Tarrha
| Tarrha | |
|---|---|
| Τάῤῥα | |
 Tarrhan arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Tarrha |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Agía Rouméli, Sfakiá, Chaniá, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 400-luku eaa.–400-luku jaa. |
| Huippukausi | 200-luku eaa.–200-luku jaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kreeta |
Tarrha (m.kreik. Τάῤῥα; joskus Tarra; myös Tarrhos, Τάῤῥος, Tarba, Τάρβα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa. Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Sfakián kunnan alueella lähellä Agía Roumélin kylää.[1][2][3][4][5]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarrhan poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Kreetan lounaisosissa saaren etelärannikolla, nykyisin Samarián rotkona tunnetun rotkon eteläpäässä rotkossa virtaavan, kaupungista nimensä saaneen Tarrhaios (nyk. Tarraíos) -virran rannalla. Kaupunki oli rakennettu pienen matkan päähän merenrannasta nykyisen Palaiá Agía Roumélin (”Vanha Agía Rouméli”) eli Ylemmän Agía Roumélin kohdalle. Maanpinta kaupungin paikalla on noussut antiikin ajoista noin 3,6 metriä.[2]
Tarrhan kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1] Kaupungin länsipuolella sijaitsi Elyroksen poliksen alue ja itäpuolella Anopoliin poliksen alue. Rannikolla Tarrhan länsipuolella sijaitsi Elyroksen satama Poikilassos ja itäpuolella Anopoliin satama Foiniks.[3][4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarrhan asutus oli mahdollisesti peräisin minolaiselta kaudelta eli Kreetan pronssikaudelta.[2] Antiikin ajan kaupungin asema poliksena eli itsenäisenä kaupunkivaltiona tunnetaan heikosti. Se on luetteloitu polikseksi sillä perusteella, että monet seikat tukevat tällaista tulkintaa, vaikka sitä ei suoraan kutsutakaan polikseksi missään antiikin aikaisessa lähteessä. Kaupunki oli polis ainakin hellenistisellä ja todennäköisesti jo klassisella kaudella, ja mahdollisesti jo arkaaisellakin kaudella. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Tarrhaios (Ταῤῥαῖος).[1]
Tarrha löi omaa hopearahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1][6] Varhaisin maininta kaupungista on peräisin Theofrastokselta.[2][7] 300–200-luvuilla eaa. Tarrha oli todennäköisesti osa Vuoristolaisten liittoa eli Kreetan lounaisosien vuoriston kaupunkivaltioiden liittoa, johon kuuluivat myös Elyros, Lissos, Syia, Poikilassos ja Hyrtakina. 100-luvun eaa. alkupuolella se oli puolestaan mukana Kreetan liitossa.[1][2]
Tarrha ja sen satama kukoistivat vielä roomalaisella ja bysanttilaisella kaudella. Se mainitaan vielä Ptolemaioksella sekä Stadiasmus Maris Magnissa.[2][8] Tarrha tuotti muun muassa lasiesineitä. Sen muita elinkeinoja olivat paimennus, mehiläistarhaus ja vuorilla kasvaneen puutavaran tuotanto sekä näihin liittynyt merikauppa.[1]
Kreikkalaisen mytologian mukaan Apollon kävi Tarrhan alueella lepäämässä surmattuaan Pythonin ja rakastui siellä nymfi Akakallikseen. Heidän syleilynsä kestivät niin kauan, että Apollon unohti käynnistää aamunkoiton. Tästä seurasi pisin koskaan koettu yö.[9] Tarrhaa on joskus arveltu yhdeksi Apollonin varhaisimmista kulttipaikoista.[3] Kaupunki tunnettiin Apollonin oraakkelistaan ja pyhäköstään sekä näkijä Karmanorin kotipaikkana.[2][10] Sieltä oli kotoisin myös ensimmäisellä vuosisadalla elänyt grammaatikko Lukillos.[3]
Tarrha hylättiin 300–400-luvulla jaa., tai viimeistään 600-luvulla saraseenien hyökkäysten alettua.[2][9] Kaupungin säilyneet muinaisjäänteet kuvattiin kirjallisesti ensimmäisen kerran 1400-luvulla, ja paikka tunnistettiin Tarrhaksi 1800-luvulla.[2][3]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarrhan paikalla on säilynyt joitakin antiikin aikaisia raunioita.[2] Varhaisempien matkakuvausten perusteella niitä on ollut näkyvissä enemmän vielä 1400-luvulla.[3]
Tarrhassa oli Apollon Tarrhaiokselle omistettu temppeli ja parantola. Temppeli sijaitsi oletettavasti nykyisen Neitsyt Marian (Panagía) kirkon paikalla virran länsirannalla. Temppelin osat oli myöhemmin käytetty toiseen rakennukseen, jonka raunioiden paikalle nykyinen kirkko puolestaan on tehty. Paikalla on säilynyt temppelin rakennuskivien lisäksi mosaiikkilattiaa, joka on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle eaa.[2]
Virran itäpuolella on roomalaisaikaisten linnoitusmuurien ja muiden rakennusten jäänteitä. Pieniä suhteellisen korkeita muurinosia on edelleen pystyssä. Myös myöhempien rakenteiden alla olevista vanhemmista, kreikkalaisen kauden muureista on säilynyt joitakin jäänteitä. Kaupungin hautausmaita on löydetty muun muassa sen länsipuolelta. Esinelöytöihin lukeutuu muun muassa lasiesineitä ja niiden osia.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”991 Tarrha”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”TARRHA Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Tarrha”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Tarra Pleiades. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Tarrha (Crete) 9 Ag. Roumeli - Τάρρα ToposText. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ Theofrastos: Peri fytōn historiōn (Historia plantarum) 2.2.2.
- ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.15.3; Stadiasmus Maris Magni 329–330.
- ↑ a b Ancient Tarra Cretan Beaches. Viitattu 9.11.2015.
- ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Τάῤῥα; Plaus. 2.7.7, 2.30.3, 10.7.2, 10.16.5.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tarrha Wikimedia Commonsissa
