. painos 2008). ISBN 978-952-495-070-1.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oksala, Teivas Kalevi Jyväs. Suomen kirjailijat -tietokanta. Viitattu 9.5.2009.
  2. a b c Riikonen, H. K.: Antiikin traditio nykykirjallisuudessa ja -kulttuurissa Tieteessä tapahtuu. 9/1998. Viitattu 10.5.2009.
  3. Iltanen, Maija: Yksiköistä yhteisöksi. Viitattu 10.5.2009. (PDF)
  4. Runeberg.net, Juhlatoimikunnanraportti
  5. Yle.fi viitattu 10.5.2009
  6. Artipictura.fi viitattu 10.5.2009
  7. Lappeenranta.fi viitattu 10.5.2009
  8. Helsinki.fi, uutiset viitattu 10.5.2009