Sybrita
| Sybrita | |
|---|---|
| Σύβριτα | |
 Sybritan arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Sybrita |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Thrónos, Sývritos, Amári, Réthymno, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kreeta |
| Aiheesta muualla | |
Sybrita (m.kreik. Σύβριτα; myös Sibrytos/Sibyrtos/Subrita/Subritos, Σίβρυτος/Σίβυρτος/Σούβριτα/Σούβριτος) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.[1][2][3] Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Amárin kunnan alueella lähellä nykyistä Thrónoksen kylää.[4][5]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sybritan poliksen akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyinen Kefálan kukkula, joka sijaitsee heti Thrónoksen kylän luoteispuolella ja jonka korkeus on noin 618 metriä merenpinnasta laskettuna. Suurimmillaan hellenistisellä kaudella kaupunki levittäytyi kukkulalta koilliseen kohti nykyistä Klisídin kylää ja lounaaseen kohti nykyisiä Agía Foteinín ja Gennán kyliä.[1][2]
Sybritan kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä. Kaupunki hallitsi nykyistä Amárin laaksoa ja Idavuoren länsipuolista reittiä saaren pohjoisrannikon ja etelärannikon tasangon eli nykyisen Messarán tasangon välillä. Kaupungin ainoana satamana toimi saaren etelärannikolla sijainnut Sulia, eikä sillä ollut satamaa pohjoisrannikolla. Sybritan alue oli jo antiikin aikana viinintuotantoaluetta.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sybritan paikka on ollut asuttu viimeistään minolaisen kauden lopulla kaudella LM IIIC.[1][2] Kaupungin nimi esiintyy ilmeisesti jo lineaari-A- ja lineaari-B-kirjoituksissa muodossa SU-KI-RI-TA. Kaupungin nimi viittaa villikarjuihin.[1]
Sybritan historiasta tiedetään vain vähän, ja se mainitaan vain harvoin antiikin kirjallisuudessa tai piirtokirjoituksissa. Kaupunki kukoisti kaupankäynnin kannalta edullisen sijaintinsa ansiosta myöhäisellä arkaaisella kaudella ja klassisella kaudella ja edelleen hellenistisellä kaudella ja vielä roomalaisella kaudella 200-luvulla jaa. Kaupunki löi omaa aiginalaisen mallin mukaista hopearahaa noin vuosina 380–280/270 eaa.[1][6] Sybrita ja Gortyn olivat liitossa 200/100-luvulla eaa., ja saattoivat muodostaa sympoliteian jo 300-luvulla eaa. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Sybritios (Συβρίτιος) ja Sibrytios (Σιβρύτιος).[1][3]
Kaupungin paikka säilyi asuttuna Kreetan ensimmäiselle bysanttilaiselle kaudelle saakka.[2] Nykyinen Sývritoksen kunnallisyksikkö, entinen itsenäinen kunta, on saanut nimensä kaupungista.
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungin akropolis on ollut ympäröity muurein, joiden osia on löydetty kukkulan huipulta ja sen rinteistä. Erityisesti muureja on löydetty niiden itäsivulta. Muurit on ajoitettu pääosin arkaaiselle ja hellenistiselle kaudelle. Muureissa on ollut ainakin kaksi porttia, toinen koillis- ja toinen lounaissivulla. Asuinkorttelit sijaitsivat pääosin kukkulan etelä- ja lounaisrinteissä tätä varten rakennetuilla pengerryksillä. Löydetyt asuinrakennukset on pääosin ajoitettu hellenistiselle ja roomalaiselle kaudelle.[1][2]
Akropoliilta on löydetty Dionysoksen temppeliksi tulkittu rakennus. Myös nykyisen Agía Foteinín kylän paikalla on ollut pyhäkkö.[2] Nykyisen Thrónoksen kylän paikalta on löydetty suurikokoisten roomalaisaikaisten rakennusten jäänteitä. Kylän nykyisen kirkon paikalla on ollut varhaisen kristillisen kauden basilikakirkko, joka on ajoitettu 400-luvulle jaa.[2]
Kaupungin hautausmaita on löydetty akropoliin lounaispuolelta läheltä nykyistä Gennáa sekä kukkulan pohjoispuolelta.[1][2] Joitakin myöhäisantiikkisia hautoja on löydetty myös varhaisempien muurien sisäpuolelta, mikä kertoo siitä, että myöhäisvaiheessaan kaupunki kattoi entistä pienemmän alan.[2]
Kaupungin paikalta on löydetty myös muun muassa geometrisen ja arkaaisen kauden keramiikan osia, arkaaisen ja klassisen kauden pienoisfiguriineja sekä klassisen kauden pronssiesineistöä.[2] Kaupungin lyömissä rahoissa esiintyivät sen pääjumaluudet Dionysos ja Hermes sekä ilmeisesti myös Zeus ja Apollon.[2][3]
Noin viisi kilometriä kaupungin paikasta lounaaseen on löydetty Hermes Kranaiokselle omistetun pyhäkön jäänteet. Sen oletetaan olleen Sybritan alueella.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”990 Sybrita”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SYBRITA or Sybritos (Thronos) Amari district, Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Smith, William: ”Sybrita”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Sybrita Pleiades. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Sybrita (Crete) 7 Thronos - Σύβριτα ToposText. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 1.2.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sybrita Wikimedia Commonsissa
