Stadiasmus Maris Magni
| Stadiasmus Maris Magni | |
|---|---|
| Σταδιασμὸς ἤτοι περίπλους τῆς μεγάλης θαλάσσης | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | tuntematon |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | maantiede, periplus |
| Julkaistu | n. 250–300 jaa. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Stadiasmus Maris Magni (lat., ”Suuren meren stadionmittaus”; m.kreik. Σταδιασμὸς ἤτοι περίπλους τῆς μεγάλης θαλάσσης, Stadiasmos ētoi periplūs tēs megalēs thalassēs, ”Stadionmittaus eli suuren meren ympäripurjehdus”) on antiikin kreikkalainen roomalaisaikainen maantieteellinen teos, joka on kuvaus Välimeren ympäripurjehduksesta. Se on säilynyt nykyaikaan katkelmallisena. Teos tunnetaan yleensä latinankielisellä nimellään.[1][2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stadiasmus Maris Magni ajoitetaan roomalaiselle kaudelle noin vuosiin 250–300 jaa. Sen kirjoittajaa ei tunneta. Teoksen teksti on säilynyt vain yhtenä käsikirjoituksena, joka on mukana Hippolytoksen teoksen Kronikka (Khronikon) käsikirjoituksessa, joka on 900-luvulta ja tehty Konstantinopolissa.[1][3] Teoksen kreikkalainen teksti sekä sen latinankielinen käännös julkaistiin osana Karl Müllerin toimittamaa kokoelmaa Geographi Graeci minores (1855).
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teos edustaa lajityypiltään periplus-kirjallisuutta eli rannikoiden ympäripurjehdusten kuvauksia. Se luettelee Välimeren rannoilla olevia satamapaikkoja ja antaa niistä lyhyet kuvaukset. Lisäksi annetaan satamien välisiä etäisyyksiä stadioninmittoina, sekä kuvataan purjehdussuuntia ja tuulia sekä saaria ja niiden ulkomuotoa mereltä nähtynä.[4]
Teos alkaa omistuksella ja johdannolla, jossa kirjoittajaa kertoo aloittavansa kuvauksensa Aleksandrian Farokselta ja etenevänsä tämän jälkeen ensin Libyan eli Afrikan pohjoisrantaa länteen Herakleen pylväille eli nykyiselle Gibraltarille. Tämän jälkeen kuvataan rannikkoa Aleksandriasta itään päin aina Pontokselle eli Mustallemerelle saakka. Lopulta kuvataan Euroopan rannikkoa alkaen Khalkedonin Zeus Urioksen pyhäköltä Bosporokselta ja päättyen Herakleen pylväille.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Bunson, Matthew: Encyclopedia of the Roman Empire, s. 419-420. Facts on File Library of World History. Infobase Publishing, 2014. ISBN 9781438110271. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Mango, Marlia Mundell (toim.): Byzantine Trade, 4th-12th Centuries: The Archaeology of Local, Regional and International Exchange : Papers of the Thirty-eighth Spring Symposium of Byzantine Studies, St John's College, University of Oxford, March 2004, s. 17. Publications of the Society for the Promotion of Byzantine, nide 14. Ashgate Publishing, Ltd, 2009. ISBN 9780754663102. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Arnaud, Pascal: New Light on the Stadismus Maris Magni and its Periplographic Context topoi.org. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ a b The Anonymous Stadiasmus of the Great Sea ToposText. Viitattu 10.1.2022.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anonymi Stadiasmus sive periplus Maris Magni. Teoksessa Müller, Karl (toim.): Geographi Graeci minores, s. 427–. Volume 1. Firmin Didot, 1855. Teoksen verkkoversio.
- Cuntz, Otto (toim.): Der Stadiasmus Maris Magni. Teoksessa Bauer, Adolf (toim.): Die Chronik des Hippolytos im Matritensis Graecus 121, s. 243–276. Leipzig: J. C. Hinrichs, 1906. Teoksen verkkoversio.
- Uggeri, Giovanni A. A. (toim.): Stadiasmus Maris Magni: un contributo per la datazione. Teoksessa Khanoussi, Mustapha (toim.): L’Africa Romana (Atti del’XI convegno di studio Cartagine, 15–18 dicembre 1994), s. 277–285. Pubblicazioni del Dipartimento di storia dell’Università degli studi di Sassari 28. Sassari: Ozieri: Il Torchietto, 1996. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Σταδιασμὸς ἤτοι περίπλους τῆς μεγάλης θαλάσσης. Wikisource. (muinaiskreikaksi)
- The Anonymous Stadiasmus of the Great Sea. ToposText. (englanniksi)