Tanskan kansanpuolue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tanskan kansanpuolue
Dansk Folkeparti

Tanskan kansanpuolue logo.svg

Perustettu 6. lokakuuta 1995
Johto Kristian Thulesen Dahl (pj.)
Ideologia kansalliskonservatismi[1]
arvokonservatismi[1]
oikeistopopulismi[1]
Poliittinen kirjo oikeisto
Osoite Christiansborg,
1240 København K
Jäsenmäärä n. 14 000 (2014)[2]
Kansankäräjät[3]
16 / 179
(2019)
Euroopan parlamentti[4]
1 / 14
(2019)
Kansainväliset jäsenyydet Identiteetti ja demokratia
Nuorisojärjestö Tanskan kansanpuolueen nuoret
Kotisivu www.danskfolkeparti.dk

Tanskan kansanpuolue (tansk. Dansk Folkeparti) on tanskalainen puolue, joka on aatteeltaan kansalliskonservatiivinen ja oikeistopopulistinen. Kansanpuolueen nykyinen puheenjohtaja on sen perustajiin kuulunut Kristian Thulesen Dahl.

Tanskan kansanpuolueen perustivat vuonna 1995 Edistyspuolueen jäsenet Pia Kjærsgaard, Kristian Thulesen Dahl, Poul Nødgaard ja Ole Donner. Kansanpuolue on toiminut oikeistolaisten vähemmistöhallitusten tukipuolueena vuosina 2001–2011 ja uudelleen 2015–2019.[5] Puolueen tavoitteisiin on kuulunut muun muassa Tanskan ero Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksesta, se ei kannata Tanskan liittymistä Euroopan talous- ja rahaliittoon eikä puolue kannata Euroopan unionin puolustuspolitiikkaa, vaan pitää tavoitteenaan itsenäistä Tanskaa Naton yhteydessä.

Vaikka Tanskan kansanpuolue ei ole ollut missään vaiheessa itse mukana hallituksessa, keskustaoikeistolaiset hallitukset ovat olleet riippuvaisia sen parlamentaarisesta tuesta. Näin oli myös vaalikauden 2015-2019 vallassa oilleen Lars Løkke Rasmussenin hallituksen kohdalla. Hallitus toteuttikin Tanskan kansanpuoleen linjan mukaista maahanmuuttopolitiikkaa. Tanskan maahanmuuttopolitiikka on ollut erittäin tiukkaa; burkan käyttö on kielletty, poliisille on annettu oikeus takavarikoda turvapaikkaa hakevien isot käteisvarat ja arvokorut, ulkomaalaisväestön asuttamille ongelmalähiöille on laadittu erillislait. Turvapaikkaa odottavien sosiaaliapuja on leikattu ja sidottu ne työvelvoitteeseen ja karkotusta odottaville suunniteltiin perustaa asumisyhteisö asumattomalle saarelle. Tanskan muut valtapuolueet omaksuivat pitkälti Tanskan kansanpuolueen näkemykset maahanmuutosta. Sosiaalidemokraattien puheenjohtajaksi vuonna 2015 valittu Mette Frederiksen teki johtopäätöksen, että hallitsematon maahanmuutto luo sosiaalidemokraattien perinteiseen äänestäjäkuntaan turvattomuuden tunnetta, joka vie äänestäjiä demareilta oikeistopopulisteille. Niinpä Tanskan sosiaalidemokraattien omaksuma tiukka maahanmuuttopolitiikka ei eronnut enää millään kovin olennaisella tavalla oikeistopopulistien linjauksista. Sosiaalidemokraattien tiukkaa maahanmuuttolinjaa perusteltiin sillä, että hyvinvointivaltion ylläpito vaatii maahanmuuton voimakasta rajoittamista. Vaikka vuoden 2019 vaaleissa Tanskan kansanpuolue kärsi murskatappion, sikäli se oli laajemmassa katsannossa voittaja, että muut puolueet olivat omineet sen tiukan maahanmuuttopoliittisen linjan.[6]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansankäräjävaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalit Paikkoja Äänimäärä Osuus
1998 13 252 429 7,4 %
2001 22 Nousua 413 987 Nousua 12,0 %
2005 24 Nousua 444 947 Nousua 13,3 %
2007 25 Nousua 479 532 Nousua 13,8 %
2011 22 Laskua 436 726 Laskua 12,3 %
2015 37 Nousua 741 746 Nousua 21,1 %
2019 16 Laskua 308 513 Laskua 8,7 %
Lähteet: [7]

Europarlamenttivaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalit Paikkoja Ääniä Osuus äänistä
1999 1 114 865 5,8 %
2004 1 128 789 6,8 %
2009 2 357 942 15,3 %
2014 4 605 889 26,6 %

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Denmark Parties and elections in Europe. 2019. Viitattu 23.7.2019. (englanniksi)
  2. Thomas Foght, "DF kaprer medlemmer som aldrig før: Tredjestørst i Danmark", Metroexpress, 06/06-14
  3. Antal folketingsmedlemmer i partierne ft.dk. Kansankäräjät. Viitattu 2.8.2020. (tanskaksi)
  4. MEPs: Denmark europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  5. Koskinen, Matti: Oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue ei antanut periksi hyvinvointi­menoissa – jää pois hallituksesta hs.fi. 28.6.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.7.2019.
  6. Analyysi: Tanskan demarien menestysresepti on kaksiraiteinen: maahanmuutto kuriin ja hyvinvointivaltio kunniaan Kaleva.fi. Viitattu 18.2.2020.
  7. Folketingsvalgene 1953–2019 ft.dk. Tanskan kansankäräjät. Viitattu 23.7.2019. (tanskaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]